perjantai 30. joulukuuta 2005

ALE´t käyty




Aikani
kuluksi katsastin alennusmyyntejä. Vaatekauppoihin en edes mennyt, kun
nuo vanhat uudet vaatteetkin ovat olleet niin vähässä käytössä.
Kenkiäkin on riittävästi. Laukkuja voisin aina ostaa, on ne sitten
alennuksella tai ei, mutta en nyt innostunut niistäkään. Lankoja on
vaikka muille jakaa, ensi vuonna ei tarvitse lankakaupassa käydä (ai,
en käy vai?)

Joulutavaroiden -50% alennuspöydästä ostin kaksi
peltipurkkia. En niitäkään välttämättä tarvitse mutta voihan niihin
laittaa jotain neuletilpehööriä.

Koruosastolla tuli sopivasti
dementiakohtaus, vaikka ei siellä alennusmyyntiä ollutkaan. En muista,
ostinko jo itse itselleni joululahjan vai en? Ostin sen Nyt neulomaan
-kirjan ensin joululahjaksi mutta muutinkin sen sitten
synttärilahjaksi. Muistaakseni siis joulululahja oli vielä ostamatta,
kai.

Ostin Kalevala Korun ranneketjun edellisen seuraksi. Tässä uudessa on sydän. Siitä sanotaan korun tarinalehdykässä:


"SOK:n 100-vuotisjuhlakorun aiheena on sydän, ikivanha rakkauden
ja ystävyyden symboli. Sydän ilmaisee myötätuntoa ja elämäniloa.. . .
(jatkuu SOK:n kehumisella, ei kuulu nyt tähän.)

Joulukortteihin kirjoitin, ja olkoon tämä nyt myös uuden vuoden toivotus lukijoilleni:

Iloista joulun juhlaa,
rauhaa, terveyttä,
onnea, rakkautta,
ystävyyttä, hellyyttä, lämpöä,
siis kaikkea hyvää ja siunausta
uudelle vuodelle 2006
toivottaa Kristiina


Ilmeisesti kirjoitin tuttaville toivotukseksi sitä, mitä itse
haluaisin. Eikö sananlaskukin sano jotain tuohon suuntaan; tee muille
sitä hyvää mitä itselle haluaisit tehtävän.

Jospa tällä korun sydämellä saisin ensi vuodeksi itselleni kaikkea tuota, mitä se symboloi.



KS


keskiviikko 28. joulukuuta 2005

Kadut ja kaulaliina



Monen monituista päivää olen ollut vain kotona. Nyt sain itseni vihdoin ovesta ulos.

Keskikaupungin lämmitetyt kadut ovat kamalat. Se on oikea "turhake-keksintö". Kadut ovat likaista moskaa täynnään. Kumisaappaat olisivat oikeat jalkineet Aleksilla ja Espalla sekä näiden poikkikaduilla kulkiessa.
Em. linkissä on H:gin Energian kehusanoja lämmityksen eduista. Muun muassa liikkeiden siivous vähenee kun kuraa ei ole! Pah! Ja vielä Pöh! Paljon enemmän on kaupoissakin kuraa ja ne eteismatot on litimärkiä. Lumen saa paremmin kopisteltua pois kengistä kuin tuon loskan. Eikä sitä nyt voi edes yrittää kopistella kun jo matolle astuessa vesi tirskahtaa. Ei ole varmaan ne suunnittelijat koskaan käyneet oikeasti kävelemässä tähän aikaan vuodesta näillä kaduilla ja liikkeissä.

Nuorilla on sellaisia karvaisia talvikenkiä ja voitte vain kuvitella, minkä näköisiksi ne menevät likaisissa vesilätäköissä kulkiessa. Mokkasaapikkaista puhumattakaan. Kesällä sadelätäköt ovat sentään suhteellisen puhdasta märkää eivätkä kengät niin kärsi. Jos lunta sataa hiemankin enemmän, lämmitys sulattaa vain osan siitä ja kaduilla on puolinilkkaan asti sohjoa. Minä kulkisin mieluummin hiekoitetulla, tallatulla lumella. Toinen kauhistus on katujen päällystämisessä käytetty kivi. Liukasta kuin mikä eikä niitä voi hiekoittaa.

Kallion kaupunginosaan menin varta vasten: kävin kutomassa pätkän Tarja Halosen kaulaliinaan Porthaninkadun vaalitoimistossa. Pitihän tähän hauskaan jippoon osallistua.

Tämä ei ole vaalimainos,  pitihän kuva ottaa tähän mennessä valmistuneesta kaulaliinasta, jota on rulalla  aika lailla. Kutoa saa vaaleihin asti.






KS

Nit trii, purle trii . . .




. . . nit tuu . . näin syntyy veivi:

Wavy



Lanka: Novita Wool, 50 gr, väri on tumma viininpunainen
Puikot: 3.5
Ohje: Knitty

KS


maanantai 26. joulukuuta 2005

Kippurakärjet




Yksi joululahjalanka on nyt neulottu ja huovutettu!




Lanka: Huopanen, n. 180 gr
Puikot: vanhat
Millward puikot nro 8. Uudet Novitapuikot eivät luistaneet lainkaan,
oli jo luopua koko neuleesta mutta onneksi laajasta puikkovalikoimasta
löytyi vielä nuo vanhat. Niissä on mukavan suippo kärkikin.
Ohje: oma viritys Neulonnan A&O:n
ohjeesta. Ziinan ohjettakin tutkin, kiitos kommentista silmukoiden
lisäämisestä, mutta tämä toinen oli helpompi soveltaa visiooni kuinka
saan aikaiseksi kärjen.





Loin silmukoita 62, joista kavensin 6 kummallakin sivulla. 50:llä
silmukalla neuloin suoraa kärkikavennksiin asti. Ajatuksena oli käyttää
kerä/tossu, mutta lankaa jäi hieman yli kun en uskaltanut riskeerata,
että se loppuu ja olisi pitänyt purkaa hieman.




Tässä näkyy poikkeus, eli oma viritys ohjeeseen. Kärkeä ajatellen
kavensin myös kappaleen keskellä, siis tossun pohjassa. Kaksi
keskisilmukkaa, joiden molemmin puolin kavensin yhden. Kaikissa
hienoissa ohjeissa on kavennusten kallistus eri suuntiin ;) Niinpä
näissäkin, toinen on ylivetokavennus ja toinen oikein-yhteen. Eihän
sillä tällaisessa huopatyössä mitään merkitystä ole, kunhan kokeilin.


Tossun saumojen ompelu ja koneeseen. 50 astetta säästökirjopesulla ja
hyvät tuli. Pienethän ne oli koneesta tullessaan mutta venyttelyllä
sain ne sopivan kokoisiksi.



KS

EDIT:
Lisätty tämä ohje tossuille. Ohjeen käyttö sallittu omalla vastuulla ja
sovellukset hyväksytään ja parannuksia ohjeeseen vastaanotetaan..

Kippurakärkitossut a´la Kristiina
Lanka: Huopanen, 2 kerää
Puikot: nro 8
Tossun koko noin 38.5, pesun jälkeen venyteltynä.
Vähemmällä venytyksellä saa ehkä 37 ja voimallisella venyttämisellä ehkä 39.


Luo 62 silmukkaa. Neulo noin 8 cm ainaoikeaa. Kavenna molemmissa
reunoissa 6 silmukkaa. Neulo suoraa noin 18 cm. Aloita
kärkikavennukset, jotka tehdään joka toisella kerroksella (op:lla)
Neulo
1 reunasilmukka, kavenna 1 s, neulo 19 s, kavenna 1 s, neulo 2 s,
kavenna 1 s, neulo 19 s, kavenna 1 s, neulo 1 reunasilmukka.
Kavensin näin vielä 5 kertaa eli kavennusten välissä neulotaan silmukoita: 17, 15, 13, 11 ja 9.
Tässä kohdassa ajattelin, että tossu lyhenee liikaa ja jätin joka toisella kerralla reunakavennuksen tekemättä. Eli:
- ei reunakavennusta vaan neulo 10 s, kavenna 1 s, neulo 2 s, kavenna 1 s, neulo 10 s.
Seuraavalla kavennuskerroksella tein taas reunakavennuksenkin:
-1 reunas., kavenna 1 s, neulo 6 s, kavenna 1 s, neulo 2 s, kavenna 1 s, neulo 6 s, kavenna 1 s, 1 reunas.
- ei reunakavennusta, neulo 7 s, kavennna 1 s, neulo 2 s, kavenna 1 s, neulo 7 s.
- 1 reunas., kavenna 1 s, neulo 3 s, kavenna 1 s, neulo 2 s, kavenna 1 s, neulo 3 s, kavenna 1 s, 1 reunas.
- ei reunakavennusta, neulo 4 s, kavennna 1 s, neulo 2 s, kavenna 1 s, neulo 4 s.
Loppukavennukset sävelsin seuraavasti:

- 1 reunas., kavenna 1s, neulo 1 s, kavenna 1 s, kavenna 1s, neulo 1 s,
kavenna 1, 1 reunas. (juu, siinä on kaksi 1 s:n kavennusta keskellä).
- 1 reunas. kavenna 1 s, neulo 2 s, kavenna 1 s, 1 reunas.
Neulo vielä np:n kerros ja päätä sitten loput 6 silmukkaa.
Tässä vaiheessa lankaa oli kerästä jäljellä vielä muutaman kerroksen verran. Kippuralle olisi saanut hieman lisää pituutta.
Ompele kantasauma ja päälisauma, mutta jätä tätä auki jalanpäältä vähän matkaa.
Huhhuh,
olipas monimutkaisen tuntuiset kavennukset. Tuon lopun varmasti voi
tehdä yksinkertaisemminkin. Pituutta tossulle tai kärjelle saa
sävellettyä vähentämällä kavennuksia.
Huovutin
50 asteessa parin pyyhkeen kanssa käyttäen koneen säästöohjelmaa.
Pienet tossut tuli ulos koneesta mutta venyttelin niitä käsin ja
jalassa pitäen. Kippuraa venyttelin hiusharjan varrella.
KS

sunnuntai 25. joulukuuta 2005

Pläjäys joululahjakuvia




Jouluaatto
sujui mainiosti. Ruoka oli hyvää ja sitä oli myös riittävästi, jäi
Villelle kotiinvietäväksikin. Ja tänne jäi tiskivuori.


Olen ollut todella kiltti, sain näin monta lahjaa:



Hyvää joulua äidille:



Lapsella on ilme virneellä, mitähän rasialta näyttävästä paketista paljastuu? Ja se tuli avata ensimmäisenä!
Jee!

Lapsuudesta asti perinteinen joululahja on ollut marsipaanipossu. Ilman sitä joulu ei ole joulu. Lapsi muisti äitiä näin monella possulla:



Näkikö joku nuoren miehen lankakaupassa?:



Tuo oli iso pehmeä paketti ja isosta kovasta paketista paljastui polttava CD-asema täydennykseksi tähän viime jouluna saatuun läppäriin! Tietysti mukana oli myös CD-R-levyjä. Asennus käynnissä:



Maijalta sain tällaisen kätevän laukkukoukun:



Olen
tähän asti pitänyt mukana tavallista S-koukkua, mutta se ei pysy hyvin
pöydän reunassa eikä tuoleistakaan aina löydy S:lle sopivaa koloa. En
mielelläni laita laukkua kahvilan tms. likaiselle lattialle.


Villeltä vielä enkeli, ja Maijalta upeat viininpuna-musta raidalliset
sukkikset (huom. väri; baskeri ja laukku!) sekä espanjan
manteliherkkua. Pikolta tuoksukynttilöitä.



Villekin on ollut kiltti, lahjaläjä:




Oli sukkia, pyyheliina, Thaimaan rahaa vastaisen varalle, sipulipussi
sipuleineen, paperiveitsi (se hevosenpää lankakasassa aikaisemmin
mainittuna) ym.
Ennen/jälkeen huovutuskuvien salaisesta projektista
tuli lumiharja-skraba "hanska". Idea on Novitan talvilehdestä mutta
minäpä tein tällaisen suuremman version. Päässä on kuminauha, jotta
"hanskan" saa tähänkin välineeseen. Novitan malli oli pieni ja
ilmeisesti sopii vain lyhytvartiseen skrabaan. Nimikirjaimet on
neulahuovutettu.




