Pipoja

Pari keltaista freesia ja pikkuprotea tämän viikon kukkina.

Eipä ole viikolla mitään kuvattaa tapahtunut; vesijumppa, Kampin kässäkahvila, pitkästä aikaa Sokoksen neuletapaamisessa ja torstaina Ankkurin käsityökahvila, jossa olin ihan itsekseni. Lauantaina käväisin Martin markkinoilla Kaapelilla, mutta mitään en ostanut ku ei ollut tarvetta.
Kaikenlaista neuletta on tekeillä mutta tuntuu että mitään ei valmistu. Sisulla nämä pipot tein loppuun vaikka mieli teki muuta neuloa.

Itselle taas tällä samalla, hyväksi havaitulla, mallilla pipo. Tarvii kyll ehkä vielä tupsun. Ekassa kuvassa oikeampi väri.

Lanka: Grignasco Tango, 50%  villa, 25% alpakka, 25% viskoosi. Tämä kyllä näyttää ja tuntuu enemmänkin silkkisekoitteelta, olisko vyötteen tiedot väärin? Kulutus 45 grammaa.
Lanka saatu Pirjolta, tästä tulee vielä kauluri ja ehkä rannekkeet. Kiitos.
Puikko: 3.25 Addi-pyörö
Malli: Pitsimyssy

Heijastinlangasta pipo ulkomaille teinitytölle, en viitsi nimeä kirjoittaa jos vaikka käyvät blogia katsomassa. Veljelleen heijastusta harmaana, joustinneuleella.

Vyötteen ohjeen mukaan neulottu, yksi kerä riitti, puikot 7 ja 8. Huh huh mitkä halot!

Viikonloppu oli tarkoitus retkeillä Pirttisaaressa mutta sääennusteessa oli niin paljon sadetta, että jätettiin menemättä. Hyvä niin, koska tällä kerralla ennuste piti paikkansa. Sadepisarat parvekelasissa ovat melkein kuin heijastuskimalteet ylemmässä kuvassa.

Metrokin menee jo naapurikaupunkiin, mä pysyttelin kyllä tällä puolella ja ehkä siirryn käyttämään maanpäällista junaa Espooseen mennessä.

KS
EDIT: Jee! Ensi vuoden käsityötekniikka on: Kirjonta!
Tämän vuoden tekniikka - makramee -  ei mua innostanut lainkaan.

Edelleen hyvässä kukassa!

Elmassa ynnä muuta

Pyhäinpäivänä oli perinteinen Malmin hautausmaakierros.

Sunnuntaina (5.11.) olin elämäni ekaa kertaa myymässä kirpputorilla Asukastalo Ankkurissa. Kaupaksi kävi vuodelta 1950 Talonrakennusopas! Sekä muutama mappi, jotka ostettiin asukastalon tarpeeseen. Ankkurissa on kirpputori aina kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 10-13.

Torstaina oli eka Käsityökahvila Ankkurissa, klo 10-12.30. Ei oltu nyt ehditty mainostaa vielä niin eipä paikalla ollut kuin mä ja Pirkko. Saas nähdä kuinka tulevalla viikolla sana on kulkenut. Täällähän voi myös syödä edullisen lounaan samalla.

Lauantaina kävelin Elma-messuilla koko päivän. Paljon kivaa nähtävää oli ja ostettavaakin olis ollut mutta pysyin aika hyvin tiukkana. Pronssiset kissakorvikset ostin kun myyjä oma-aloitteisesti tinki hinnasta! Alpakkalankaa en vaan voinu vastustaa kun villan kasvattanut eläinkin oli nähtävillä.

Suomenlampaanvilla oli nyt kauniisti esillä kun Sanna Vatasella oli useita villanäytteitä ja vyyhtejä yms. sekä vastailmestynyt kirjansa BÄÄ.

Ja eläihallissa oli tietysti suomen- ja ahvenanmaanlampaita.

Suomenhevoset esiintyivät mutta katrilli oli sen verran vauhdikasta, että kuvan laukaisu ei osunut hepan kohdalle.

Keppareillakin oli kilpailuja.

Sen olisin halunnut nähdä kun tämä 1100 kiloa olisi noussut ylös. Sorkkakin on valtava, sen alle ei ole hyvä jäädä.

KS

Usko on alkanut olla pesäpuunsa ylimmällä tasolla.

Piristystä kotiin

Tyhjensin pöydän ompelua varten. Välittömästi Usko valloitti tilan:)
Tästä Lean tekemästä pöytäliinasta sain mallia, mutta piti kyllä ihan soittaakin hänelle ja kysyä tarkemmin ohjetta. Kiitos Lea avusta.

Vastavalmistunut pöytäliina kissan pitää myös koemaata, ei mitenkään voinu mennä tuohon omalle "Reserved for the Cat" - paikalleen.

Mä tykkään tästä kankaasta, ihanat värit. Laitoin pitkästä aikaa pöydälle myös lampun ja Arabian eläinaarteeni.

Lilanvärinen lasimalja ledvaloilla ja tekokukalla koristettuna.

Nyt tuolit on aivan väärän väriset mutta en niitä ala päällystämään ja/tai maalaamaan. Mulla on hakemus pienemmästä asunnosta parissa paikassa, niin ei nyt viitsi panostaa tuoleihein. Tosin aika epätodennäköistä on että mistään mitään asuntoa sais kun jo on katto pään päällä.

Kaupungilla nähtyä!

Enpä olis arvannut, että salaojatkin tarvitsevat yhdistyksen. Onnittelut tällekin 100-vuotiaalle!

KS

Orkidean uudet nuput, siis sama joka jo koko kesän kukki.

 

Tähän on tultu

*  . . . että parvekekukat kukoistavat vielä ensi lumen tullessa.

* . . .  että kaupassa on robotti palvelemassa.

En kyllä halua tuommoista hoitajakseni.

* . . . että kaikkien pitäisi olla mukana digimaailmassa. Radion digi-illassa kerrottiin, että aina kuitenkin on se 10%, joka ei ole mukana, syystä tai toisesta.

Mä en ole Facebookissa enkä muissa yhteisöissä. Mua ei enää pyydetä neulekekkereille eikä -matkoille tai muihin rientoihin. Vuosikausienkin tuttavuudet ovat haihtuneet ilmaan. Sähköpostin tai e-meilin kirjoittaminen on ilmeisesti paljon vaikeampaa kuin toisenlaiset "pikaiset "viestit.
Pääministerikin esitti osanottonsa Twitterissä!
Muutaman ilmeisen oikean ystävän kanssa yhteydet kyllä pelaa vähän vanhan-aikaisemminkin.
Olen tilanteesta pahoillani mutta eikös sanota, että kun yksi ovi sulkeutuu niin toinen avautuu. Odotan mielenkiinnolla monen uuden oven aukeavan koska muitakin ovia on lähivuosina sulkeutunut.

* Satavuotiaassa Suomessa, ja Helsingissä, on sentään jotain vanhaa ja kaunista jäljellä. Kuvia Krunikasta, jossa oli lounaalla Virpin kanssa.

Uuttakin filmataan.

KS