Menossa mukana

Kevään ensimmäiset kukat! Sturenkadun varrella.
Talventähti.

Lauantaina heti aamusta menin Ryijypalvelu-RP:n myymälään, jossa jo oli kerättävänä materiaali mun ryijyä varten. Lopulta nimittäin löysin näin läheltä paikan mistä niitä kaipaamiani vaakuna-ryijyjen tekemispaketteja saa ostaa! Olinhan tätä sivustoa katsonut ja lukenut 'vaakuna-ryijyt' mutta kun yhtään kuvaa ei ollut niin jotenkin vaan jätin tutkimatta asiaa sen enempiä. Tarvittiin vastaus Jyväskylästä Suomen Käsityönmuseosta asti, että ymmärsin asian.

Tästä se lähtee:

Kunhan tämän ahkeroin valmiiksi niin sitten ajattelin tehdä sen Helsinki vaakunan itselleni ja annan sen kirppikseltä ostetun toisaalle.

Sieltä sitten Snurressa piipahduksen jälkeen, (en ostanut mitään, menin  Tarvaspäähän Gallen-Kallelan museoon neuletapahtumaan. Anna-Karoliina Tetri kertoi entisajan villasukkien historiaa, värjäyksestä aavistuksen, uskomuksista ynnä muuta mielenkiintoista tietoa. Oli antoisa luento.

Kaikkia hänen kirjojaankin oli tietysti myynnissä, lapaskirja mulla on ja muut olen lukenut lainakirjoina.

Kauniit lasityöt

Ikkuna portaikossa, jonka portaat on valettu betonista +? ja sekaan laitettu kivimursketta = kaunis.

Akselin kylpiessä on ateljeen tapahtumia voinut seurata ikkunoista;) Toisesta ikkunasta näkyy hieman valtavaa Myskihärkää, joka on tämän hetkisen näyttelyn Nordic Noir suurin työ.

Tutustuin taas uuteen ihmiseen, Paula. Ruvettiin juttelemaan, käytiin kahvilla ja kotimatkalle lähdettiin yhdessä. Vaihdettiin yhteystietoja niin että voidaan joskus toistekin mukavaa kokea.

Myrsky oli hurrrja, yhtään valokuvaa ei voinut ottaa. Tuuli oli yltynyt siitä mitä se oli kun menin sinne. Ehkä reittiä kaupunkiin päin ei enää olisi voinut kulkeakaan, vesi on saattanut nousta silloille. Me mentiin Perkkaan kautta. Likomärkiä oltiin ku bussiin päästiin, tai siis sadetakit valuivat vettä. Leppävaarassa vaihdettiin 550 bussiin, jolla molemmat pääsi lähelle kotejaan. Nyt tuo linja tosin kiertää niin monta mutkaa Raide-Jokerin takia, että enää sillä en matkusta kun vaihtoehtojakin on.

Tänään olin Kalliola talolla käsityötarvikkeiden vaihtopäivä-tapahtumassa. Olipas siellä paljon kävijöitä ja paljon vaihdettavaa tavaraa. Melkein kaikki mitä mä vein löysi uuden tarvitsijan nopeasti. Ai että tuli hyvä mieli! Tässä oikeasti näki, että toisen 'roska on toisen aarre'. Tämä on aina kuukauden viimeinen sunnuntai, muitakin vaihtopäiviä on (kirjoja, taimia ainakin kerran), kannattaa katsoa esim. Kallion kulttuuriverkoston sivulta tai Facesta tai Kalliolan sivuilta.

Täälläkin juttelin useampaan otteeseen yhden rouvan kanssa ja hän antoi mulle hopea+meripihka korvakorut, jotka ei itselleen sovi eikä ollutkaan laittanut niitä tuonne korukiertoon! KIITOS ja rapsutukset Bobille. Näin sitä tuntemattoimista tulee tuttuja ku vaan suunsa avaa.
KS

1000 palaa valmis

Hukkapuikko ja väriympyrät

Anu Tuomisen teos

Hukkapuikko on Puikkomaisterin ja Tikke Tuuran organisoima neulemiitti ravintola Pikku-Hukassa. Ensimmäinen kerta oli eilen, keskiviikkona. Seuraava kerta on 26.2.
Aika paljon meitä oli koolla. Vetonaulana sukkakuningatar Niina Laitinen ja uusi kirjansa, jonka saattoi ostaa edulliseen hintaan ja kaupan päälle sai omistuskirjoituksen. Paikalla oli tietysti Tiina Kaarela = Puikkomaisteri ja Anna-Karoliina Tetri, sekä tietysti kustantajan edustaja.

Tämän sivun ensimmäinen kuva ei kuitenkaan ole hukkapuikot vaan ihan oikea taideteos. Alla Tiina, Tiina, ja Niina ja Anna-Karoliinan selkä.

Uutuuskirja Villasukkien uusi vuosi ja herrkullinen uunijäätelö!

Ilta oli kiva ja antoisa! Poislähtiessä jutellessa selvisi, että yhden neulojan kanssa asumme samalla suunnalla,  samalla kadulla ja  lopulta samassa rapussa! Hänen tyttären ja koiran kanssa olen kyllä jutustellut useinkin. Kiva tutustua taas yhteen 'rappulaiseen'.

Eilen aamupäivällä  Meilahteen matkatessani bussiin tuli Pasilasta tutun näköinen naishenkilö. Rohkeasti koputin olkapäälle ja kysyin ootko se sä? Ja olihan se! Jyväskylästä Pirjo! Ou jee! Jäätiin samalla pysäkillä pois ja sovittiin treffit tälle päivälle Taidehallin lippuaulaan!
Siis KAKSI törmäystä samana päivänä: jo tunnettuun ja tuntemattomaan tutuksi tulevaan. Ai niin, olihan vielä kolmaskin tuttu Pasilan kirjastossa: Kaunissaaresta tuttu trubaduuri HeikkiL.

Anu Tuomisen näyttely Huomenna tänään on eilen.

Wau mikä näyttely! Oikea hyvänmielen kokonaisuus. Mahtava. Kyllä on ihmisellä mielikuvitusta käyttää kaikkea mahdollista taiteessaan. Hienoja oivalluksia, pientä piperrystä ja suuria teoksia. Ehdottomasti nähtäva ja koettava näyttely jos vaan mitenkään ehdit, kaksi viikkoa on vielä aikaa, 1.3. asti. En valokuvannut montaakaan, vaan voit katsoa teoksia AnuT:n omalta sivulta.

Hellyttävä Vesilinnun pesä

Oikeat väriympyrät

Oli todella kiva kokea tämä näyttely kaverin kanssa. Meillä oli hauskaa. Tietysti käytiin kahvilla, tai siis istuttiin toista  tuntia ja juteltiin niitä näitä. KIITOS Pirjo seurasta! Tempaistaan toistekin kun tulet Stadiin.
KS

Neulefestarit 2019 Jyväskylä

Aikainen herätys ja liikkeellelähtö. Myöhäinen kotiinpaluu. Kiva päivä mutta kyllä väsytti. Niin paljon kauniita lankoja, monet niistä olisin voinut ostaa.
Oikein monta, monta  vanhaa    monen monta vuotta tunnettua tuttua tapasin. Olisikin pitänyt saada kuva kaikkista. Ihanaa kun vielä muistamme ja tunnistamme toisemme. Myös uusia, nuoria blogituttuja oli kiva tavata livenä.

Neulekulkue kulki kirkon ohi, näimme hääauton.

Kulkue päättyi kävelykadulle. Ennen neulojia esiintyi 'hiphopbreakdancekatutanssijoita', taitavia olivat kaikki.

Veera ja Johanna

 

Tiina, Johanna ja Nathan Taylor, joka on kirjoittanut kirjan Sockmatician Guys knit - The Instruction manual

Art Museum

Toivolan Vanha piha oli koko lauantaipäivän täynnä väkeä. Monet olivat kursseilla, jotka taisivat olla loppuunmyydyt. Iltapäivän sadekuuro hieman haittasi mutta ei kuitenkaan latistanut tunnelmaa. Päinvastoin: tiiviisti pakkauduimme telttakatosten alle.

Mun ostokset oli maltilliset: kaksi 50 g ja yksi 20 g Handun lankaa kuvioväreiksi sukkiin.
Ja Ihan Uutta ihanuutta Lentävältä Lapaselta: 50% mulberry silk, 25% merino wool, 25% linen, wau. Tästä ajattelin neuloa Susanna Winteriltä vastikään ilmestyneen huivin Bronze age.

Titityyn uudella logolla varustettu pieni projektipussi.

Sieniaiheinen keittiöpyyhe

Kissannaamallinen kangaskassi

Ja tämä, paras kaikista: Sienikori! Ikäni oon sienestänyt mutta koskaan mulla ei ole ollut sienikoria. Nyt on, kotimaisesta päreestä ihan käsin tehty, ei ole niittaajalla kiinnitettyjä päreensaumoja - sellaisiakin olen nähnyt! Näitä oli myynnissä Toivolan Vanhan pihan museokaupassa, suosittelen. Kun tämä on täynnä sieniä niin päälle voin sipaista tuon kauniin uuden pyyheliinan:)

Muutama vuosi oli nyt välissä etten käynyt Neulefestareilla mutta kyllä siellä vaan niin mukavaa oli, että on ensi kesänä mentävä, ehkä jopa pitkän kaavan mukaan eli ihan yöreissuna.
KS

ps Instagram on pullollaan kuvia festareilta.