Lapsuuden muistelua

Olympiakuoro - Olympiakuva Oy 3.8.1952

Viime kesänä järjestettiin murteen puhumisen kilpailu. Mäkin osallistuin siihen slangiksi. Sitä varten mä väsäsin jutun mun lapsuudesta. Laitan sitä nyt tähän vähän kuvitettuna. Vanhat kuvat on Finna-palvelusta. 

Slangiskrivauksen opasta, Skrivaa snygisti - slangin kirjoitusopas,  odotellessa mä skrivaan tän nyt niinku parhaalta tuntuu. Vielä on hyvin aikaa osallistua mesenaattina ja mahdollistaa opuksen ilmestyminen, aikaa pidennettiin "sattuneesta syystä". Kniigan FB-sivu.

Mä födasin olympiavuonna siis sillo ku ne bulit urheiluskabat oli tääl Stadis. Mun mutsi sjungas olympikuoros, siis mäkin olin messissä sen magas! Mun systerit on aika vilt vanhempii ku mä nii ne oli kans siel kisois duunis: blisas ohjelmalehtii ja jeesas jengii hittaan oikeille mestoille.

No, mä födasin vähä enne jugelii. Kai mä olin vähä niinku jugelipaketti faijalle ku ne aikasemmat skidit oli födannu just enne kriguu ja sen aikana ni faijalt oli jääny ne pikkuskidiajat vähä vieraiks.

Me budjattii sillo Merikadulla,  ja vanha kättäri oli siin vieressä. Synnäri Neitsytpolulla on kyll vähä outo yhdistelmä;)

Kätilöopisto Tehtaankatu 1-Neitsyspolku 11, kuvattu Kasarmikatu 2:n katolta. Kuvaaja K. Helve 1923

Krigun aikaan viidennen kerroksen fönarist oli kuulemma hyvin nähny ku vihollisen flygari putos mereen, ei oltu viel hiffattu et oli tosi paikka ja ois pitäny olla pommaris. Nykyään tuol budjaa ne jol on fyrkkaa mut sillo siel oli ihan tavallisii duunareita vuokrahuoneis. Meil oli huone, alkovi, vesiklosetti ja köksä.

Tuol oli hyvä budjaa, skidille oli paljo pudee mis leikkii, hiekkalodjuja ja erilaisii gungii, nurtsii ja bärtsii. Ja Uunikset simmisrantsut! Sinne mentii snäfäl botskil, niinku vielki. Kerra päästii mummon kans just Uuniksen puolelle ku amppari flygas mun suuhun. Huuto ja parku oli hirvee mut ei siit mitään pahempaa tullu, jäi vaan simmaukset sillä kertaa väliin.

Talvel Kaivaris oli kliffat peffamäet, jäädytettykin. Peffa riitti laskemiseen, mut paffinpala oli parempi ja jollain oli oikeen fankkuakin alla tai mahakelkka. Kundeil tietty rattarit. Mun broidi oli kerran luisunu rattarilla puuta päin ja saanu tosi bulin kuhmun, kuulemma oikeen sarven otsaan.

Jäällä skrinnattiin, skiidattiin tai vaan dallattiin naama suulperiin päin. Kummitädin luo Suokkiin päästiin jäätietä pitkin dallaamalla, joskus oli ihan bilikatiekin. Nyt botskiväylät pitää meren auki, vaik ei se taitais muutenkaan enää jäätyä näillä lämpötiloilla.

Suomenlinnan jäätie, Volker von Bonin, 1959

Kesäisin mattolaituri oli ahkerassa käytössä. Siel koko suku kävi tvettaamas matot. Kliffaa ku oli seuraa ja jeesiä omast takaa. Se oli semmonen kokopäivän redu, eväät messis ja kaffet putelis villasukan sisäl et pysy lämpösenä.

Toi etualalla oleva raitamekko on mun mummo! Kuva Volker von Bonin, 1959

Mattolaiturilt Ursan kahvilaan gatsan reunas on tommonen matala muuri, mitä se nyt ois ehkä parikyt senttii mut skidille se oli pelottavan korkee ja siks faija piti aina kädest kii ku siin kuiteki teki mieli dallaa.

Noil huudeil on paljo sellast et siel ku kulkee ni on kliffa tietää ja tsennaa et täs mä oon pikkulikkana dallannu. Laivurinkadul on yhes kohtaa sellast snadii stebuu ja siin ei oo mitää gartsaduunei koskaan tehty, ni saletisti siin on stebuja joihin mun pikkuglabbi on astunut. Niih. Paljo muutaki siel on mikä ei oo muuttunu. Nää on sellasii mun juuria ja mielenmaisemii.

Tehtiksen ja Laivurin höörnassa on lastentarha Onnela, pohjoismaiden vanhin, 130 vuotta! Mä olin siel pari vuotta.

Yks friidu mun ryhmäst joutu lopettaan kesken kaiken ku sen famili lähti Ambomaalle! Ei sitä sillo skidit tsennannu ja hokannu kui pitkä matka se oli. Ihmeellist oli vaan se, et kaiffari pääs tsiigaa elegfanttei ja apinoit, niist oli vaan kuultu lauluss "Telefooni Afrikass".
Jugelin aikaan siel laulettiin ja leikittiin laulua Kello löi jo viisi. Siit mulle on jääny selkee kauhukuva aivojen jemmaan et skidit joutu nouseen lämpösest hetekast keskel yötä ja tvettaan naaman jäägalsal vodal ja sit hipsiin konin kans sysipimeeseen skutsiin. 

Nyt mä hokaan et mul on viel paljo kuvii (Lankalauantaina tuoll dallates otin 112 fotoa) ja juttuu ni jatkan toisel kerral.

Täl bambilla mä oon ratsastanu paljon, ja moni muukin ku se on ihan kiiltavä ja silityksiä on kuono paljon saanut.

 Matti Haupt: Metsäkauris (Bambi), 1957

KS 
 
PS.  Murreskabasta on julkaistu video, se on katsottavissa tästä KLIKS. Mun osuus alkaa noin kohdasta 53:10 ja mainio voittajan puhe noin kohdasta 1:10. Mutta koko filmi on ihan kivaa katsottavaa.

Vapaus,sanavalintoja, valinnanvapaus . . .

Kaksi sadavuoden takaista lehteä maaliskuulta ja toukokuulta sattui käsiini. Värivalinta?? "Väärä" väri koitui kuolemaksi. Uutiskuvia Suomesta 1918.
 Sillat Halikossa ja Salossa,

Tämän päivän valinnat ovat helpompia, ehkä. 

Sanavalinta
Itseäni häiritsee ja ärsyttää kun niin usein huomaa neulojien menevän Neuleretriittiin. Yleisesti sana retriitti viittaa hiljaisuuteen tai mietiskelyyn tms.  Sitähän neulojat eivät noissa tapaamisissaan tee, vaan siellä on iloa ja naurua ja muuta hauskanpitoa.
En päässyt osallistumaan mutta Lankalauantaina oli kyllä ihka oikea neuleretriitti Vantaan Paakarintuvassa:

 Hiukan hämärä ja hiljainen vanha tupa, ihmisiä syventyneinä käsitöihin, äänimaailmassa vain satunnaiset liikahdukset, rapsahdukset ja puikkojen kilinä. Tähän tyyliin voi viettää lankalauantain 31.3. neuleretriitissä.

Stickäventyr -blogissa kerrotaan usein stickläger eli Neuleleireistä. Leiri! Mikä oivallinen sana tähän käyttöön koska useinhan nuo ovat leirikeskuksissa tai vastaavissa majoituspaikoissa. Eikö tämän leiri -sanan voisi ottaa tuon retriitin tilalle? Onhan se ihan eri fiilis mennä leirille oppimaan uutta ja olemaan kavereiden kanssa tai retriitin hiljaisuuteen?

Toisen sopivan sanan luin Taito-lehdestä Ilona Korhosen kolumnista: lani. Se on oikein nykyaikainen sana ja sehän sopivi oikein hyvin menville neulojille: Neulelani!
Ilu kirjoittaa:

"Olen kuullut nuorten äitien ompelulaneista. Termi on lainattu pelimaailmasta. Laneissa nuoriso pelaa tietoonepeljä yhdessä yötä myöten. Ompelulaneissa ommellaan hyvässä seurassa, hyvän ruuan siivittämänä koko päivä ja tarvittaessa yökin."

Valinnanvapaus
Juu, Sote-keskusteluissa valinnanvapaus tulee jatkuvasti esiin. En tiedä mitä se oikeasti tarkoittaa tai tulee tarkoittamaan.
Omakohtaista valinnanvapautta kokeilin viikko sitten. Jalassa on kaksi kuukautta ollut ilkeä kutiava ihottuma. Kun eräs tuttu sanoi sen voivan olla laskimosuonivaivoja niin vihdoin varasin ajan terveyskeskukseen.
Terveyskeskuslääkäri (vierasmaalainen) kysyi pari kysymystä, varaustiedoistani hän näki mikä oli vaivani, mittasi kuumeen! korvasta ja kirjoitti reseptin.

Oik. saaressa noin 6x4 alueella granuloittava, lievästi punertava ihottuma. Ei kumoitusta. Lämpö 36.7.  Diagnoosi: L30.9 Määrittämätön dermatiitti

Duocort 1/10 mg/g (Lääkettä käytetään paikallisesti ihon tulehduksiin ja allergioihin silloin, kun niihin liittyy bakteerien tai sienten aiheuttama infektio tai jos on sellaisen ilmeinen vaara.)

Hinta: 0,00
Ko. asemalla on ollut remonttia ja kaikki ei ole just paikallaan mutta olisi ollut suotavaa varustaa huone edes tutkimuskäsineillä, nyt lääkäri joutui ne ensin hakemaan jostain. Seuraavaksi hän meni hakemaan niitä kuumemittariin tulevia suojuksia. Nimilappuakaan hänellä ei ollut eli "tuntemattoman" kanssa siinä olin.

Tulin kotiin ihmiessäni ja varasin ajan yksityiselle. Meininki oli ihan toinen. Läääri kyseli tarkasti mahdolliset syyt ihottumaan yms. Jotta pahempi vaihtoehto saataisiin suljettua pois otettiin perusverikokeet, joissa ei onneksi ollut mitään vikaa (joku verihiutaleiden määrään liittyvä juttu). Yleiseen terveyteen liittyviä neuvoja sain yms. Ja reseptin sekä ohjeen kuinka käytän voidetta.

Oikeassa sääressä punottava alue 10 x 30 cm, kuiva, kutittaa. 2 kk:n ajan.

Punoitus häviää painettaessa, jonkinlainen purpura. ei ekseemaa, ei silsaa.
Tehty lähete laboratoriotutkimuksiin

Diagnoosi: R23.3: Ecchymoses [spontaneae]

Ovixan 1 mg/g (Tulehduksellisten ihosairauksien, kuten atooppisen ihottuman ja psoriaasin, hoito.)

Hinta: 124,10 Kelakorvauksen jälkeen
Molemmat määrätyt lääkkeet ovat kortisoneja mutta erilaisiin tarkoituksiin. Tein valinnan ja otin tuon jälkimmäisen lääkkeen koska tämän lääkärin mukaan kyseessä ei ole mikään bakteeri- tai sieni-infektio.
Näin erilaiset diagnoosit ja lääkkeet tällaisesta vaivasta, huh jos isommasta ja vakavammasta vaivasta saa yhtä erilaiset diagnoosit!?
Summa summarum: jos Sote-valinnanvapaus on tätä, että voi mennä ihan oikealle lääkärille niin tottahan toki se on oikein hyvä asia.

