Pläjäys joululahjakuvia

Jouluaatto
sujui mainiosti. Ruoka oli hyvää ja sitä oli myös riittävästi, jäi
Villelle kotiinvietäväksikin. Ja tänne jäi tiskivuori.


Olen ollut todella kiltti, sain näin monta lahjaa:

Hyvää joulua äidille:

Lapsella on ilme virneellä, mitähän rasialta näyttävästä paketista paljastuu? Ja se tuli avata ensimmäisenä!
Jee!
Lapsuudesta asti perinteinen joululahja on ollut marsipaanipossu. Ilman sitä joulu ei ole joulu. Lapsi muisti äitiä näin monella possulla:

Näkikö joku nuoren miehen lankakaupassa?:

Tuo oli iso pehmeä paketti ja isosta kovasta paketista paljastui polttava CD-asema täydennykseksi tähän viime jouluna saatuun läppäriin! Tietysti mukana oli myös CD-R-levyjä. Asennus käynnissä:

Maijalta sain tällaisen kätevän laukkukoukun:

Olen
tähän asti pitänyt mukana tavallista S-koukkua, mutta se ei pysy hyvin
pöydän reunassa eikä tuoleistakaan aina löydy S:lle sopivaa koloa. En
mielelläni laita laukkua kahvilan tms. likaiselle lattialle.


Villeltä vielä enkeli, ja Maijalta upeat viininpuna-musta raidalliset
sukkikset (huom. väri; baskeri ja laukku!) sekä espanjan
manteliherkkua. Pikolta tuoksukynttilöitä.

Villekin on ollut kiltti, lahjaläjä:

Oli sukkia, pyyheliina, Thaimaan rahaa vastaisen varalle, sipulipussi
sipuleineen, paperiveitsi (se hevosenpää lankakasassa aikaisemmin
mainittuna) ym.
Ennen/jälkeen huovutuskuvien salaisesta projektista
tuli lumiharja-skraba "hanska". Idea on Novitan talvilehdestä mutta
minäpä tein tällaisen suuremman version. Päässä on kuminauha, jotta
"hanskan" saa tähänkin välineeseen. Novitan malli oli pieni ja
ilmeisesti sopii vain lyhytvartiseen skrabaan. Nimikirjaimet on
neulahuovutettu.

Toinen salainen juttu oli hamsterit. Kun se neulottu hiiri oli tehty,
Ville halusi sen tyyppisen hamsterin. Tein nämä kuitenkin
neulahuovuttamalla. Poskipussissa taitaa olla jotain hamstrattuna!

Viimeisenä on lapaskasa, joka lähti Englantiin. Koko perheelle lapaset vauvasta vaariin, 6 paria!

Lapaset
pakkasin pusseihin, jotka ovat kiinni toisissaan narulla ja välissä
vielä kulkunen kilisemässä. Koko kasa yhteen isoon lahjakassiin. Vain
naru ja sen päässä oleva pompula näkyvissä.
Avausohjelappu: Pull the trigger!

Jos systeemini toimi, niin toivottavasti perheellä oli hauskaa kun tämä
ketjupaketti tuli kilisten esiin. Pakettikortit neulahuovutettu, saajan
nimikirjaimella piti oma pussi tunnistaa.

Siinähän sitä nyt sitten oli lahjoja ja kuvia yllin kyllin.
Taidanpa käydä Pahaisessa blogissa  ja A&O:ssa katsastamassa kippurakärkitossujen ohjetta. Lahja-Huopasesta voisi sellaiset itselle tekaista.

KS

Jouluevankeliumi stadiksi

1. Sillon Augustus, joka oli niinku keisarina, anto käskyn, ett jengin koko valtakunnas tarvii pistää sille verot.

2. Tää oli eka kerta ku se verotti ja sillon tää Kvirinius oli Syyrias dirikana.

3. Kaikki jengi lähti hoitaan hommat verovirastoon, jokanen omaan stadiinsa.

4.
Niin toi Joosefkin lähti Galileasta, Nasaret-Citystä, ja meni
kynittäväks Juudeaan Daavidin stadiin, koska se kuulu Daavidin
porukoihin.

5. Se tsöras sinne yhdessä Marian, sen gimmafrendin kanssa, joka venas beibii.

6. Ja ku ne oli siellä, se Maria alko synnyttää.

7. Se oli sen eka, ja se oli kundi, siis se skidi. Maria pisti sille
kapalot ja duunas sen seimeen, koska ne ei päässy paikalliseen moteliin
ku se oli ihan täys.

8. No, siellä lähellä oli jotain ihme paimenii yöllä tsiigaan niiden elukoita.

9. Ja äkkiä niiden edessä stondas Herran enkeli ja Herran lysis ympäröi ne.

10. Mutt se enkuli alko heittää läppää: "Ei mitää hämminkii hei. Mä ilmotan teille karseen ilon, ja se koskee koko jengii.

11. Just tänään teille on Daavidin stadissa syntyny Vapahtaja. Se on Kristus.

12. Tää on teille niinku merkkinä: se skidi bunkkaa seimessä pamperseissa."

13. Ja samalla hetkellä enkelin ympärillä oli tosi hevi taivaallinen sotajengi, joka präis tö Loord ja sano:

14. "Jumalan on kunnia ylhäällä ja rauha täällä alhaalla meikäläisten joukossa, joita se diggaa."

15. Kun enkelit siit sitt silpas takas taivaaseen, paimenet funtsi:
"Lets kou to Piitlehem. Siellä me nähdään, mikä homma tää oikein on,
tää mistä Herra meille kerto."

16. Ne lähti kiitään ja löysi Marian ja Joosefin ja sen skidin, joka bunkkas seimessä.

17. Kun ne näki tän, ne kerto kaiken mitä ne tiesi skidistä.

18. Jokanen, joka kuuli paimenten jutut, oli ihan ulalla.

19. Mutt Maria stikkas kaikki sanat ja happeningit sydämeensä ja funtsi siellä näitä juttuja.

20. Paimenet lähti takas ja ne kiitti mennessään Jumalaa siitä, minkä
ne oli kuullu ja mitä nähny. Kaikki oli just niin siistii ku niille oli
sanottu.

Olli Seppälä slangintanut.

Jouluevankeliumit

KS

HYVÄÄ JOULUA!

toivottaa Kristiina

Pikaneule

Kiitos taas Lauralle ohjeesta. Sain pikaisesti broidillekin lahjan neulottua: kämmekkäät.

Lanka: Retu-sukkalanka
Puikot: 3.5
Ohje: Lauran blogi
Koska tämä lanka ei ole niin joustava kuin ohjeen Wool, tein kerroksia
30 peukun molemminpuolin ja reiän kuudella silmukalla. Hyvät tuli ja
lämpöiset.

Vaihteeksi hieman historiaa:

Lahjatoivomuksia 1950-luvun alkupuolelta:
Maijan toivomuksissa on ollut mm. plactikista tehdyt puikot!

Piko haluaisi ajaa ihan itse isän moottorivenettä, ja hyvä hammastahnakin kelpaisi.

Sepon toiveet ovat tyypillistä poikakamaa. Autokirja on näköjään saatu syntymäpäivälahjaksi.

Äiti
on toivonut ja saanut lattiaharjan, silityslaudan ja mattopiiskan! Lavendeliakin on
tullut mutta hyvä sormustin on tullut vasta seuraavana jouluna.

Isän toiveissa oli partavaahtoa ja partasuti, kravatti ja niska-kaulusnappeja 1 tusina! (Kuva sivusta ei valitettavasti onnistunut millään.)
1957 on Pikon toivomuksien liitteenä oheinen mainos: Housusukat!
7 kertaa villaa lämpimämmät, raaka-aine REKOWIL´ia. Yksinmyynti Helsingissä Minkki Oy. Maaseudulle postiennakolla.

Toivomukset ovat vieraskirjan takaosassa. Niitä on monelta joululta ja niistä
hahmottuu selvästi siskosten erilaiset luonteet ja taipumukset. Toinen
toivoo käytännöllisiä lahjoja ja toisen ovat naisellisia muotitavaroita
ja -vaatteita. Moni lahja on siirtynyt seuraavaan joulun toivelistaan,
ja moni jäänyt vain toiveeksi.

KS

Baskeri

Kolmas kerta toden sanoo! Nyt on baskerini valmis. Kiitos Katjun kommenttivinkki perusohjeesta A&O:ssa. Sitä apuna käyttäen sävelsin itselleni sopivan ja mieluisakin siitä tuli.

Lanka: Ardialfi Softy, 90 gr, kiitos AnneV.
Puikot: 5.5
Malli: oma sovellus perusbaskerista

Reunan neuloin 8:n silmukan palmikkosuikaleena ja siitä poimin
tarvittavat silmukat. Tämä palmikkoreunus on jo siitä ensimmäisestä
versiosta. Se on juuri sopivan kireä mutta kuitenkin joustava niin
ettei mitään resorineulosta tarvittukkaan. Jos tämä löystyy niin
ajattelin korjata asian rapuvirkkauskerroksella. Lankaa jäi just sen
verran.

KS

Selätysvoitto!

Jees,
laukku on nyt valmis. Monta rumaa sanaa käväisi mielessä ja paljon
designausta tarvittiin mutta tässä se nyt on. Siinä on punainen vuori,
joka on mielestäni paljon kivampi kuin itse laukku.

Pohjalla on pahvi, jotta laukku pysyy muodossa ja pystyssä eikä veny .

Taskuvarkailta pääsy kielletty!

Telefoonilla on oma tasku.

Huh huh, nyt baskerin neulontaan kun tuota pakkastakin näyttää jo olevan, vaikkakin säätiedotus juuri lupasi taas lämpenevää.

KS

Lankavarastoon huima lisäys

Huh huh, lankavarastoni lisääntyi valtavasti käväistyäni ystävättären luona.

Kiitos langoista Tipille ja äidilleen.

Tipin
äiti ei enää jaksa neuloa ja halusi lankakaapinn tyhjäksi. Tipikään ei
ehdi näitä tuhoamaan, niinpä ne päätyivät minulle. Niitä on oikeasti
iso, iso kasa, kuva valehtelee sen pienemmäksi.

Stockan kassi
on täynnä Nallea, vanhaa Bambinoa on monta kerää, boucleeta ruskeata ja
harmaata niin  paljon, että saan niistä kaipaamani liivin.

Keltaiset langat odottavat innokkaasti pääsiäistä ja tulevaa elämäänsä
tipuina yms. Muutama mukava mohairkerä ovat oivallista huiviainesta.
Kasassa on puolikassillista erilaisia virkkauslankoja ja sitä ja tätä
ja vielä tuota.
Tässä kävi tietysti niin kuin aina lankoja hiplatessa, että pää on taas täynnä ihania ideoita mutta mistä sitä aikaa saisi.
Jos joku tuossa kasassa kaipaamaansa havaitsee, niin neuvottelemalla lanka saattaa päästä hyvään kotiisi.


Taisin eilen luvata kuvan valmiista enkelistä, mutta se on sattuneesta
syystä vielä kesken. Sen sijaan tässä tonttu, jonka vein Tipille.
Silmälasi-idean otin Tikrun tontuista.

Nyt on jouluviikko. Tässä tuo yläpalkissa oleva RAUHALLISTA JOULUN ODOTUSTA kuva kokonaisuudessaan.

Kun
kuva tuli palkkiin, niin kommenteissa noita punaisia veikattiin
omenoiksi. Vaan nepä ovat pieniä haperoita! Sydän on
vananmonlehtiä.  Kuvattu, kuinkas muuten, kesällä Kaunissaaressa.
Tämä on yksi versio joulukortistani, mutta toteutin toisen jonka näette
parin päivän kuluttua.

AnneV oli tänään kommentoinut vuohen hintaa. Lahjaksilehma.fi veloittaa vuohesta 40 euroa! Kirkonulkomaanavun vuohen saa 15 eurolla. Herää kysymys mistä on kysymys?

