Menossa mukana

Kevään ensimmäiset kukat! Sturenkadun varrella.
Talventähti.

Lauantaina heti aamusta menin Ryijypalvelu-RP:n myymälään, jossa jo oli kerättävänä materiaali mun ryijyä varten. Lopulta nimittäin löysin näin läheltä paikan mistä niitä kaipaamiani vaakuna-ryijyjen tekemispaketteja saa ostaa! Olinhan tätä sivustoa katsonut ja lukenut 'vaakuna-ryijyt' mutta kun yhtään kuvaa ei ollut niin jotenkin vaan jätin tutkimatta asiaa sen enempiä. Tarvittiin vastaus Jyväskylästä Suomen Käsityönmuseosta asti, että ymmärsin asian.

Tästä se lähtee:

Kunhan tämän ahkeroin valmiiksi niin sitten ajattelin tehdä sen Helsinki vaakunan itselleni ja annan sen kirppikseltä ostetun toisaalle.

Sieltä sitten Snurressa piipahduksen jälkeen, (en ostanut mitään, menin  Tarvaspäähän Gallen-Kallelan museoon neuletapahtumaan. Anna-Karoliina Tetri kertoi entisajan villasukkien historiaa, värjäyksestä aavistuksen, uskomuksista ynnä muuta mielenkiintoista tietoa. Oli antoisa luento.

Kaikkia hänen kirjojaankin oli tietysti myynnissä, lapaskirja mulla on ja muut olen lukenut lainakirjoina.

Kauniit lasityöt

Ikkuna portaikossa, jonka portaat on valettu betonista +? ja sekaan laitettu kivimursketta = kaunis.

Akselin kylpiessä on ateljeen tapahtumia voinut seurata ikkunoista;) Toisesta ikkunasta näkyy hieman valtavaa Myskihärkää, joka on tämän hetkisen näyttelyn Nordic Noir suurin työ.

Tutustuin taas uuteen ihmiseen, Paula. Ruvettiin juttelemaan, käytiin kahvilla ja kotimatkalle lähdettiin yhdessä. Vaihdettiin yhteystietoja niin että voidaan joskus toistekin mukavaa kokea.

Myrsky oli hurrrja, yhtään valokuvaa ei voinut ottaa. Tuuli oli yltynyt siitä mitä se oli kun menin sinne. Ehkä reittiä kaupunkiin päin ei enää olisi voinut kulkeakaan, vesi on saattanut nousta silloille. Me mentiin Perkkaan kautta. Likomärkiä oltiin ku bussiin päästiin, tai siis sadetakit valuivat vettä. Leppävaarassa vaihdettiin 550 bussiin, jolla molemmat pääsi lähelle kotejaan. Nyt tuo linja tosin kiertää niin monta mutkaa Raide-Jokerin takia, että enää sillä en matkusta kun vaihtoehtojakin on.

Tänään olin Kalliola talolla käsityötarvikkeiden vaihtopäivä-tapahtumassa. Olipas siellä paljon kävijöitä ja paljon vaihdettavaa tavaraa. Melkein kaikki mitä mä vein löysi uuden tarvitsijan nopeasti. Ai että tuli hyvä mieli! Tässä oikeasti näki, että toisen 'roska on toisen aarre'. Tämä on aina kuukauden viimeinen sunnuntai, muitakin vaihtopäiviä on (kirjoja, taimia ainakin kerran), kannattaa katsoa esim. Kallion kulttuuriverkoston sivulta tai Facesta tai Kalliolan sivuilta.

Täälläkin juttelin useampaan otteeseen yhden rouvan kanssa ja hän antoi mulle hopea+meripihka korvakorut, jotka ei itselleen sovi eikä ollutkaan laittanut niitä tuonne korukiertoon! KIITOS ja rapsutukset Bobille. Näin sitä tuntemattoimista tulee tuttuja ku vaan suunsa avaa.
KS

1000 palaa valmis