Toinen salainen juttu oli hamsterit. Kun se neulottu hiiri oli tehty,
Ville halusi sen tyyppisen hamsterin. Tein nämä kuitenkin
neulahuovuttamalla. Poskipussissa taitaa olla jotain hamstrattuna!



Viimeisenä on lapaskasa, joka lähti Englantiin. Koko perheelle lapaset vauvasta vaariin, 6 paria!


Lapaset
pakkasin pusseihin, jotka ovat kiinni toisissaan narulla ja välissä
vielä kulkunen kilisemässä. Koko kasa yhteen isoon lahjakassiin. Vain
naru ja sen päässä oleva pompula näkyvissä.
Avausohjelappu: Pull the trigger!



Jos systeemini toimi, niin toivottavasti perheellä oli hauskaa kun tämä
ketjupaketti tuli kilisten esiin. Pakettikortit neulahuovutettu, saajan
nimikirjaimella piti oma pussi tunnistaa.

Siinähän sitä nyt sitten oli lahjoja ja kuvia yllin kyllin.
Taidanpa käydä Pahaisessa blogissa  ja A&O:ssa katsastamassa kippurakärkitossujen ohjetta. Lahja-Huopasesta voisi sellaiset itselle tekaista.

KS

lauantai 24. joulukuuta 2005

Jouluevankeliumi stadiksi






1. Sillon Augustus, joka oli niinku keisarina, anto käskyn, ett jengin koko valtakunnas tarvii pistää sille verot.
2. Tää oli eka kerta ku se verotti ja sillon tää Kvirinius oli Syyrias dirikana.
3. Kaikki jengi lähti hoitaan hommat verovirastoon, jokanen omaan stadiinsa.
4.
Niin toi Joosefkin lähti Galileasta, Nasaret-Citystä, ja meni
kynittäväks Juudeaan Daavidin stadiin, koska se kuulu Daavidin
porukoihin.
5. Se tsöras sinne yhdessä Marian, sen gimmafrendin kanssa, joka venas beibii.
6. Ja ku ne oli siellä, se Maria alko synnyttää.

7. Se oli sen eka, ja se oli kundi, siis se skidi. Maria pisti sille
kapalot ja duunas sen seimeen, koska ne ei päässy paikalliseen moteliin
ku se oli ihan täys.
8. No, siellä lähellä oli jotain ihme paimenii yöllä tsiigaan niiden elukoita.
9. Ja äkkiä niiden edessä stondas Herran enkeli ja Herran lysis ympäröi ne.
10. Mutt se enkuli alko heittää läppää: "Ei mitää hämminkii hei. Mä ilmotan teille karseen ilon, ja se koskee koko jengii.
11. Just tänään teille on Daavidin stadissa syntyny Vapahtaja. Se on Kristus.
12. Tää on teille niinku merkkinä: se skidi bunkkaa seimessä pamperseissa."
13. Ja samalla hetkellä enkelin ympärillä oli tosi hevi taivaallinen sotajengi, joka präis tö Loord ja sano:
14. "Jumalan on kunnia ylhäällä ja rauha täällä alhaalla meikäläisten joukossa, joita se diggaa."

15. Kun enkelit siit sitt silpas takas taivaaseen, paimenet funtsi:
"Lets kou to Piitlehem. Siellä me nähdään, mikä homma tää oikein on,
tää mistä Herra meille kerto."
16. Ne lähti kiitään ja löysi Marian ja Joosefin ja sen skidin, joka bunkkas seimessä.
17. Kun ne näki tän, ne kerto kaiken mitä ne tiesi skidistä.
18. Jokanen, joka kuuli paimenten jutut, oli ihan ulalla.
19. Mutt Maria stikkas kaikki sanat ja happeningit sydämeensä ja funtsi siellä näitä juttuja.

20. Paimenet lähti takas ja ne kiitti mennessään Jumalaa siitä, minkä
ne oli kuullu ja mitä nähny. Kaikki oli just niin siistii ku niille oli
sanottu.

Olli Seppälä slangintanut.
KS

torstai 22. joulukuuta 2005

Pikaneule


Kiitos taas Lauralle ohjeesta. Sain pikaisesti broidillekin lahjan neulottua: kämmekkäät.

