Kulttuurishokki iski! Viisi viikkoa poissa kaupungista, joista neljä ihan yhtäjaksoisesti. Ratikkakin oli joku poikkeusvaunu ja piti odottaa seuraavaa oikeata vaunua, joka toi tänne kotiovelle.
Hienoinen pöly on laskeutunut lattialle ja muillekin pinnoille. Lattialankut naksuvat ja paukkuvat. Ja tämä hiljaisuus on outoa tuulen suhinan, aaltojen loiskeen ja myrskyn pauhun jälkeen.
Sää suosi lomaani, aurinkoa riitti aamusta iltaan paitsi tämä viimeinen viikko oli sateinen ja tuulinen, jopa myrskyinenkin. Muulloin sateet sattuivat aina yöaikana.
Aika kului kuin siivillä. Kirjaa en edes avannut! Muutaman neuleen sain valmiiksi ja kolmas edistyi kiitettävästi. Kuvia niistä myöhemmin kunhan jaksan taas perehtyä tähän kuvienkäsittelyyn ym. teknisiin haasteisiin. Puhelinkaan ei saaressa häirinnyt, koska käyttämäni operaattori ei suonut kenttää saaren eteläpuolelle, jossa majailin. Pohjoispuolella kyllä toosa sai täydet kentät mutta vastaanotin lähinnä tekstiviestejä, niitäkin tosi vähän. Saisin ilmeisesti kadota vaikka Neitsytsaarille, niin kukaan ei perään kyselisi.
Tässä nyt alkuun loma-ajan kotini ja astia- ym. sekalaisten tarvikkeiden varasto.
Nyt menen suihkuun ja nautin runsaasta sopivan lämpöisestä vedestä ja saippuasta. Tokihan saaressa on mahdollisuus peseytymiseen saunassa ja tietysti meressä, mutta lämmintä vettä ei ole lotrattavaksi asti.
Kuinkahan sitä osaa nukkua sängyssä ja epämääräisessä kaupunki-ilmassa?
KS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi.