Helsinkipäivän varaslähtö

Virallinen oikea Helsinki-päivä on 12.6. mutta juhlavuosi (Suomi 100) antoi hyvän syyn juhlia Stadiakin kahtena päivänä. Koska maanantaille on luvattu sadetta niin katsoin tänään muutaman tapahtuman.
Katajanokalla kerrottiin jäänmurtajista, tosin murtajia ei päässyt tutustumaan.

Arctian kelluva konttori

Ulkoministeriö

Uutta ja vanhaa

Kyllä Nokalla on kaunista, voi kun saisi sieltä asunnon.

Vaikka oli ihan lämmin ja kaunis päivä niin uimareita ei montaa ollut.

Säiliörekkaliikenne kantakaupungissa on vähentynyt huomattavasti kun laivoille toimitetaan öljy yms. laivalla, M/T Lotus, öljy- ja kemikaalisäiliöaus.

Kahvikärry Espalla

Dianapuistossa oli Stadin tietovisa. Viime vuonnakin siihen osallistuin niin nytkin. Kisan järjestää Jasper von Hertzen, joka on luonut myös pelin Nähdään kellon alla.
Hmm, lähellä ei lasketa mutta lähelle pääsin. Sain 21 pistettä, yhden varman tiedon olin merkinnyt väärin!!! arrggh!  eli 22 pisteeseen olisin yltänyt.
Kysymyksiä on 30 eli vielä pitäisi paljon lisää tietää. Kysymykset ovat siis staditietämystä.
Esimerkiksi: Mistä kaupunginosasta kertoo J. Karjalaisen kappale Verinen mies?
a. Toukolasta, b. Marjaniemestä, c. Munkkiniemestä, d. Vuosaaresta

Kolmas sija meni 22 pisteellä. Voittaja piti ratkaista lisäkysymyksellä koska kahdella oli 23 pistettä. Maria voitti ja saa kiertopalkintoon nimensä. ONNEA voittajille!

Pronssimies

Voittaja ja 'tasapelikaveri'

Voittajat sekä Jasper

Lentonäytöskuvatkin on laittamatta, ja valmistunut huivi. Mihin aika häviää vai otanko liikaa kuvia, niin etten hallitse tapahtumien vyöryä.

KS

KIP-päivä

Namupala Kaivarissa perjantai-iltana

Männäviikolla näin Kutimointia -blogissa ilmoituksen Stadin snadista neulemiitistä. Jee, kiva ilmoitus oli hyvä täky ja niinpä Marian kanssa sinne tänään mentiin. Oli mukavaa nähdä niin monta neulojaa, joita en ollut ennen tavannut sekä muutama tuttu ja tutunnäköinen.

Tapaamisen järjestäneet Katrine ja Liina olivat jännittäneet tuleeko ketään, niinkuin aina ekaa kertaa jotain järkätessä on mielessä kaikenlaista skenaariota. Vaan kaikki oli hienosti ja porukkaa tuli tosi hyvin. Parhaimmillaan paikalla oli parikymmentä neulojaa, useita käväisi, toiset tuli ja meni ja joku tuli vain lankaostoksille.

Lystig Yarns

Lanitium ex machina

Birkenwasser Knitwear Design  

Snadi neulemiitti by Katrine: KLIKS
 

Kiva oli nähdä luonnossa Katrinen neuleita, blogiaan olen seurannut jonkin aikaa.
Neulemiitti järjestettiin Capellan kansalaistilassa. Tämä olikin oikein mukava paikka ja ilmeisen toimiva monenlaisiin tilaisuuksiin. Hienoa, että tällaisia yhteistiloja suunnitellaan ja hyväksytään rakennuksiin.

Lanitiumin langat vaan on niin herkullisen värisiä ja koska olin just katsonut sukkalaatikkoni ja todennut, että kivat ohuet sukat puuttuu, niin ostin langan:

Tämän värinimi on Romance mutta useampi silmäpari lankaa katsottuaan totesi, että tämä on aivan Kissankäpälän värinen. Siispä sukkani tulevat olemaan sen nimiset.

Birkenwasserin kassi on just kivalla tekstillä ihan omanlaisensa, sen ostin vaikka kasseja on riittävästi.

Brioche-kurssille oli muutama osanottaja. Kiva kun tällainenkin mahdollisuus oli, vaikka mä en ole syttynyt tuolle tekniikalle.
Tarjottavaakin oli, maukasta raparperipiirakkaa ja kahvia joka olikin erityisen hyvää koska aamulla kotona oli vain murukahvia. KIITOS kivasta tapahtumasta!
KS

Kehrä-huivi, ynnä muuta

Tämä on niin kaunis malli, että se ansaitsi myös kauniin ja hienon langan. Ostin Louhittaren Luolasta kauniin vyyhdin, jonka kerin heti-heti.

Lanka: Kipinätär, väri Malva, 50 % merinovilla 50 % silkki. Kulutus 94 grammaa.
Puikko: 4 .5 mm HiyaHiya pyöröpuikko
Malli: Pirjo Iivonen, Unelmien huivit -kirjasta Kehrä

Oli aika haastava neuloa kun myös nurjalla puolella neulottiin kuviota, mm. kierrettyjä nurjia.
Pingotin huivin liian leveäksi joten kuvio ei ollut kivan näköinen. Kastelin ja pingotin uudestaan, nyt enemmän korkeutta kuin leveyttä. No joo, on parempi mutta nyt yläreuna ei oikein istu.

xx xx

Huhtikuussa kalliosta törröttävä raudanpää oli näin kiva . . .

. . . nyt se on taas paljas. Miksiköhän?

xx xx

Oltiin Uskon kanssa kävelyllä Kivinokan ulkoilualueella.
Usko kielopellossa

Kesäkahvilalta näkymä Kalasataman nosturimetsään.

Arabianranta

Vanhankaupungin lahti

Kartanon venekerho

Ihania kesäpäivä kaikille! Nauttikaa lämmöstä ja valosta.
KS

Luontoretkellä Vartiosaaressa, osa 2

Kortti on Pukkisaaren rautakautisesta kauppakylästä. Talvinen maisema sopi mun mielestä hyvin talvella tehtyjen käsitöiden yhteyteen:

Tässä kassillinen lämmintä, jonka kannoin mukanani luontoretkellä ja noin puolessa välissä retkeä poikkesin reitiltä jättämään nämä VVA:n mökille. Niin mieluusti vastaanottivat ja kovasti kiittelivät. Kutsuivat meidät kylään ajan kanssa, saunaa ja makkaranpaistoa olis luvassa. Kiitos Anitta kun osallistuit tähän mun tempaukseen.

Pitkästi olin jo kävellyt ja olis tullut pikkuisen kiire paluulaivalle niin sain mökiltä venekyydin saaren toiselle puolelle. Olikin kiva merimatka, näin saarta toisesta vinkkelistä. Eikä lainkaan harmittanut, että luontoretkestä jäi osa kokematta. Kiitos kyydistä!

KS 

Luontoretkellä Vartiosaaressa, osa 1

Koinsyömä vene;)

Reposalmen laiturillla kokoonnuttiin, siitä pienen salmen ylitys Saaristokuljetuksen veneellä.

Ensimmäinen katseenvangitsija oli suuri raita. Jos tällainen on pihallasi, älä missään tapauksessa kaada sitä. Tämä on tärkeä kaikenlaisille eliöille, eri laaduille kuin vaikkapa koivu. Niih.

Valtava siirtolohkare noin 1600 miljoonan vuoden takaa, jäätikön mukana se on tänne tullut jostain Kymenlaaksosta.

Saaren luonto- ja terveyspolku on merkitty ja polun varrella on tällaisia koteloita, joidenka sisällä on tietoa kulloisessakin kohdassa olevista nähtävistä ja koettavista asioista.

Oppainan meillä oli Erkki Makkonen (kuvassa yllä) ja Juha Lindy, jolla oli kaukoputki kannettavanaan. Sillä saimme katsoa lintuja ja maisemia. Oppaat olivat tosi hyviä, paljon tietoa kumpaisellakin ja sitä mielellään jakoivat ja vastasivat lukuisiin kysymyksiimme. Kaikenlaista mielenkiintoisa asiaa yritin painaa mieleeni, vaan vajavaiseksi jää tämäkin blogikirjoitus tiedon osalta.
Monet linnut lauloivat ja muutaman uuden opin tunnistamaan, jos muistan ensi kerralla mikä se olikaan; mustapääkerttu. 

Täälläkin on paljon kotkansiipeä. Muinainen uskomus oli että koska tämä on tällainen ylöspäin ja valoon suuntautuva kasvi niin se suojelee pahoilta hengiltä ja siksi tätä istutettiin talojen ympärille.

Pieni hiidenkirnu Sunnavkin kartanon portaiden kupeessa.

Isojen puiden, varsinkin tällaisten komeiden mäntyjen halaaminen ja niiden lähellä oleskelu on terveellistä. Puissa virtaa nesteitä ees'sun taas ja näissä on paljon enegriaa.

Täällä on suojeltuna alueena Suomen ainoa rantaruttojuuren kasvusto. Nähtiin vain näitä lehtiä, kukinta oli jo ohi.

Isompi hiidenkirnu. Tämä on oikein kaunis. Hiidenkirnussa on voinut kylpeä kun se on täytetty lämpöisellä vedellä ja sekaan laitettiin tervehdyttäviä yrttejä.

Viime kesänä Vartiosaaressa oli enemmänkin taidetta nähtävillä ja jotain siitä on edelleen paikalla, kuten tämä vaikuttava teos:

Sinertävän sävyinen valkovuokko, vahinko vaan että kuvaan ei tarttunu väri niinkuin se luonnossa näkyi.

Jälleen kotkansiipiä, sekä runsaasti kaikenlaisia kasveja eläimistön koloja. Tässä on tervaleppäluhti ja se on erittäin ravinteikasta maata.

Polun varrella kevät..herne...joku kukka

Näköalakalliota täällä on kaksi, tällä paikalla on jonkinlainen lava jäänteenä viime kesän taiteesta. Luulisin tämän kelon olevan todella monessa kuvassa ja albumissa.

Sitten tultiinkin jo vanhan tallin pihapiiriin.

Täällä on vuohia, ollut useampikin,nyt oli vain tämä yksi. Viime kesänä yksi kuoli kun se oli syönyt muovipusseja. Mikä on tänä keväänä ruokavaliossa ollut, sitä ei vielä tiedetä, tai ei ole kerrottu.

Villivihanneksistakin saimme paljon tietoa ja useita oli maisteltavaksikin. Tässä vuohenputkea. Ja seittitakiainen, jonka juuret ovat herkullisia paistettuina tai padassa haudutettuna. Mustikanlehdet olivat hyviä, miedompia kuin ketunlehdet.

Hanhenmarssia seuraavalle näköalakalliolle.

Vartiovuoriahan nämä korkeat paikat ovat olleet, merkkitulia poltettu ja kulkijoita silmällä pidetty. Joskus hautapaikkoinakin ovat olleet mutta tämä kivikasa ei ole hauta.

Puiden takan häämöttää Vuosaaren Cirrus.

Ja mikäs se tuolla kaukana horisontissa onkaan?

Juu, kyllä muodon tunnistaa: Kaunissaari! (kauimpana keskellä)

Tässä vaiheessa retkeä jätin seurueen ja suuntasin 20 metriä alaspäin VVA:n mökille sukkapussin kanssa. Siitä erillinen kirjoitus.

Vartiosaari on todella kaunis ja monipuolinen luonnoltaan. Ikävä kyllä tänne on suunnitteilla asuntoja ja jopa raitiovaunu saaren läpi Ramsinniemen puolelle, raitsika joka kulkisi Kruunuvuorensiltoja Laajasalon läpi tänne ja päätyen Vuosaareen.
Lainaus kaupungin sivulta:

"Vartiosaaresta suunnitellaan tiivisti rakennettua saaristokaupunginosaa, johon tulee asumisen lisäksi virkistyspalveluja kaikille helsinkiläisille. Asuntoja saareen rakennetaan 5 000–7 000 asukkaalle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vartiosaaren osayleiskaavan  lokakuussa 2016."

Luontoretkemme oli todella antoisa ja mukava. Mukana oli reilu 30 henkilöä ja kaikki joiden kanssa olin puheissa tykkäsivät retkestä. Ja retkihenkeä oli kaikilla reilusti, retken aikataulu kun venyi ennakkoon ilmoitetusta mutta se ei meitä haitannut. KIITOS, että tämä järjestettin ja oppaille erityiskiitos.

Viime kesän kirjoitus Vartiosaaresta on tässä Kliks.
KS