Neuleen alkuainetta

Tämä ja kaksi sen kaveria oleilivat tänään tässä kotikadullani, tunnettu myös entisenä TV-Kotikatuna!

Se on ALPAKKA

Naapuritalossa on myymälä, La Alpaca, joka myy alpakasta valmistettuja tuotteita. Myymälän 2-vuotissynttäreitä juhlistamaan oli tuotu nämä kolme alpakkaa Inkalan kartanosta. Suomen ensimmäiset alpakat tuotiin sinne vuonna 2002.

Omistaja kertoi, että yhdestä eläimestä saadaan n. 3-5 kg villaa kerran vuodessa keväällä. Eräs pieni kehräämö on lupautunut tekemään villasta lankaa. Kaikki laitteet kun on puhdistettava ennen alpakkavillan käsittelyä, jotta laitteista poistuu lampaan rasva ym. jäämät. Tämä on tärkeätä lampaanvilla-allergian takia. Alpakkaahan voivat käyttää monet, joille lampaanvilla ei sovi. Langan etuna on myös se, ettei se kutita koska villan suomut ovat kiinni, niinkuin hiuksissakin suomut voi olla auki tai kiinni.

Näin täällä keskikaupungilla pääsee välillä lähelle luontoa!

P.S.: Annen blogista  (postaus 7.10.) selviää, mitä hän sai lahjaksi oltuaan 20.000:s kävijäni.

KS

Supikoiran pesä

Kaunissaaressa on ollut myös supikoiria. Tänä kesänä niitä ei näkynyt ja en tiedä milloin niistä on päästy eroon. Hyvä niin, eihän se tänne kuulu. Uutena riesana saarelle on ilmestynyt minkki.

Ennen jos kuuli yöllä nuuhkintaa ja rapinaa teltan ulkopuolelta, saattoi olla varma, että supihan se siellä etsi evästä. Saarilegenda kertoo supikoiran olleen jopa niin röyhkeä, että vei kananmunat tiiviisti suljetusta maakellarista! Joopa joo, uskokoon ken tahtoo ;))

Vanha pesä on vielä olemassa hylättynä. Jälkiä uudesta asukkaasta ei näkynyt ja ehkä se ei muille eläimille kelpaakaan.
Pesä on parin pienehkön kuusen alla juurakossa. Siinä on neljä kulkuaukkoa, joten pakoreitti on varmistettu, jos vihollinen sattuisi tulemaan pesään.


Pesä on tämän ryteikön alla.

Kulkuaukot ovat kaikki eri suuntiin.

1.

2.

3.

4.

Mitä lie kuvausvaihtoehtoa ole tässä käyttänyt kun värit ovat oudot?

Koska pesän entistä asukasta en voinut kuvata niin Eno-Elmeri näyttää sen ja kertoo lisää tietoja supikoirasta täällä.

KS

BB-pipo

Neuloin Taralle pukinkonttiin BB-pipon hieman soveltaen Lauran 29.9. postauksessa ollutta ohjetta.

Lanka: 7 Veljestä, väri on se oikea vihreä, onnistuneempi väri aikaisemmassa postauksessa.
Pyörö/puikot: 4.5
Ohje: Lauran blogista, sovellettuna

Neuloin tämän ensin puikolla 4, silmukoita 93. Siitä tuli oikein hyvä mutta liian pieni. Olisi se varmaankin ollut sopiva mutta se ei joustanut riittävästi, koska neulos oli aika tiukkaa. Siis liian pieni puikkokoko.
Tämä "tiukka" pipo oli ennemminkin hatun oloinen kuin pipo, jämäkkä. Just sellainen 30-luvun hattu, kuten joku mallia kommentoikin Lauralle.

Purin pipon ja vaihdoin puikkoon 4.5 ja lisäsin silmukkamäärän 96:een.
Nyt uskoisin sen olevan sopivan kokoinen ja joustoakin on. Ehkä 93 silmukkaa olisikin riittänyt?

Pipon loppukavennukset (jotka ohjeessa kavennettiin nostamalla ja siirtämällä) tein neulomalla 2 oikein yhteen takareunoista. Silmukat kaatuvat samoin kun muutenkin työssä.

Kukan tilalle tein Nalle Colorista tupsun, koska siitä langasta tulee settiin sukat ja ehkä kaulaliina. Lapaset neulon tällä vihreällä.

Itse ohjelmasta Big Brother en tiedä tuon taivaallista, olen televisioton henkilö.

KS

Kallion raosta taivaan kanteen

Ollapa yhtä sitkeä
kuin kukka,
joka pitää pienestä kolostaan
tiukasti kiinni juurillaan
ja jaksaa kukkia,
olla kaunis.

Ollapa yhtä rohkea
kuin pieni mänty,
joka kasvaa kallion raossa,
uhmaa tuulen tuiverrusta,
onnistuu elämässään:
kasvattaa pienen kävyn.

Ollapa unelmia,
joita tavoitella kuin kuuta taivaalta,
ja vaikkei niihin ylettyisi,
pitäisivät ne kuitenkin elossa,
kantaisivat elämässä.

KS

(tuo vaalea läntti kuvassa on oikeasti kuu keskellä päivää)

Kaunissaari post scriptum

Palataanpas Kaunissaareen vielä yhden kuvan verran. Tämä on ollut tässä pöydällä odottamassa vuoroaan päästä näytille. Vaan kuinkas se kuitenkin unohtui?

Osa P.S.

Muinoin etelässä oli jonkinsortin aukea ja siellä kelottunut puu. Joku kiipesi ylös ja veisti sinne totem-hahmon ja alue sai nimen: Intiaanilaakso.
Hämärästi muistelen, että se ensimmäinen veistos on ollut tuo takimmainen. Mistä lie toinen on tullut, onko sekin ollut puussa, kertokoon ken muistaa.

No, kelo on sitten tuhoutunut mutta pää jäänyt jäljelle ja nämä vartioivat keittistä monta vuotta. Tämä kuva on vuodelta 1985. Nyt niitä ei enää ole. Liekö joutuneet polttopuiksi. Vahinko, sillä ne olivat niin sympaattisia.

KS

Kaunissaari

Osa 11., joka on viimeinen

Lauantaia 6.8.05 saaren ravintolassa järjestettiin "Kaunissaaren perinteiset sikajuhlat". En tiedä, kuinka pitkä perinne tällä juhlalla on, sitä on alettu viettämään poissaolovuosieni aikana.
Juhlat alkoivat klo 18.00. Hintaan 15 euroa oli tarjolla kaikenlaista syötävää mutta pääosassa oli tietenkin sika, vaikka tämä oli kyllä vain possun kokoinen.

Lohi oli päässyt tulen loimuun.

Syömisen jälkeen oli tietysti vuorossa juomapuoli ja karaoke! Sitä varten oli oli paikalle roudattu kaikki asiaankuuluvat laitteet ja juontaja.
Juhlat kestivät pitkälle aamuyöhön ja sääolosuhteet olivat sellaiset, että meteli kuului saaren toiselle puolelle asti.
En syönyt sikaa, tuolla hinnalla ja noissa puitteissa possu ei houkutellut.

Virallisen kesäkauden viimeisenä lauantaina 10.9. ravintoloitsija tarjosi asiakkailleen lohikeittoa ja boolia. Tämä oli oikein ajoitettu lahjuslounas, ei tarvinnut kesken leirin pakkaamista alkaa ruuanlaittoon. Keitto oli hyvää, santsasin. Booli jäi juomatta eikä sille ollut vaihtoehtoa! Ensi vuonna lapset ja raittiit vaativat punaista mehua.

Sunnuntai 11.9.05 iltapäivällä leiripaikkani oli tyhjä. Toivottavasti saan ensi kesänäkin tässä majailla ja nauttia olosta.

Sinne se saari jäi . . .

(sääolosuhteet huomioiden varmuuden vuoksi kuvattu edellisenä pyhänä)

L O P P U

Kiitos kommenteistanne, olette mielekiinnolla lukeneet juttuani, odottaneet seuraavaa osaa ja ehkä innostuneet käymään Kaunissaaressa.
Miltä kuulostaisi artikkeli "Kaunissaari valloitettiin neulepuikoilla"  tai "Kauniit Kaunissaaren saunanlauteilla suunnitellut neuleet valloittavat maailman" tai "Tämän neuleen kuviomalli on: Rantakallio"?


Kaunissaaressa otettuja luontokuvia laitan katsottavaksenne kategoriassa LUONTO. Tulette näkemään muurahaisia ja toukkia, puun, auringonlaskuja ja myrskyä.

KS

Ostos

Asia 1:
Suomalaisessa kirjakaupassa on ale.
Ostin kirjan.
Neule sellaisen.
Normaalihinta: 28.20 €
Alehinta: 7.90 €
Pakkohan se oli ostaa.
Poseeraus kissojen kanssa (kun kerran Kaikilla Muillakin on kissoja kuvissa)

Asia 2:

ONNEA VOITTAJALLE!!! + rummun päristyksiä ppppprrrrr pppppprrr

20.000:s kävijä oli AnneV!!

Palkinto lähtee tänään siis ihan ulkomaille asti (ei, se ei ole tuo kirja, vaan .  .)


Asia 3:
Kierouksissani en ollut maininnut tekstissä, että metsästän tuota kävijää, vaan laitoin siitä huomautuksen ainoastaan laskijalokeroon. Siinä kävi nyt sitten niin, että kun poistin lokerosta tekstiä niin pyyhin myös kävijälukeman. Yritin olla tarkkana, että mitään ylimääräistä ei poistuisi mutta nuo koodit ovat niin salakavalia että. . . . Voisiko tässä käyttää sanontaa: "pilkka sattui omaan nilkkaan".

Vaihdoin siis mittarin kokonaan. Näin syksyn kunniaksi valitsin ensin omenalaskurin. Mutta Ville tarkkana huomasi, että se laski käynniksi esim. päivitykset ynnä muut käyntini täällä blogissa. Hän vaihtoi mädät omenat tuollaiseen tavallisen näköiseen mutta oikein laskevaan mittariin. Kiitos Ville. Eihän se sellainen peli vetele, että mittari pyörii näistä "haamukäynneistäkin". Saahan sillä tavalla nopeasti huijattua kävijämäärän näyttämään komealta. Onneksi on tuo ihan oikea tilastointi, joka ei valehtele.

Tästä syyskuusta näyttää tulevan ennätyskuukausi sekä käyntimäärältään että uniikkien kävijöiden suhteen.

EDIT 1.10.:Syyskuun tilasto on valmis, ja koska niistä jo mainitsin edellä, niin tässä viralliset lukemat:
1.487 uniikkia vierailijaa, 5.489 vierailua yhteensä, 25.558 vierailujen kokonaismäärä.
(Silmät ja aivot ovat tottuneet seuraamaan sivun mittarilukemaa, joka alkaa 15.3. niin en eilen muuttanut sitä vastaamaan tätä ihka oikeaa lukua.)

Kiitos, kun käytte lukemassa!

KS 

Mohair kolmiohuivi

Maija sai viime vuonna joululahjaksi tämän huivin, joka jäi silloin kuvaamatta. Hän otti sen mukaan keskiviikon lounastapaamiseemme kuvausta varten:

Lanka: Kid Mohair, vaalean sininen, 150 g
Puikot: bambu 5.5
Ohje: Kotivinkki, jonkun vuoden tammikuun käsityö, otsikolla "Neulo talven muotijuttu". Kopion ohjeesta olen ostanut langan kera Novitan tehtaanmyymälästä.

Piko halusi myös kokeilla unelman kevyttä huivia harteilleen:

KS

Hyvä lounas ja lisää lankaa

Lounaalla
Systeri oli kutsunut meidät sisarukset lounaalle tänään. Oli kiva kun kaikki olimme koolla, sitä tapahtuu vain muutaman kerran vuodessa. Läsnä oli myös Maijan mies ja Pikon tytär. Lounas oli hyvä niinkuin Pikolla aina.
Maija oli tehnyt yllätys jälkiruuan ja siihen liittyi arvoitus, jonka ratkaisuun sai vihjeen kakun päällä olevasta vuosiluvusta.

Pikon tytär kysyi, liittyykö se mummoon? Kyllä. Siitä minä sitten heti arvasin oikean vastauksen: kakun täytteenä oli äitini vuonna 1985 tekemää omenahilloa! Se oli viimeinen omenasato, mistä äiti oli hilloa tekemässä. Hyvin oli säilynyt ja maukasta oli. Nyt hillot on loppu.

Takana Seppo ja Piko, edessä mä ja Maija

Huomatkaa, että minulla on bambupuikoilla sukankudin kädessä!

Uskomaton mutta tosi tapaus:
Olin jo lähdössä kotoa kun päätinkin ottaa pussista muutaman purkkapalan mukaani. Yleensä laitan pastillit tai purkat pieneen mini-grip-pussiin mutta nyt tajuntaan tuli ajatus laittaakin ne pieneen pillerirasiaan, joka on vain lojunut hyllyllä koristeena enkä ole sitä käyttänyt. En edes muista mistä se on minulle tullut, olisiko äidin peruja? Pari purkkaa rasiaan ja menoksi.

Viime tipassa jäinkin jo edellisellä pysäkillä pois ja kas kummaa, samasta bussista tuli ulos purjehdustuttavani Eila. Vuosi sitten taisimme viimeksi törmätä kaupungilla. No, siinä vaihdettiin kuulumiset ja Eila totesi, että hänellä on tänään syntymäpäivä, 60-v.!
Siinä paikassa minulle selkeästi selvisi, miksi olin ottanut pillerirasian mukaan. Se oli tarkoitettu Eilalle lahjaksi. Nimittäin jo muinoin ennen hänen 50-vuotissynttäriään oli puhetta, että hän haluaisi kauniin pillerirasian lahjaksi. Silloin aikanaan se jäi hankkimatta ja antamatta, ja tapaamisetkin jäivät. Vuosien mittaan asia on kuitenkin mielessäni käynyt ja rasia hyllyllä on muistuttanut Eilasta.

Kaivoin siis rasian laukustani, laitoin sen Eilan käteen ja toivotin Onnea. Voi sitä hämmästyksen ja ihmetyksen ilmettä hänen kasvoillaan. Kerroin, kuinka rasia oli juuri tänään tullut matkaani ja kyllä siinä kyyneltipat tuli molempien silmiin. Kun Eila vielä mainitsi, että hänen oli tarkoitus tulla vasta seuraavalla bussilla, kohtaamisemme oli täydellisesti järjestetty.! Näin meitä johdatetaan yllättävissä asioissa. Joskus sen huomaa näinkin selvästi, useimmiten se jää huomaamatta.

Lankoja
Piko asuu vain muutaman sadan metrin päässä Larun tehtaanmyymälästä. Kun viime viikolla kävin siellä ihan varta vasten hankkimassa lankaa, niin olin katsellut hieman muitakin keriä "sillä silmällä". Kun nyt olin näin lähellä niin sinnehän piti tietysti mennä.
OK, myönnän, että muutama lehti oli mukana ja netistä varmuuden vuoksi tarkistettu parin neuleen langanmenekki!

Tahiti: oranssi nr 282/  1.15€/kerä.  TOPPI ensi kesäksi, nettiohje Novita/Naisten neuleet
Tennessee: keltaoranssi nr 267/ 2.50€/kerä. LYHYTHIHAINEN PUSERO, nettiohje Novita/Naisten neuleet
Butterfly: maitokahvi nr 633/  1.50€/kerä. PITSIPALMIKKONEULE,  Novita kesä 2005, malli nr 11
Butterfly: vaalea lila nr 708/ 1.50€/kerä.  PIKKUPUSERO vyötteen ohjeella

Koko talvena ei varmasti tarvitse mennä lankaostoksille, kun on noita entisiäkin lankoja.

KS

Lankaostoksia

Eilen ostin muutaman kerän lankaa, kaikille on suunnitelma.

Priimasta: Marks&Kattens Natura, 3.35€/50g, 4 kerää, mustassa rusehtavia  pilkkuja, kolmiohuivi
Tarjoustalosta: 7Veljestä, 2.80€/150g, 1 kerä, vihreä, pipo ja lapaset Taralle viime viikolla tehtaanmyymälästä ostetun Nalle Colorista neulottavien sukkien seuraksi.

Kun yksi kerroslaskuri ei tunnu riittävän niinTarjoustalosta ostin uuden kerroslaskurin, Novita- ja Pony-merkkiset olivat samanhintaiset: 1.60€/kpl.
Oliskohan pitänyt ostaa niitä 2, kun usein tuntuu, että se on joko kateissa tai tarvitaan moneen työhön yhtäaikaa.

Sukan kutominen aloitettu.
Mallitilkku huiviin on tehty.
Monta muutakin on kesken.
Mikä valmistuu ensin.

EDIT: löytyihän kamerasta asetus, jolla vihreän langan sai paremman väriseksi, siis lähemmäksi oikeaa väriä. Kaiketi sen ihan oikeankin saisi aikaiseksi, jos asiaan oikein keskittyisi. Tämän värin sain asetuksella: Kasvillisuus. Se useimmiten tulkitsee värit oikein. Jos tähän olisi laittanut toisenlaiset taustavärin, lopputulos olisi saattanut olla parempi. Toisaalta Nalle Colorin värit ovat aika lähellä oikeata tuossa ekassa kuvassa?
Aloin etsiä parempaa väriä, koska kommenteissa Derea kysyi väristä.

KS

Poncho lapselle

Milla täyttää kohta yhdeksän vuotta ja saa tältä tädiltä lahjaksi ponchon ja rannekkeet:

Ohje: Ihana Aamu/ Novita
Lanka: Hippy, väri nro 853 harlekiini, 180 g
Puikot ja koukku: 6

Rannekkeet: 28 silmukka
Puikot :6

Saadakseni ponchosta hieman pienemmän kuin ohjeen aikuisten yhdenkoon asuste, tein seuraavat muutokset:

• kaulus kutosen sukkapuikoilla
  


• verkko-osaan virkkasin ketjuun vain 6 silmukkaa


• hapsulangan kiersin postikortin pitkän sivun ympärille, jolloinka valmiin hapsun  pituudeksi tuli noin 13 cm

Vaikuttaa siltä, että koko olisi sopiva pikkutytölle. Jos joku päättää kokeilla näitä muutoksia, tehköön sen omalla vastuullaan!  Käsialat kun ovat niin erilaisia, varsinkin virkkauksessa, että tässä työssä koko saattaa vaihdella huomattavasti.

Kaulukseen värit sattuivat tulemaan puikoille aika mukavasti, voisi sanoa vaikka revontuli- tai sateenkaarikuvioksi. Ja se rullautuu kivasti.


Ihmettelyjä:

Olin ostanut tämän kerän tasan vuosi sitten kun se oli uutuus. Se jäi kuitenkin odottamaan parempaa aikaa, joka koitti nyt kun sopiva työ löytyi.

Tarvitsin tähän toisenkin kerän. Tätä väriä ei löytynyt lähikaupoista, joten menin Lauttasaaren tehtaanmyymälään. Siellä sitä oli alennushyllyssä (3.50€), aivan toisaalla kuin tämän syksyn uudet Hippy-langat. Ilmeisesti tämä on poistoväri, koska sitä ei ole uusimman lehden lankakartassa merkittynä.
(Samassa ale-hyllyssä oli myös Nallestä tämä sama väri (3.90€).)

1.:
Miksi tehtiin  u u s i   pätkäväri (nro 880), jossa väritys on kuitenkin aika lähellä tätä vanhaa? Ihmettelen tätä siksi, että tämä vanhakaan ei näytä menneen kaupaksi: sain uuden keräni samaa värjäyserää kuin se vuosi sitten ostamani kerä! Tai sitten värjäyspata on ollut erityisen suuri. Normaalistihan käy niin, että jos myöhemmin tarvitsee lisää lankaa, ei missään tapauksessa löydy enää samaa värjäyserää.

2.:
Toinen ihmetyksen aihe on nyt markkinoille yllättäen tullut 7 Veljeksen Neli Raita-lanka. Se vain yks kaks ilmestyi kauppojen hyllyille tarkkasilmäisten löydettäväksi. Mitään infoa Novitan taholta ei ko. langasta näkynyt ennenkuin asiaa ihmeteltiin Neulomossa. Lanka oli bongattu kaupanhyllystä jo perjantaina 16.9., jonka jälkeen Neulomolaiset kilvan kävivät tarkastamassa kauppojensa hyllyt, toinen löysi langan toinen ei. Olisiko niin, että koska sana oli levinnyt suusta suuhun, siis näppiksien kautta ruudulta ruudulle, Novita laittoi asiasta tiedotteen sivulleen 20.9. Milloin lie muutoin olisi ollut aika julkituoda uusi lanka?

