Helsinkiä mereltä

Yllä olevassa kuvassa on Harakka, luontokeskus.
Oltiin Anna-Liisan kanssa toissa viikon perjantaina Helsinki mereltä sightseeing'lla. Näitä on monia yhtiöitä ja monia reittejä, lounaalla tai illallisella ja ilman. Tämä kierros oli ihan tässä keskustan tuntumassa.
Harakan jälkeen tulee Uunisaari jossa on nyt kiinteistöjä myytävänä. Sitten Sirpalesaari venesatamineen.

Hernesaaren ranta, Löyly etualalla. Tänne tulee taas tuhansia asuntoja.

Eiranrantaa kaukaa ja zoomattuna.

Suomenlinna

Vasikkasaari

Kruunuvuorenrannan ja Koirasaarten asuntorakentamista. Koirasaarien kohdalla merta täytetään tosi paljon. Vapaata maata on mantereella vaikka kuinka paljon, miksi merta pitää täyttää? Mä en ihan ymmärrä tätä villitystä
.

Katajanokka

Jäänmurtajat

Korkeasaaren partakorppikotka

Kalasataman tornitalot

Sompasaaren asuntorakentamista, rannassa Sompasauna

Tervasaari

Pohjoisranta

Venepaikka voi olla keskellä pääkaupunkia, HMVK,  taustalla Merihaan talot

Helsingin uusin kahvila/pizzeria Katajanokanluoto, sympaattinen pikkuinen;)

Päivä oli just sopiva tällaiselle retkelle, aurinkoinen mutta pieni tuulevire piti tukahduttavan helteen poissa.
Venematkan jälkeen syötiin pizzat Sofiankadun Tribunalissa. Hyvää oli mutta en mä sinne toista kertaa mene kun ruokalista on vain englanniksi ja tarjoilijatkaan ei puhu suomea, noh yksi löytyi joka kertoi mitä listalla lukee. Kyllä mä osaan enkkua, töissä sitä käytettiin tosi paljon, mutta ruokasanasto on outoa, varsinkin tuollaiset italialaiset lisukkeet.
Kahvit juotiin Robertsilla, oltais istahdettu Erottajalla olevaan uuteen Kiska-terassille mutta heillä ei ole kahvilatuotteita.
KS

Tyrskyretkellä

Viikko sitten maanantai, 6.7., oli kaunis mutta tuulinen päivä. Marialla oli auto käytössä ja ajeltiin Emäsaloon Varlaxuddeniin katsomaan tyrskyjä. Ja niitä tosiaan nähtiin. Merellä oli vaahtopäät ja aallot iskivät kallioon komeasti. Niemenkärjen toisella puolella olis varmaan ollut niin tuulista, että pienet naiset ehkä olisivat päässeet lentoon;)
Varlaxuddenissa oltiin kolme kesää sitten ihan yöretkellä. Tämä on kyllä niin kaunis paikka, että voi käydä useammankin kerran vaikka samana kesänä.

Tässä vesi näyttää aikas rauhalliselta mutta virtaus/imu on kyllä sellainen, että ei tuossa ihmisen hyvin käy jos siihen aikoisi pulahtaa. Meren kanssa ei ole leikkimistä.

Kalalokki piti meille seuraa, tai ehkä se norkoili osuuttaan meidän eväistä. Ei annettu.

Maria ja lokki (päivän paras otos)

Tuolla puiden katveessa on meidän päiväretkipesä. Riippumatolla maatessa maailma murheet jää kauas ja kuuluu vain meren kohina ja kumu, tiiran kriiks ja ehkä hiiren rapina.

Hauskat männyn juuren paksunnokset. (männyn juuri vaiko männynjuuri?)

Kiva kaislikkoranta . . .?

Eipäs olekaan vaan kalliokuopan lätäköt.

Vesilintuja poikueineen oli montaa sorttia. Tätä en tunnistanut enkä saanut hyvää kuvaakaan mutta tuntisko joku tämän?  Sillä on huomattava nokka, leveä.  = lapasorsa, kiitos tunnistuksesta. Kiikarikin oli jäänyt kotiin, se pitäis aina olla kassissa valmiina siinä missä kamerakin on.

Tuossa kalliolla on aurinkotuoli, se oli siinä jo viimeksi täällä käydessäni. Olispas se mun, siinä olis kiva istuksia neulomassa.

Olipas taas kiva retki. Kiitos Maria! Oot ihana ku taas otit mut mukaan. Nämä on niitä elämän suolaa, muistuvat mieleen mauttomien aikojen yllättäessä:)
KS

Yö Kopparnäsissä

Uusi vuosi alkoikin tosi mukavasti: metsäretkellä! Retkiystäväni Maria kekkasi, että lähdetäänpäs retkelle kun sää on niin lauha eikä sateita ole luvassa.
Keskiviikkona sitten ajeltiin Stadista länteen kohteenamme Kopparnäsin ulkoilualue. Siellä on myös Metsähallituksen suojelualuetta mutta tämä alue kuuluu UUVI:lle eli Uudenmaan virkistysalueyhdistykselle. Sillä onkin kaikki parhaat rannikkopaikat, suosittelen tutustumaan tarjontaan.
Tullessa päivä alkoi hiljalleen hämärtyä.

Valitsimme Östervikin tulipaikan yöpymisemme tukikohdaksi. Mä yövyin riippumatolla ja Maria pienellä teltallaan.

Huomaa heijastavat tarpin narut, sain ne vuosi sitten lahjaksi Marialta.

Aamuvalossa olivat majapaikat tämän näköiset. Onhan tuo telttamajoite siistimmän näköinen kuin mun riippumatto+tarppi ja tavarat maassa. Ei ne kyllä tuolleen levällään olleet paitsi tässä nyt on jo pakkaus alkanut;)

Tuloteet ja suklaamuffinsit nautittiin rantakalliolla. Siinä sai seurata auringon laskeutumista ja kuinka hienoksi se taivaan punersi. Joka hetki maalaus muutti muotoaan.

Myös kuu kulki reittiään, välillä 'ohuen yläpilven' takana, ja pimeydessä puun oksien seassa;)

Ilta kului huomaamatta tuleen tuijottaen. Tai noh, sen huomasi kun tuli hiipui, niin liikuntaa tuli puita lisäten tulen nuoltavaksi. Täällä olikin erinomainen puuvarasto: suuri klapisäkki täytti puukatoksen. Tuo on todella kätevä tapa tuoda puuta paikkaan, jossa sitä ei ole lainkaan paikalta saatavissa. Toisella lähellä olevalla katoksella näytti olevan parikin säkillistä puuta. Koivua!

Tulisija oli myös hyvä. Siinä on kääntyvä ritilä, jonka korkeuttakin voi säätää sen mukaan mitä on kokattavana. Eikä tuolta tuli pääsee karkaamaan.
Pieni miinus on se, että tulisijan huuva on just sellaisella korkeudella, että kun kumartuu laittamaan puita niin otsa kopsataa sen reunaan. Mulla on nyt pieni kuhmu ja arka kohta otsassa, muutaman päivän muistona retkestä ja että elämässä sattuu ja tapahtuu;)

Paikka oli myös huomattavan siisti. Ja syykin selvisi aamulla: jo yhdeksän jälkeen paikalle tuli siistijämies, joka tyhjensi tuhka-alustan, lakaisi lattian, keräsi muutaman ympäristöön eksyneen roskan yms. Kaiketi tarkisti myös WC:t koska ne olivat siistit eilen sekä nyt aamulla. Paikalla oli kuitenkin paljon porukkaa eilen tullessamme, ja tänään poislähtiessä taas tuli koko ajan porukkaa ulkoilemaan ja grillilounasta syömään.

Aamun aurinko nousi hiljakseen naapurisaaren takaa.

Rävbergetin korkealta maisemakalliolta on komeat näköalat! Wau, mikä mesta. Muinaishautoja täällä on useita.

Kallion pienet koivut olivat kauniin värisiä, onkohan tämä joku erikoinen lajike?

Pajussa oli kauniit hopeankiiltävät kissat.

Ja 'pönötyskuva';) Täällä on paljon kivoja mäntyjä, joissa olisi hyvä kiipeillä. Paikka on aikoinaan palanut kokonaan joten puusto on vielä nuorta.

Oli todella, todella kiva aloittaa uusi vuosi ja vuosikymmen tällaisella retkellä ja näin upeassa paikassa. Kyllä tänne on tultava kesälläkin. Kiitos Maria!
KS