Lanka: Retu-sukkalanka
Puikot: 3.5
Ohje: Lauran blogi

Koska tämä lanka ei ole niin joustava kuin ohjeen Wool, tein kerroksia
30 peukun molemminpuolin ja reiän kuudella silmukalla. Hyvät tuli ja
lämpöiset.




Vaihteeksi hieman historiaa:

Lahjatoivomuksia 1950-luvun alkupuolelta:
Maijan toivomuksissa on ollut mm. plactikista tehdyt puikot!



Piko haluaisi ajaa ihan itse isän moottorivenettä, ja hyvä hammastahnakin kelpaisi.




Sepon toiveet ovat tyypillistä poikakamaa. Autokirja on näköjään saatu syntymäpäivälahjaksi.


Äiti
on toivonut ja saanut lattiaharjan, silityslaudan ja mattopiiskan! Lavendeliakin on
tullut mutta hyvä sormustin on tullut vasta seuraavana jouluna.

Isän toiveissa oli partavaahtoa ja partasuti, kravatti ja niska-kaulusnappeja 1 tusina! (Kuva sivusta ei valitettavasti onnistunut millään.)
1957 on Pikon toivomuksien liitteenä oheinen mainos: Housusukat!
7 kertaa villaa lämpimämmät, raaka-aine REKOWIL´ia. Yksinmyynti Helsingissä Minkki Oy. Maaseudulle postiennakolla.



Toivomukset ovat vieraskirjan takaosassa. Niitä on monelta joululta ja niistä
hahmottuu selvästi siskosten erilaiset luonteet ja taipumukset. Toinen
toivoo käytännöllisiä lahjoja ja toisen ovat naisellisia muotitavaroita
ja -vaatteita. Moni lahja on siirtynyt seuraavaan joulun toivelistaan,
ja moni jäänyt vain toiveeksi.

KS

keskiviikko 21. joulukuuta 2005

Baskeri




Kolmas kerta toden sanoo! Nyt on baskerini valmis. Kiitos Katjun kommenttivinkki perusohjeesta A&O:ssa. Sitä apuna käyttäen sävelsin itselleni sopivan ja mieluisakin siitä tuli.

Lanka: Ardialfi Softy, 90 gr, kiitos AnneV.
Puikot: 5.5
Malli: oma sovellus perusbaskerista









Reunan neuloin 8:n silmukan palmikkosuikaleena ja siitä poimin
tarvittavat silmukat. Tämä palmikkoreunus on jo siitä ensimmäisestä
versiosta. Se on juuri sopivan kireä mutta kuitenkin joustava niin
ettei mitään resorineulosta tarvittukkaan. Jos tämä löystyy niin
ajattelin korjata asian rapuvirkkauskerroksella. Lankaa jäi just sen
verran.

KS


tiistai 20. joulukuuta 2005

Selätysvoitto!




Jees,
laukku on nyt valmis. Monta rumaa sanaa käväisi mielessä ja paljon
designausta tarvittiin mutta tässä se nyt on. Siinä on punainen vuori,
joka on mielestäni paljon kivampi kuin itse laukku.

Pohjalla on pahvi, jotta laukku pysyy muodossa ja pystyssä eikä veny .



Taskuvarkailta pääsy kielletty!



Telefoonilla on oma tasku.



Huh huh, nyt baskerin neulontaan kun tuota pakkastakin näyttää jo olevan, vaikkakin säätiedotus juuri lupasi taas lämpenevää.

KS

maanantai 19. joulukuuta 2005

Lankavarastoon huima lisäys




Huh huh, lankavarastoni lisääntyi valtavasti käväistyäni ystävättären luona.



Kiitos langoista Tipille ja äidilleen.


Tipin
äiti ei enää jaksa neuloa ja halusi lankakaapinn tyhjäksi. Tipikään ei
ehdi näitä tuhoamaan, niinpä ne päätyivät minulle. Niitä on oikeasti
iso, iso kasa, kuva valehtelee sen pienemmäksi.

Stockan kassi
on täynnä Nallea, vanhaa Bambinoa on monta kerää, boucleeta ruskeata ja
harmaata niin  paljon, että saan niistä kaipaamani liivin.

Keltaiset langat odottavat innokkaasti pääsiäistä ja tulevaa elämäänsä
tipuina yms. Muutama mukava mohairkerä ovat oivallista huiviainesta.
Kasassa on puolikassillista erilaisia virkkauslankoja ja sitä ja tätä
ja vielä tuota.
Tässä kävi tietysti niin kuin aina lankoja hiplatessa, että pää on taas täynnä ihania ideoita mutta mistä sitä aikaa saisi.
Jos joku tuossa kasassa kaipaamaansa havaitsee, niin neuvottelemalla lanka saattaa päästä hyvään kotiisi.


Taisin eilen luvata kuvan valmiista enkelistä, mutta se on sattuneesta
syystä vielä kesken. Sen sijaan tässä tonttu, jonka vein Tipille.
Silmälasi-idean otin Tikrun tontuista.





Nyt on jouluviikko. Tässä tuo yläpalkissa oleva RAUHALLISTA JOULUN ODOTUSTA kuva kokonaisuudessaan.





Kun
kuva tuli palkkiin, niin kommenteissa noita punaisia veikattiin
omenoiksi. Vaan nepä ovat pieniä haperoita! Sydän on
vananmonlehtiä.  Kuvattu, kuinkas muuten, kesällä Kaunissaaressa.
Tämä on yksi versio joulukortistani, mutta toteutin toisen jonka näette
parin päivän kuluttua.

AnneV oli tänään kommentoinut vuohen hintaa. Lahjaksilehma.fi veloittaa vuohesta 40 euroa! Kirkonulkomaanavun vuohen saa 15 eurolla. Herää kysymys mistä on kysymys?

KS


sunnuntai 18. joulukuuta 2005

Askartelua




Viime tammikuussa ostin Sinooperin alennusmyynnistä
enkelinpää+kädet -pakkauksen alennusmyynnistä, -50%. Nyt sitä tässä
kasailen. Pää ja kädet on liimattu ja sen kuivumista odotellessa
vaatetus on melkein valmis. Huomenna näette sitten valmiin enkelin.







Tuli
sanottua, etten enää ikinä huovuta mitään. Perun puheeni, koska olihan
vielä hankittuna se Fritidsgarn salaista projektia varten.

Se on nyt kudottu ja kutistettu. Kutistin sen ihan vain altaassa niin
kuumalla kuin hanasta tulee. Ja tosi kuumaa se onkin, vaikka
taloushanskoissa oli sisähanskatkin niin vieläkin tuntui kuumalta
käteen.

Kyllähän tuo huopui ja kutistui lopultakin. Aika sopivakin siitä tuli
ja koska melkein kaikissa blogeissa esitellään ennen ja jälkeen kuva
käsi jättiläisneuloksella / sama pienempänä niin tässä minun versioni.



  
             
             
  

             
             
             
             
             
             
             
             
     

Siinä on naru estämässä reikäriviä huopumasta kiinni. Valmiin jutun näette sitten aaton jälkeen.



KS




Heijastimia




Systerin lapsenlapsille heijastimet.

Tytölle perhonen ja pojalle kiiltomato.

Kuvat molemmilta puolilta, madossa on heijastin vain toisella puolella,
että sain laitettua "jännittävää" kuviointia madon selkään.






Ihan itse keksin enkä ole missään nähnyt tällaisia niin pitäisikö nämä nyt mallisuojata tai muuta sellaista ;)

HUOM.: Tänään sunnuntaina tulee Radio Suomesta klo 18.03-19.55 Luontoillan  Linnunlaulujen toivekonsertti.
Mukavaa viserrystä tiedossa joululahjojen viimeistelyn seuraksi. Tämä
on minun lempiohjelma aina näi ennnen joulua. Yleensä viimeiseksi on
vuorossa satakieli, sitä toivoo niin moni.

KS


lauantai 17. joulukuuta 2005

Nami nam




Nyt on masu täynnä hyvää ruokaa: Ville vei minut syömään Haritoniin.

