Sipoon Kaunissaaressa

Taivaansininen on kaunein sininen.

Metsän vihreä on se oikea vihreä.

 Meri on se ainoa oikea elementti, ja sielunmaisema.

Kallio on parasta jalkojen alla.

Muurahaiset ovat pystyttäneet monta isoa uutta kotia.

Metsät ovat ryteikköä, pääsin vähän matkaa kulkemaan sienipaikoilleni. Pois tullessa eksyinkin kun sikinsokin maaten olevia runkoja jouduin väistelemään. Oli kuitenkin aurinkoinen päivä niin en joutunut metsänpeittoon vaan pääsin sieltä ulos, kylläkin pitkällä aiotusta kohdasta;) Monta hyvää tattia löysin mutta annoin ne tarvitsevalle. Kanttarellit toin kotiin, kermamuhennettuna vastasavustetun lohen kanssa maistui oikein hyvältä reissun jäkeen. Muutaman haapasienen ja karvarouskun suolasin = pieni yhden hengen sienisalaatti.

"Nuku yö ulkona" tapahtuma oli jo viime viikolla mutta mä vietin sen vasta nyt. Oli tosi kiva istua iltaa tulilla, paistaa makkaraa ja jutella niitä näitä vanhojen kamujen kanssa, "jutut jatkui siitä mihin viimeksi jäätiin".

KS

SEES sukat

Pitkästä aikaa onnistuin neulomaan sukat, jotka ovat oikeasti sopivan kokoiset. Yleensä sukat ovat kyllä periaatteessa sopivan kokoiset mutta jostain kohdasta kiristää, löystää, on liian hieman liian pitkä tai lyhyt. Nämä vaikuttaisivat nyt olevan kooltaan virheettömät.

Lanka on Puffalan Sukkapuffa, jonka sain IsoGnulta vaihtarina palapeleistä. Mistään vaihdosta ei ollut sovittu mutta tämä oli hyvä sauma vähentää lankavarastoaan;) siis toisen ylimääräinen oli toiselle iloksi. Kiitos! Lankaa kului 75 grammaa. Neulottu HiyaHiyan 2.25 mm pyöröllä ja 15 cm sukkiksilla. Ohje on Leeni Hoimelan kirjasta Urban Knit, joka oli mulla kirjastosta lainassa enkunkielisenä.

Tällaista kantapäätä en ole koskaan tehnyt, mikälie se on nimeltään suomeksi?, ohjeessa on: the German short row heel with double sts on needle 1. Oli sen verran outo että en osaa sitä ajatella tekeväni ilman ohjetta, tuskin koskaan oppisin ulkoa. Silmukkamäärien muuttuessa koko kääntelyhän menee uusiksi lukemiksi = liian vaikeata mulle.  Hyvin tuo kuitenkin istuu ja mahtuu nilkasta jalkaankin vaikka silmukoita ei lisättu kuin 6 sukan varsinaisesta silmukkämäärästä. Oppia ikä kaikki.

Toinen uusi juttu on tämä silmukoiden päätettely neulalla. Tein sen Titityyn Tiinan videon opeilla. Miksi, miksi tätä on sanottu vaikeaksi? Ja vaikeita videoitakin olen katsonut sekä kirjoista ohjeita. Vaan tämähän on superhelppo eikä vie aikaakaan kun rytmiin pääsee. Tubular Cast on' ia oon tehnyt paljonkin ja tosiaan tätä Tubuar Bind offia oon yrittänyt huonolla menestyksellä. Nyt kun tämä sujuu niin tulen kyllä käyttämään missä vaan on tarvis.

X X X

Mustikkapiirakoita oon syöny, reseptiä vaihdellen. Kaikki on maistuneet.

Villen koiria (IG ranchvaino) olin vahtimasssa yhden yön kun perhe oli laatuaikaa viettämässä. Väinö on oikea vauhtiväinö ja Viljo on pieni söpöläinen, rauhallinen fundeeraaja.

Auringon kukkia piti ostaa, mun lähellä ei ole itsepoimintapaikkaa:)

KS

Vanhankaupunginkoski

 

KS

Apilapusero nro 2

Yllä nro 1 ja alla kakkonen

Tämä oli kiva malli neuloa, lanka mukava ja vilpoinen käyttää. Siksi sitä on mulla nyt kaksi = vihreä pusero viime vuodelta.

Lanka: Tampereen reissulla ostettu Sandnes Garn Tynn Line, 55% bomull, 35% viskose, 14% linn, vain 200 grammaa! ohjeessa kokoon XL tarvitaan 300 g, mutta jo vihreässä puserossa meni vain vähän yli 200 gramma niin ostin nyt vain 250, eli kuitenkin jäi lankaa. Ohjeen kuvassa pusesro näyttää paljonkin pidemmältä mutta ohjeen mitta n. 35 cm ei mitenkään ole niin pitkä, eli siinä ilmeisesti on selitys lankamäärälle.
Ohje: Apilapusero,  Sandnes ohjevihko 0120F
Puikot: Addin pyöröt 2,5 ja 3.0 mm

Puserokuvissa hyllyllä näkyy nämä Arabian mukit.

 Kuvia heinäkuun varrelta:

Hellettä hieman helpotti, ainakin kuivasi hikeä kasvoilta viuhka.

Snurren uuden myymälän katsastin heti avajaispäivänä. Ulkomainos vielä odotti asentamistaan. Ostin kaksi Itse tehty -merkkiä. Tämä on kätevä malli koska sen voi irrottaa ja laittaa kulloinkin käytössä olevaan neuleeseen.

 

Eipä helteessä voinut Stadilla kävellä muuta kuin takaisin metrolle. Yhden kuvan nappasin matkalla, Bisse Baby by Miina Äkkijyrkkä!

 

Koska helle piti pääosin kotosalla niin tiilenpäitä on tullut luettua ja kissa makoili viileimmässä nurkassa.

Kristiinanpäivän leivonnaiseni söin itsekseni :(

Nurmijärvellä Villen luona kävin kun olin ollut jo toista kuukautta ketään tapaamatta. Kotimatkalla sitten näin Marian ja miehensä metroasemalla, eli yhdelle päivälle paljon tapaamisia.

Villen puutarhakin on kärsinyt kuivuudesta, vettä ei vaan voi niin paljon hanasta ruiskuttaa. Noh, tietysti vesilaitos tykkäisi . . . Ville on tänä kesänä kunnostanut puutarhan lampia. On lumpeita, vesikuusia ynnä muita vesikasveja. Perhoset ja korennot tykkää. Onpa tuossa altaassa suursukeltaja perhekin!

Perhosia, perhosia paljon ja pörriäisiä kaikenlaisia oli niiiin paljon näissä kukinnoissa että en ole ikinä niin paljoa kerralla nähnyt.

Tämä kesä on kyllä ollut tosi raskasta aikaa. Toivottavasti nyt elokuu olisi normaalia kesäsäätä, että saisi itsensä liikkeelle ja mielen piristymään. Ja käyttämään kesävaatteita sen sijaan, että päällä on ollut vain yksi ja sama henkäyksen ohut kesämekko.

Eloisaa elokuuta kaikille!

KS