KS

Askartelua

Viime tammikuussa ostin Sinooperin alennusmyynnistä
enkelinpää+kädet -pakkauksen alennusmyynnistä, -50%. Nyt sitä tässä
kasailen. Pää ja kädet on liimattu ja sen kuivumista odotellessa
vaatetus on melkein valmis. Huomenna näette sitten valmiin enkelin.

Tuli
sanottua, etten enää ikinä huovuta mitään. Perun puheeni, koska olihan
vielä hankittuna se Fritidsgarn salaista projektia varten.

Se on nyt kudottu ja kutistettu. Kutistin sen ihan vain altaassa niin
kuumalla kuin hanasta tulee. Ja tosi kuumaa se onkin, vaikka
taloushanskoissa oli sisähanskatkin niin vieläkin tuntui kuumalta
käteen.

Kyllähän tuo huopui ja kutistui lopultakin. Aika sopivakin siitä tuli
ja koska melkein kaikissa blogeissa esitellään ennen ja jälkeen kuva
käsi jättiläisneuloksella / sama pienempänä niin tässä minun versioni.

  
             
             
  

             
             
             
             
             
             
             
             
     

Siinä on naru estämässä reikäriviä huopumasta kiinni. Valmiin jutun näette sitten aaton jälkeen.



KS

Heijastimia

Systerin lapsenlapsille heijastimet.

Tytölle perhonen ja pojalle kiiltomato.

Kuvat molemmilta puolilta, madossa on heijastin vain toisella puolella,
että sain laitettua "jännittävää" kuviointia madon selkään.

Ihan itse keksin enkä ole missään nähnyt tällaisia niin pitäisikö nämä nyt mallisuojata tai muuta sellaista ;)

HUOM.: Tänään sunnuntaina tulee Radio Suomesta klo 18.03-19.55 Luontoillan  Linnunlaulujen toivekonsertti.
Mukavaa viserrystä tiedossa joululahjojen viimeistelyn seuraksi. Tämä
on minun lempiohjelma aina näi ennnen joulua. Yleensä viimeiseksi on
vuorossa satakieli, sitä toivoo niin moni.

KS

Nami nam

Nyt on masu täynnä hyvää ruokaa: Ville vei minut syömään Haritoniin.

Alkuruokana
- minä: Tattijulienne, joka oli taivaallisen hyvää, erinomaista
- Ville: Kermainen sienikeitto, vei kielen mennessään
Pääruokana
- minä: Kuhaa Kieviläisittäin, maukasta ja tällaista ei viitsi kotona laittaa
- Ville: Savustettua karitsan paahtopaistia, hyvän makuinen mutta olisi voinut olla lämpimämpi

Jälkiruuatkin olisivat olleet herkullisia, mutta ei enää mahtunut kummallekkaan.
Kahvi ja joulusuklaa maistuvat rauhassa täällä kotona jälkkäriksi.
Kiitos Ville.



Oli muuten eka ja vika kerta kun jotain huovutan. Nyt on villanöhtää
joka paikka täynnä. Pesukoneen rumpu, nukkasihti ja lavuaarin
poistoputki oli puhdistettava.
Ville pesi täällä hiukset ennen
syömään lähtöä ja ajattelematta asiaa annoin pyyhkeen, joka oli ollut
kassin kanssa koneessa. Pyyhkeestä lähti nöhtää pojan pää täyteen sekä
kylpyhuoneen lattia jne. Pyyhekin oli ennen huovutusta vihreä, nyt se
on epämääräisen harmaa.
Lanka tuli kalliiksi, tänään ostin kassiin sangat. Tekemistä on vielä ja saanko siitä sitten sellaisen kuin halusin.


Pysyttelen vain tässä mukavammassa neulahuovutuksessa. Nyt kun kaikki
tontut ovat jo tehdyt sinisellä ja ruskealla, sain tänään käsiini
harmaata villaa. Siitä syntyi yksinkertainen joulumuori.

Sisiliskon systeri tilasi kotieläimekseen. Talvella tulee kuulemma ikävä kesämökin lemmikkiä.

KS

Tuli räiskyy nuot... takassa

No niin, mikäs tässä on istua neulomassa, ei ole vilu . . .

"vaan olishan se kaksin aina kaunihimpi tulehen tuijotella"
. . . eikä nälkä

Fasun joulusuklaa on aina yhtä hyvää,
ja salmiakki, tänään inkkariversiona.

Tämän päivän ostos on Startti-ryijypaketti Suomen Käsityönystävistä.

Laukku on huovutettu.




Alkutilanne: 57lev. 35 kork.
1. 55 astetta: 50 x 27
2. 80 astetta: 45 x 27
Lanka: Pirtin kehräämö hahtuva lanka, 425 gr
Koukku: Addi 7
Malli: virkattu silmämääräisesti sopivan kokoiseksi olettaen sen kutistuvan halutuksi.
Niin se tekikin, nuo mitat on aika ylimalkaisia. Heittoa tulee heti kun
asettelee vähän paremmin tms. Se on ihan ok, sangat virittelen siihen
huomenissa, mahdollisesti vuorinkin.
Kalliiksi tämä kyllä tuli:
25,30 euroa. No, kallis ja kallis, mutta olisin tällä hinnalla saanut
kaupasta yhden kivan laukun, jota en raaskinut ostaa!
Takan
edessä näkyy tonttu, joka tulee siihen aina ennen joulua vahtimaan,
että olen kiltisti. Näin on ollut tapana jo lapsuuden kodissa, josta
tonttu on seurannut minua tänne.
Tässä on toinen
vakiokoristeeni. Se on lasten joulusatukirja, josta tuo joulutalo
aukeaa. Sisälle laitan taskulampun palamaan silloin kun talonväki on
kotosalla. Kirjan olen saanut systeriltä joskus 1950-luvun lopulla.

Talon takana pilkottaa hassusti kirahvin pää, mutta se on ikkunan
välissä ja kaikki ikkunalaudalla olevat romppeet olisi pitänyt siirtää,
että tuon olisi saanut pois kuvasta. Ja onhan siinä muitakin eläimiä
mukana niin miksei kirahvikin.
Ja tiivisteteipattu
ikkunanpuite on ruma. Puitteet ovat talon alkuperäiset (1911) ja niitä
ei vaihdeta uusiin, koska nykyään ei enää saa näin kestäviä ja hyviä
pokia. Ulkopuolelta ne maalattiin, punamultavärillä, toissa kesänä ja
ovat kuin uudet.

KS

Voi, mikä ihana joulukortti / -lahja!

Kaupungilta kotiintullessa rapussa oveni edessä oli tällainen:

Mitä ihmettä? Nostin painavan joulusäkin sisään. Kuoressa on "postileima" : kotiinkuljetus - Tipin auto.

Säkki äkkiä auki:

Sisältä paljastui säkillinen halkoja ja tuohta sytykkeeksi. Mielessä
käy kymmeniä ajatuksia mistä ja miten. Avaan kuoren, jossa ihana kortti:

Lämpöä, valoa, räiskettä talvi-iltoihin!
Toivottaen Eila ja Leo!

Voi ihmettä! Että he ovat osanneet ajatella ja keksiä tällaisen upean yllätyksen. Ja vielä kiltti Tipi on sen tänne tuonut. Kiitos teille kaikille.

Kuuna kullan valkeana en olisi tällaista osannut odottaa. Olen melkein
sanaton, melkein vain koska kiitoksia surisee päässä tuhansittain.


Aamulla lehteä lukiessa näin tarjouksen pussihaloista. En millään
kuitenkaan viitsinyt lähteä Itäkeskukseen ja epäilin jaksanko niitä
edes raahata metrossa ja ratikassa. Ja nyt niitä halkoja oli vain
tupsahtanut tänne! Huh huh. Ihmeiden aika ei ole ohi!

Kaupungilla kävin Töölön torilla lähituottajien markkinoilla. Hyytävän kylmä viima oli karkoittanut ostajat minimiin.

Taas oli eläimiäkin päässyt kaupunkireissulle. Lapset ratsastivat innoissaan aasilla torin ympäri.

Nyt
keitän lämmikekahvit ja ihailen puitani. Taidanpa illalalla sytyttää
tulen takkaan. Olen iltaisin pitänyt siinä kynttilöitä palamassa
säästäen nuo muutamat vanhat halot jouluksi, vaan nytpä ne voi polttaa
ja toivoa, että piippu vetää kun sitä ei ole toviin käytetty.
Savun hälvetessä saatan vielä illalla kirjoittaa ostoksestani ja jos vaikka kassikin olisi huopunut.

KS

Kiirettä on pitänyt

Eilinen
päivä oli kiireinen. Oli terapiaryhmän viimeinen kokoontuminen. Sieltä
suoraa kotiin, koska ystävättäreni Tarja tuli pikavisiitille. Tallinnan
tuliaisena sain ihanan enkelin, joka pääsi koristamaan
kynttiläkattokruunuani.

Sain
myös kauniin joulunpunaisen kukkakimpun. Niin, ja punaisen
pitkävartisen kenkälusikan. Punaisen värinen siksi, että se ehkä löytyy
helpommin. Tuo viittaa siis kehon kangistumiseen, dementiaan ja näön
heikkenemiseen, vanhuuden haittapuolia!

Se oli pikavisiitti siksi, että illalla menin tuohon naapurikirkkoon kuuntelemaan Kaartin soittokunnan joulukonsertin. Puhallinmusiikki on lähellä sydäntäni - soitin hamassa nuoruudessani paraatirumpua Helsingin poliisisoittokunnassa.

Tänäänkin on ollut vilkas päivä.
Kävin tutustumassa PAG-putiikkiin.
Ihan mukava pieni puoti. Siellä on erilaisia lahjatavaroita ja
Tekstiiliteollisuuden ja Marks&Kattensin lankoja. Muutama
hahtuvakiekkokin näkyi olevan. Pienessä tilassa valikoima ei voi olla
laaja, mutta tarvittaessa tilaavat puuttuvan värin tms.

Sieltä porhalsin sporalla Priimaan, jonne oli vihdoin tullut tarvitsemaani hahtuvalankaa. Nyt saan laukkuni tehtyä loppuun. Ostin myös vyyhdin Fritidsgarnia salaista joululahjaprojektia varten.

Tuolta ehdin juuri viideksi Kaikukadulle Kuluttajatutkimuskeskukseen kuluttajapaneelin ryhmäkeskusteluun.
Kaksi tuntia kului hujauksessa mielenkiintoisesta aiheesta
keskustellen. Kuulun kuluttajapaneeliin ja silloin tällöin on
mahdollisuus osallistua näihin keskusteluihin. Näin ehkä voin vaikuttaa
tuotteiden tai palveluiden kehittelyyn ja laatuun.

Kotimatkalla piipahdin vielä Vanhan joulumyyjäisissä.
Joulupukki oli saanut vihjeen lahjasta, jonka tonttu nyt lopulta löysi
täältä. Kolmet messut on käytynä mutta niissä ei ole tätä ollut. Mustan
lankavyyhdin seassa pilkottaa hevonen, se on osa tätä tavaraa.


Kirjastossa oli vapaana ja lainattavissa Taru sormusten herrasta. Nyt
neuleiden pariin ja eiköhän 20 CD:ssä riitä kuuntelemista muutaman
neuleen verran.

KS

Neuleohjeita

JEE,
sain sen vihdoinkin! Kauan kaipaamani ja etsimäni kirjan Nyt neulomaan.
Viime torstaina huomasin sen olevan myynnissä Neulomossa. Heti vastasin
ja olinkin ensimmäinen yhteydenottaja, joten sain ostettua sen.
Maanantaina postipoika sen jo kotiini kantoi.

Ajattelin, että
se olisi joululahja itselleni. Vaan nytpä keksin, että otankin tämän
lahjana jo tänään. Miten ihmeessä tällaista jekkua en huomannut heti
ajatella. Nythän jää vielä se joululahja avoimeksi, eli hankittavaksi.
Ovelaako?

Systerit oli eilen kahvilla. Maijalta sain punaisen korukellon ja riipuksen.

Pikolta sain uusimman Sandran. Siinä on ihania jumppereita, ehkä joku
niistä tulee tehtyä. Lehden selaaminen on aina mukavaa ja ihan kuin
olisi jonkun lopulta neulonutkin kun tarpeeksi monta kertaa selailee.

KS

Joululahja

Neulottu
ja virkattu joululahjaläjä lähti kodistani tänään ja lauantaina
jatkavat matkaansa kummipoikani perheeseen sumuiseen ja näinä päivinä
savuiseenkin Englantiin.

Ville saa muutaman lahjan, mutta muiden ei kannata lahjoja minulta odottaa. Ei ehkä joulukorttiakaan.

Kuittaan joulumuistamiset tällä: olen ostanut VUOHEN. Niitä, ja kaikenlaista muuta tarpeellista voi hankkia Kirkon ulkomaanavusta.

KS

Luovuus kukoistaa

Kotini
on pieni ja joulukuusesta on nauttimassa vain aattoiltana Ville ja
lopun joulua minä itse. Näillä Helsingin keskustan hinnoilla en ole
oikeata kuusta raaskinut ostaa. Muutamana jouluna olen virittänyt
vanhan tekokuusen. Se onkin ollut kaunis ja hyvin luonnollisen
näköinen. Se on toistakymmentä vuotta sitten hankittu ja lienee
luonnollisempaa tekoa kuin nykyiset? Se ei tunnu muovilta vaan jotenkin
"paperiselta".

No, tänä vuonna ajattelin etten viitsi sitä
vaivaa nähdä. Mitä siis tilalle? Yöllä päässä pyöri kaikenlaisia
ideoita ja tänään suunnitelma kehittyi ja nyt se on valmis.


Metallilankainen hedelmäkori tai mikä se lieneekään, muinainen
käyttökelvoton heräteostos, on suunnitelman perusta. Anttilasta ostin
valopallon ja muutaman ripustuskoukun.

Korihäkkyrän jalkaosa
ylöspäin, hopeaköynnöstä ympärille, valopallo siitä roikkumaan. Hökötys
riippumaan kattolampun koukkuun. Se oli taas taiteilua, että yletyin
noin korkealle.

Seuraavaksi laitoin siihen tekohavuköynnöstä.
Rautalangalla sain köynnöksen pysymään irti "lampusta". Vielä
havuköynnösten väliin yksi rautalanka kultaköynnöksellä päällystettynä
ja laite oli valmis koristeltavaksi. Valopallon sähköjohto tulee
köynnöksen vieressä alas, lattialla on sähköpiste muutenkin
jalkalamppuani varten.

Olen oikein tyytyväinen tähän
moderniin joulukoristeeseen. Nimitän sen Joulusaloksi. Mallinsa takia
se tuo mieleeni juhannussalon.

J o u l u s a l k o

Hitusen tärähtänyt kuva, kun käsien voimat meni tuon rakennelman kanssa kurotellessa.
Systerit tulevat huomenna kahville niin siksi joulukoristelen jo nyt.

Kiitos nallea kehuvista kommenteista.

KS

Nalle

(Edit: päivityksen syy on vaihdettu nallen kuva päivänvalossa)

Juureni
ovat egyptissä, jossa kasvatetaan maailman laadukkainta puuvillaa.
Sieltä pellolta puuvilla on monen mutkan kautta matkannut Norjaan,
jossa Sandnes Uldvarefabrik on valmistanut Mandarin Petit lankaa.
Sitä oli helsinkiläisessä lankakauppa Menitassa myytävänä
montaa eri väriä mutta minä halusin olla kauniin vaalean ruskea,
sellainen pikkukarhun värinen, ja niin lanka päätyi tähän kotiin, jossa
minut valmistettiin.

Vaan minustapa tulikin niin iso, olen 30
cm pitkä ja 32 cm paksu, ettei yksi kerä riittänyt ja piti ostaa
toinen, tällä kerralla Priimasta.
Työvälineenä oli numero 2.5 virkkuukoukku ja loppuvaiheessa minua pisteltiin ompeluneulalla.

Valmistusohje löytyi Novita 2/2001 lehdestä. En kuitenkaan ole just
sellainen vaan sovellettu versio. Se nalle oli raidallinen, niinkuin
vaatteet olisi päällä.

Valmistamiseeni kului aika paljon aikaa, ja näin monta irto-osaa tarvittiin.

Kaikki osani saivat sisälleen Lennol täytevanua.
Se on pehmeätä ja kimmoisaa, sain oikein hyvän pullean masun siitä. Ai
niin, korviin ei laitettu mitään, eihän sitä kuule jos on hötöä korvat
täynnä.

Pikkuhiljaa muotoni alkoi hahmottua ja lopulta kaikki
osat oli ommeltu kiinni ja olin jo itseni näköinen. Paljas naama oli
kyllä aika lailla karhuhaamun näköinen! Mustalla langalla minulle
ommeltiin nenä ja suu. Se teki hieman kipeätä kun suuta piti muotoilla
ja nenääkin pisteltiin monta kertaa.

Kauhein koettelmus
olivat silmäni. Voi sitä tuskaa ja hammastenkiristystä. Ensin meinasin
saada ruskeat silmät mutta ei ne olleet hyvät, miten nyt ruskealla
nallella olisi ruskeat silmät, pöh. Ne raastettiin pois ja kokeiltiin
mustia kuten nenäkin, ja vielä sininen iiriskin kokeiltiin.  Ei,
ei hyvä sekään. Taas silmä pois, onneksi nyt oli kärsittävä vain yhden
silmän purkaminen.

Lopulta valmistajani kuuli kuiskutukseni
ja ymmärsi, että siniset ne pitää olla. Nyt sujui se neulalla
pistelykin paremmin kun noiden väärien värien kanssa oli silmän malli
tullut harjoiteltua. Huokaisin helpotuksesta kun lopulta olin valmis
nalle.
Vielä tuo kyllä keksi kokeilla josko minulle sopisi rusetti
kaulaan, vaan siihen en enää suostunut. Tämmöseen kaulaan ei mitään
rusetteja ja hörhötyksiä laiteta.

Nyt
saan pari yötä olla täällä vanhaherra Nallen ja Mamimus Cultimus
-nallen kanssa ja oppia heiltä nallemaisia kepposia ja lohdutussanoja.
Jo näin alkutaipaleella, olen ymmärtänyt, että nallet joutuvat paljon
lohduttamaan omistajaansa.

Täytyykin kysyä Nallelta onko
matkustaminen pelottavaa. Nallehan on matkustellut paljon. Minä
nimittäin matkustan lentokoneella Englantiin asti pienelle pojalle.
Vähän jännittää se lentokone ja uusi isäntä. No, eiköhän me toimeen
tulla. Pitäisiköhän kuitenkin ottaa mukaan hieman tuota vanua, voisi
sitten laittaa sitä korviin jos se isäntä äityy kovasti huutamaan.
Saankohan minä sitten jonkun englantilaisen nimenkin?

KS

Puuduttavaa virkkausta

Voi kun saisin tämän tänään valmiiksi!

Siinä
on nallen vartalo ja pää. Ulokkeet pitäisi vielä virkata. Eihän tämä
niin iso työ ole mutta jotenkin ei vaan innosta ja kiire on.


Tuo sydän on nyt eka neulahuovutus mikä on hyvä, siis onnistunut.
Laitoin sinne sisään tuota samaa täytevanua kuin nallessa. Ajatus oli
käynyt mielessä aikaisemminkin mutta häipyi pois. Olen koittanut muita
materiaaleja mutta ne ei toimineet yhtä hyvin kuin tämä. Paitsi niissä
aiemmin näytetyissä enkeleiden siivissä oleva tylli toimi hyvin.

Iso pino lahjoja on valmistunut mutta niitä ei nyt voi sattuneista syistä esitellä. Joulun jälkeen täytyy kyllä kuvat laittaa.

KS