Alkuruokana
- minä: Tattijulienne, joka oli taivaallisen hyvää, erinomaista
- Ville: Kermainen sienikeitto, vei kielen mennessään
Pääruokana
- minä: Kuhaa Kieviläisittäin, maukasta ja tällaista ei viitsi kotona laittaa
- Ville: Savustettua karitsan paahtopaistia, hyvän makuinen mutta olisi voinut olla lämpimämpi

Jälkiruuatkin olisivat olleet herkullisia, mutta ei enää mahtunut kummallekkaan.
Kahvi ja joulusuklaa maistuvat rauhassa täällä kotona jälkkäriksi.
Kiitos Ville.



Oli muuten eka ja vika kerta kun jotain huovutan. Nyt on villanöhtää
joka paikka täynnä. Pesukoneen rumpu, nukkasihti ja lavuaarin
poistoputki oli puhdistettava.
Ville pesi täällä hiukset ennen
syömään lähtöä ja ajattelematta asiaa annoin pyyhkeen, joka oli ollut
kassin kanssa koneessa. Pyyhkeestä lähti nöhtää pojan pää täyteen sekä
kylpyhuoneen lattia jne. Pyyhekin oli ennen huovutusta vihreä, nyt se
on epämääräisen harmaa.
Lanka tuli kalliiksi, tänään ostin kassiin sangat. Tekemistä on vielä ja saanko siitä sitten sellaisen kuin halusin.


Pysyttelen vain tässä mukavammassa neulahuovutuksessa. Nyt kun kaikki
tontut ovat jo tehdyt sinisellä ja ruskealla, sain tänään käsiini
harmaata villaa. Siitä syntyi yksinkertainen joulumuori.




Sisiliskon systeri tilasi kotieläimekseen. Talvella tulee kuulemma ikävä kesämökin lemmikkiä.




KS


perjantai 16. joulukuuta 2005

Tuli räiskyy nuot... takassa

No niin, mikäs tässä on istua neulomassa, ei ole vilu . . .

"vaan olishan se kaksin aina kaunihimpi tulehen tuijotella"
. . . eikä nälkä


Fasun joulusuklaa on aina yhtä hyvää,
ja salmiakki, tänään inkkariversiona.

Tämän päivän ostos on Startti-ryijypaketti Suomen Käsityönystävistä.



Laukku on huovutettu.




Alkutilanne: 57lev. 35 kork.
1. 55 astetta: 50 x 27
2. 80 astetta: 45 x 27
Lanka: Pirtin kehräämö hahtuva lanka, 425 gr
Koukku: Addi 7
Malli: virkattu silmämääräisesti sopivan kokoiseksi olettaen sen kutistuvan halutuksi.
Niin se tekikin, nuo mitat on aika ylimalkaisia. Heittoa tulee heti kun
asettelee vähän paremmin tms. Se on ihan ok, sangat virittelen siihen
huomenissa, mahdollisesti vuorinkin.
Kalliiksi tämä kyllä tuli:
25,30 euroa. No, kallis ja kallis, mutta olisin tällä hinnalla saanut
kaupasta yhden kivan laukun, jota en raaskinut ostaa!
Takan
edessä näkyy tonttu, joka tulee siihen aina ennen joulua vahtimaan,
että olen kiltisti. Näin on ollut tapana jo lapsuuden kodissa, josta
tonttu on seurannut minua tänne.
Tässä on toinen
vakiokoristeeni. Se on lasten joulusatukirja, josta tuo joulutalo
aukeaa. Sisälle laitan taskulampun palamaan silloin kun talonväki on
kotosalla. Kirjan olen saanut systeriltä joskus 1950-luvun lopulla.


Talon takana pilkottaa hassusti kirahvin pää, mutta se on ikkunan
välissä ja kaikki ikkunalaudalla olevat romppeet olisi pitänyt siirtää,
että tuon olisi saanut pois kuvasta. Ja onhan siinä muitakin eläimiä
mukana niin miksei kirahvikin.
Ja tiivisteteipattu
ikkunanpuite on ruma. Puitteet ovat talon alkuperäiset (1911) ja niitä
ei vaihdeta uusiin, koska nykyään ei enää saa näin kestäviä ja hyviä
pokia. Ulkopuolelta ne maalattiin, punamultavärillä, toissa kesänä ja
ovat kuin uudet.

KS