Kuinka moni on jo ehtinyt ostaa ja tehdä uusista pätkävärilangoista neuleita ja toteaa nyt, että tämä Neli Raita olisikin ollut mieluisampi vaihtoehto. Onhan siinä samat värit kuin muissakin uutuuksissa. Itse ainakin kiehuisin raivosta jos minulle  olisi käynyt näin. Tällainen tavallinen raitalanka on minusta huomattavasti parempi ja rauhallisempi vaihtoehto kuin levotonta kuviota tuottava pätkävärjätty lanka.

KS

Kaunissaari

Osa 10., jossa palataan palveluihin ja kerrotaan, kuinka päivä saaressa kuluu

Edellisessä jaksossa kerroin saaren palveluista ja huomaan, että olen maininnut saunan noin vain ohimennen! Kuitenkin saaren kaksi saunaa ovat erittäin suositut.

Vanhassa saunassa on yleiset saunavuorot naisille ja miehille keskiviikkoisin ja lauantaisin, hintaan 2.50€. Kävijöitä on paljon, hyvä että lauteille mahtuu. Telttailijoille tämä on tärkeä peseytymismahdollisuus. Myös veneilijät ovat ahkeria saunojia ja onhan sauna suomalaiselle aina sosiaalinen rituaali. Laiturilta on mukava pulahtaa uimaan.
Uudesta saunasta voi varata myös ihan oman perhevuoron, (17€/tunti). Jos olet päivän ensimmäinen varaaja, aloitat saunan lämmittämisellä. Ja seuraava kylpijä huolehtii, että lämpöä riittää jne. En ole tässä saunassa käynyt niin en siitä sen enempiä tiedä.
Saunoja voi myös varata isommille ryhmille, (118€/3 tuntia) ja kaupungista tuleekin saunavieraita tilausveneillä ja vaikkapa purjehtien hieman isommillakin purjeilla:

PÄIVÄ SAARESSA

En käytä saaressa ollessa kelloa, päivän toimet tapahtuvat sisäisen kellon, kulloisenkin säätilan ja mielialan mukaan. No, jos on pakko mennä kauppalaivalle, on aika joskus tarkistettava ihan kellosta.

Aamulla aurinko löytää teltalleni noin kahdeksan aikoihin ja silloin nousen ylös, tai sitten en, tai joskus aikaisemmin.
Aamukahvin keitän rauhallisella pihallani Trangia-keittiminen halpaversiolla, joka on ilmeisesti aivan yhtä hyvä kuin alkuperäinenkin. Kahvia juodessa tuumiskelen mitähän tänään tekisi ja useimmiten totean, että aika näyttää.
Mielessäni keskustelen itseni kanssa; "tänään voisi mennä katsomaan muurahaispesiä, tai ei sittenkään, jos olisikin tänään rannalla koko päivän kun näyttää tulevan hieno uimakeli, voisinkin mennä vaihteeksi Lahnakalliolle, tai toisaalta voisi. . . . jne."
Puhelinoperaattorini tarjoaa täyden kentän vain saaren pohjoisrannalla ja kaupassa käydessä avaan puhelimen ja katson, onko kukaan muistanut tekstiviestillä.

Pohjoisen tyyni aamuaurinkoinen ranta:

Kauppalaiva Christina kävi saaressa neljä kertaa viikossa  (ma, ke, pe klo 9.30 ja la klo 11.) ja näinä päivinä aamukahvin vuoro oli vasta tämän jälkeen. Ai miksikö? Siksi, että kaupasta tuli ostettua vuoroin tuore Fazerin munkki tai porvoolaisleipomon ihania Omenaleivoksia, eikä niitä mitenkään malttanut säästää iltapäiväkahville.

Ja sitten rannalle kutomaan:

. . . tai keräämään rannalta kiviä ym. materiaali talven askarteluun:

Jossain vaiheessa päivää tulee nälkä, siis ruuanlaittoon.

Laiskana päivänä keitän ruuan keittimellä, muutoin menen keittikselle kokkaamaan:

                                 

Illansuussa useimmiten mieleen tuli, että nyt olisi taas veistotunnin aika. Se on mukavaa ja terapeuttista hommaa. Voi olla ihan omissa ajatuksissa, veistellä mielensä mukaan mitä milloinkin, joskus lopputulos on jopa  käyttökelpoinen kuten tässä valmistuva tarvikenaulakko tai . . .                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                          

. . . nämä puikot                                                                                                          

Ylimpänä on palmikkopuikko, josta näiden veistely alkoi. Vänkyräpuikko oli jäänyt kotiin ja tarvitsin sitä  Cottonella puseron neulomisessa. Siispä etsin ja löysin sopivan koivurisun, josta syntyi vallan mainio palmikkopuikko, ei lipsu ja silmukat odottavat kiltisti vuoroaan tulla neulotuiksi. Käytän tätä nyt myös kotona vaikka se oikea puikkokin olisi käytettävissä.
Seuraavana on yksi kakkosen kokoinen, sitten kaksi nelosen puikkoa ja alimpana yksi kutonen. Veistelyn edetessä mittailin aina välillä puikkomittarilla saadakseni oikean koon aikaiseksi.  Nämä on tehty pihlajasta. Siinä oli pidempiä ja suorempia oksia kuin koivussa. Vaikka nuo ovat hieman käyriä, niin hyvin niillä voi neuloa. Niitä ei ole millään hiottu tai pintakäsitelty, ainakaan vielä. Ensi kesäksi on hankittava kunnollisia välineitä kaikenlaiseen veistoon, pelkällä Moralla ja sveitsinlinkkarilla ei pitkälle pötkitä.
(Ihan Itse-foorumilla on juuri käyty keskustelua itsetehdyistä puikoista.)

Veistelyyn käytetyn pihlajan oli edellisenä päivänä karsinut keittispolultani. Se oli siinä hieman tiellä. Samalla siivosin polun varrelta muutaman kaatuneenn ja kuivuneen kuusenraakin. Siinä oli sen päivän ajankulua.

Kaikenlaista puuhaa tulee keksittyä ihan ohimennen ja siihen sitten uppoutuu niin, että pian onkin ilta ja nukkumaan menonaika. Joskus istun keittiksellä jos siellä sattuu olemaan seuraa, ainakin viikonloppuisin (katso osa 6.), joskus katselen kalliolla auringonlaskua samalla ehkä kudon vielä niin kauan kuin valoa riittää.

Elokuun lopulla ja syyskuun viimeisenä saariviikonloppuna oli niin pimeää, että iltapuuhat alkoivat jo kahdeksan aikaan ja pimeys tuli yhdeksältä.
Olen nukkunut saaressa tosi hyvin, nukahtanut heti ja herännyt aamulla virkeänä. Kaikenainen puuha, raitis ilma ja mielenrauha antavat myös virkistävän unen.

Seuraavassa osassa tarina loppuu sikajuhlilla.

KS

Herkuttelua

Kaunissaari jutun osassa 5, mainitsin olleeni vuoden sairaslomalla. Nyt tämä oleilu sitten loppuu.
Aloitan 3. lokakuuta kolmen kuukauden työkokeilun kahvilassa, siis aivan toisenlainen työ kuin aikaisempi. Vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta mutta saa sitten nähdä kuinka pärjään ja jaksan.
Olin kyllä jo niin tottunut tähän olemiseen, että en ole varma olenko iloinen työstä vai pettynyt, kun oma aika nyt loppuu?

No, kun tämä asia nyt ratkesi ja jonkinlainen olemassa ollut epävarmuus loppui, niin päätin palkita itseni ja Rakastajan herkkuruualla.
Pitkästä aikaa laitoin nami kampela-katkarapurullia. Hyviä olivat. Jälkiruuaksi paistoin neuleystävä Outi-M:ltä saamistani omenoista omenapiirakan. En ollut aiemmin tehnyt tällä reseptillä ja koska siitä tuli taivaallisen hyvä ja onnistunut, niin laitanpa teille reseptin. Nautimme tämän vaahdotetun vaniljakastikkeen kera.

Resepti on Kodin Kuvalehden juhlavuoden Leivontakoulu lehtisestä:

Omenapiirakka
6-8 palaa
Pohja
150 g Sunnuntai-margariinia
1/2 dl sokeria
1 muna
2 1/2 dl Sunnuntai-vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
1-2 tl kardemummaa
Täyte
1 dl kuohukermaa
1 prk maustamatonta tai vaniljatuorejuustoa (180g)  /    Käytin tuota vaniljanmakuista 200 g:n purkin
1 dl sokeria
2 munaa
2-3 omenaa   /    Käytin 5 keskikokoista, pitäähän piirakassa omenaa olla!

• Sekoita huoneenlämpöinenn rasva ja sokeri. Lisää muna ja sekoita. Yhdistä kuivat aineet ja lisää taikinaan.


• Painele taikina voidellun, noin 24 cm halkaisijaltaan olevan piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.


• Halkaise omenat, poista siemenkodat ja leikkaa viipaleiksi. Asettele omenaviipaleet pohjan päälle.


• Sekoita muut täytteen aineet seokseksi ja kaada omenoiden päälle.


• Paista 200 asteessa uunin alatasolla noin 30 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja piirakka saanut kauniin vaaleanruskean värin.


• Anna vetäytyä vähintään 15 minuuttia ennen tarjoilua.


• Vinkki! Kasvisrasvapohjainen tuorejuusto on sydänystävällinen valinta piirakoiden täytteisiin.

Herkuttelun jälkeen vatsat lepuutettiin iltapäivänokosilla ja sitten oli vuorossa matka Korkeasaareen Kissojen Yöhön. Se oli taas kerran kokemisen ja näkemisen arvoinen ilta.
Yökin vierähti mukavasti ja kas! aamiaiseksi mitäpäs muuta kuin Omenapiirakkaa! Nam. Suosittelen.

KS

Neulottu on!

Verhojen, opastuksen ja putkihommien välissä olen ehtinyt myös neulomaan.

Tilaajan kanssa oli treffit tänään ponchon merkeissä ja koska huivi oli jo edennyt aika pitkälle, päätin yllättää ja skarpata huivinkin valmiiksi. Eilen illalla julkineuloin sitä Tuomiokirkon kryptassa kuunnellessani keskustelua ehtoollisen synnystä ja merkityksestä. Yhden puheen aiheesta, tai sitä sivuten (?), piti Jussi Parviainen. Odotin puheenvuorolta paljon mutta petyin karvaasti. En ymmärtänyt yhtikäs mitään! Mitä hän edes yritti sanoa tai kertoa, no idea. Vaikka neuloin, kuuntelin kyllä mutta ensinnäkin olisi pitänyt olla sivistyssanakirja mukana ja käsikirjoitus, että olisi voinut tarkistaa kymmenet oudot sanat ja missä kohtaa puhetta mennään.

Tämä on samanlainen huivi, joita jo viime vuonna tein muutaman, en siis huijaa ja esitä vanhaa tekelettä.

Malli: Novita Pashminahuivi
Lanka: Kid Mohair, 150 g (ohje 200 g)
Bambupuikot nro 5.5
Koko: noin 55x150,  mallikertoja 7 (ohjeessa 6 ja koko 45x220)
                                                                                                                                                               
                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                         

KS

Hakusanoja

Välillä tulee katsottua millä hakusanoilla tänne löydetään. Niin on tehnyt myös Kati, joka olikin löytänyt mitä kummallisempia hakusanoja bloginsa tilastoista.

Itselläni kaikki näyttävät olevan ihan asiallisia aiheeseen liittyviä ja selvästi sellaisia, että blogiani on luettu ja joku sana on jäänyt mieleen, millä sitten on tultu tänne takaisin.
Jotkut sanat taas selvästi ovat toisesta blogista. Toivottavasti etsijä on lopulta löytänyt oikean langan, ohjeen tai kuvan.

Koska se yksi asiaanliittymätön hakulause imarteli minua, niin vaihdoin esittelykuvani, joka on ehkä hieman edustavampi kuin se edellinen. Niin, se hakulause on:

Kristiina on kaunein!

Mitäs siihen sanotte.

KS