HOX! Paula kaipaa lankaa! Suklaanruskeaa (673) Seiskaveikkaa. Katso tarkemmin satunNainen blogista.

Loppukevennys:
Usko vahtii tirppejä ja kiroaa ku mä oon laittanut uuden hyvä verkkoesteen.

Herttoniemen kartanon joulupolku

Jo kahdeksatta kertaa Herttoniemen kartanolla järjestettiin Joulupolku tapahtuma. Kaikenlaista tehtävää lapsille ja aikuisillekin.

Esitykset näyttelivät DOT yhdistyksen jäsenet ja nuoret. KIITOS!

Lainaus yhdistyksen sivulta: " -Tidsresan En dag på landet 1917 / Päivä maalla 1917, för olika målgrupper och med livet på landet i Finland för 100 år sedan är temat för i år."

Jouluisia leivonnaisia ja kaikenlaista lahjaksikin sopivaa oli myytävänä.

Tällaisia ei ollut myynnissä, olisin ostanut. Tuohesta punottuja.

Kartanon alueelle on 1923-1932 siirretty Sipoosta Knusbackan tila ,1700 luvulta. Siellä oli askartelua, tiernapoikien lauluesitys, tontunpesä ja kaikenlaista jännittävää.

Renki veisteli sytykkeitä. Talojen kattoja on saatu korjattua, kaunista tuohta on katoilla tilkkeenä ja räystäsreunoilla.

Karjasuojassa "possu ja porsas" köllötteli vastatuoduilla oljilla.

Nurkassa oli Tontunpesä, jonne sille oli laitettu puuroa ja sahtiakin, jotta joulu sujuisi rauhan vallitessa.

Kuusi on ripustettu orteen, säästyypä lattiatila.

Joitakin "tehtävärasteja" myös oli. Tässä yksi: muutama lahjapaketti ja lahjakortti, jossa vihjataan mitä paketissa on. Paketin kannen sai avata ja katsoa arvasiko oikein.

Maija-systerin perheessä on edelleen käytössä tämä tapa, että pakettikorttiin riimitellään hienosti ja joskus jopa pitkästi vihje lahjasta. Kaikki luetaan huolellisesti ja perhe arvuuttelee. Lahjat avataan rauhassa ja huolella. Tämä on siis yksi tärkeä osa aattoillan viettoa.
Vastaus:

Tonttukoulussa meno oli vinhaa:)

Täällä on myös Ravintola Vanha Mylly. Siellä piipahdin välillä syömässä riisipuuron. Kaunis kattaus odotti ruokailijoita. Täällä On hyvä ruoka. Ja miljööhän on kaunis.

Kartanon salissa oli musiikkiesitys. Rouva Bergbom mielellään kuunteli vähän iloista soittoa, hänen miehensähän on vasta vähän aikaa sitten murhattu aamiaispöytänsä ääreen (17.11.1917)

Vitriinikaapissa nähtyä

Salista sitten taas ulos, pienen pieni sadekuuro meni onneksi ohi sillä Knusbackan pihalle tulivat Tiernapojat esiintymään. Nämä nuoret miehet ovat oikeita kuorolaisia, joten laulu oli sen mukaista. Vaihteeksi oli oikein kiva kuunnella tällaista, kyllä pikkupoikien tiernapoika- esityksetkin on hyviä, tietysti.

Vanha myllynkivi, täällä oleva tuulimyllykin on 'tuontitavaraa', eli ei ole kartanolla ollut.

Kartanosta olen kirjoittanut aiemmin tässä, ja äitienpäivälounaasta Wanhassa Myllyssä tässä. Myös Stadin puutarhuri on näissä maisemissa viljelemässä kartanon peltoja.
KS