No niin, ei täälläkään aurinko aina iloisesti paista! Tänään on ollut pääosin sadepäivä. Nyt illalla salamat välkkyy ja ukkonen kumisee merellä oikein syvällä ja komealla bassoäänellään.
Puoliltapäivin käytiin Maijan kanssa Morairan markkinoilla ostamassa viinirypäleitä lisää. Ne on tosi hyviä ja oon popsinut niitä paljon.
Kaupasta onnistuin ostamaan suklaata mitä mä en voi syödä! Kuvitelkaa, mulla on tossa suklaalevy ja siihen se jää. Syy on se, että se on makeutettu aspartaamilla! Mä en oo koskaan tommoseen suklaaseen törmänny. Tarvii ens kerralla lukea tuoteseloste eikä vaan katsoa, että on herkullinen käärepaperi.
Morairan historiallinen torni
Lainaus "Toinen koti" -PDF tiedostosta.
"Teulada-Morairan kylä muodostuu kahdesta asutuskeskuksesta, joista toinen sijaitsee rannikolla ja toinen sisämaassa. Kylä on onnistunut säilyttämään tunnelmallisen viehätyksensä.
Lumoava Moraira tunnetaan sen valloittavista rannoista ja mielenkiintoisesta historiallisesta keskustasta. Rannalla sijaitsee kiehtova linna, Castillo de Moraira, joka on rakennettu aikoinaan suojelemaan rannikkoa merirosvojen hyökkäyksiltä.
Teulada-Morairan kylässä asukkaita on 12 745. Kylästä pidetään erityistä huolta eikä turismin ole annettu pilata sen etuoikeutettua ympäristöä. Kylän tulevaisuuden eteen tehdään paljon
töitä suojellen luonnonvaroja, kulttuuria, perinteitä ja tapoja."
Lumoava Moraira tunnetaan sen valloittavista rannoista ja mielenkiintoisesta historiallisesta keskustasta. Rannalla sijaitsee kiehtova linna, Castillo de Moraira, joka on rakennettu aikoinaan suojelemaan rannikkoa merirosvojen hyökkäyksiltä.
Teulada-Morairan kylässä asukkaita on 12 745. Kylästä pidetään erityistä huolta eikä turismin ole annettu pilata sen etuoikeutettua ympäristöä. Kylän tulevaisuuden eteen tehdään paljon
töitä suojellen luonnonvaroja, kulttuuria, perinteitä ja tapoja."
Sadepilvet lähestyvät, ja kuvassa näkyy myös ne kaksi kerrostaloa, jotka on joskus onnistuttu Morairaan rakentamaan. Nykyään maksimi korkeus on neljä kerrosta.
Se pieni punainen neuleliinakin valmistui ja pingottuikin mutta unohdin kuvata sen ja on nyt jo matkalla Maijan mukana etelän saarille.
Tänään ajoin ekan kerran autoa täällä, luistin ajamisesta markkinamatkalla;) Maija ajoi vielä Benidormiinkin bussiasemalle (mistä jatkoivat busalla Alicanten kentälle) mutta sitt oli ihan pakko asettua ratin taakse ja ajaa kotiin. Hyvinhän se meni. Ihan yhtä outoa mun olis ajaa Porista Ouluun: oudot tiet ja opasteet. Nämä mutkat vaan on aika tiukkoja, tarvii olla varovainen. Kotia lähestyessä alkoi olla jo aika pimeää, onneksi Maija oli sanonut, että meidän tienhaarassa on valaistu kivi, muuten olisin ehkä ajanut ohi. Kivi on valaistu koska siinä on alueen nimi, ei täällä kiviä ihan huvikseen valaista;)
Viikonlopuksi on luvattu huonoa säätä, ehkä pysyttelen kotona.
KS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi.