Usko-vintiöstä ja sitä sun tätä

Miten mulle sattuikaan tulemaan tällainen kissa, niin ainutlaatuinen kaveri?

* Usko on sikeässä unessa saunan lauteilla. Kun mä otan mun sormukset keramiikkavadilta niin ne kilahtaa ja samantien Usko tulee eteiseen katsomaan "Aijahas, sä lähdet taas. Mä siis saan namikkaa!" Mä en onnistu ottamaan niitä niin hiljaa ettei kissa sitä huomaisi.
* Ostin sellaisen namijemman mistä pitää herkut saada ulos, ajattelin ettei heti kaikkia hotki. Turha luulo, Usko keksi heti miten se luukku siirretään kuonolla pois namien päältä. Se siitä aktiviteettilelusta.
* Pari palloakin on mistä nameja tulee kun palloa pyörittelee. Ne jotenkuten toimii mutta aikansa palloa tassuteltuaan näyttää toteavan "johan tää on nähty" ja siirtyy muihin touhuihin.
* Tässä Usko suorittaa tarkastusta, että muonavarasto on asiallisesti täydennetty, riittävästi eri makuja ja kahta raksuakin, namejakin on mutta ne täytyy pitää niitä varten hankitussa petirasiassa.

* Jokin aika sitten Uskolle tuli postia. Kuoresta tupsahti siniketun nahkapaloja! Jee! Hyvälle tuoksuvat ja karva on sopivan liukasta nuoltavaksi. Namskis. Kiitos Mammutti!

Karvalla leikkimisvalokuva ei onnistunut, kissa on niin nopsa liikkeissään. Kerralla on vain yksi pala käsiteltävänä, tästä riittää siis pitkäksi aikaa puuhattavaa.

* Mutta eihän se luvallinen karva ja sen käpälöiminen ole ollenkaan niin hauskaa kuin kielletty leikki.
Eräänä aamuna ihmettelin paria epämääräistä villakasaa lattialla. Noh, sitten silmä osui mun kalliiseen käsintehtyyn intialaiseen (tai jostain sieltä päin) villaiseen tiikerimattoon! Ei jumankauta! Katti tanakele on käyny sitä käpälöimässä! Kauan se onkin saanut olla rauhassa, miksi se nyt alkoi kiinnostamaan? Huutia saa jos itse teosta katin kiinni saan.Tikrun naama on aika vaurioitunut ja toinen silmä taitaa olla sokeutunut.

* Just luin viimeisimmän Soturikissat kirjan Karkotus. Klaaneissakin on rasavillejä kissoja mutta aina joku soturi ne kuriin saa. Usko joutais pentutarhaan ja sais odottaa kauan ennekuin pääsisi oppilaaksi. Epäilen pääsisikö koskaan soturiksi;)

* Mitäänhän mä en tee ilman että Usko tarkastaa mitä on tehty ja onko se kelvollista.
Kuvan alalaidassa näkyvät  vaaleanpunaiset puikonpidikkeet Usko tarkasti jo ompeluvaiheessa. Välillä se yritti vaivihkaa tassulla hivuttamalla saada otettua jonkun osan työstä tai tarvikkeista.

Lahjapaketit on nuuskittu ettei talosta vaan poistu mitään herkkuja salaperäisissä pusseissa. Ei ollut houkuttelevia tuoksuja, paketit saivat lähteä.

Summa summarum: ei tuu aika pitkäksi tämän kissan kanssa.

x x x

Ketunkarvojen mukana tuli mulle "kivi-pannunalunen". Tää on kiva ja sopii just mun harmaalle työpöydälle. Mullahan on tällä värityksellä myös ihan kivennäköinen ja -muotoinen rintarossi, ollut ahkerassa käytössä ja huomiota herättänyt.

Uusi Vallilan Fazer-kuosinen pussukka on kiva lankasäilytin. Ainakin tällä hetkellä. Taidan kyllä kohta laittaa siihen karkkia kun tänään postista tulla tupsahti kaksi suklaalevyä! Kiitos M-L, Uskollekin siinä lelu oli mutta se saa odottaa hetken aikaa ennekuin kissalle annan.

x x x
Löysin K-Raudasta kivan kynttiläroikottimen makkariin, just nätin. Ja on ainakin osittain kotimainen kun markkinoija on Weiste. Se ensin hankittu joutui nyt parvekkeelle ja saa kesällä jonkun kukan kannettavakseen.

x x x
Ompelukone on saanut taas näyttää kyntensä, ensin niitä puikonpitimiä ompelin ties kuinka monta (viidettä metriä kuminauhaa oon käyttäny). Sitt innoistuin pari puikkokoteloa ompelemaan. Vilja-tilkun ostin messuilta ja Kissat kirjahyllyssä-tilkun sain Liisalta.

Perjantaina on taas edessä uusi seikkailu! Stay tuned;)
KS

Puikkokotelo ynnä muuta

Pikkupupuset kävi tekemässä tuttavuutta iki-ikivanhan pahvisen munan kanssa. Mä oon saanut tän jo 1950-luvun loppupuolella, joko isältä tai ruotsista.

Kalkkunapaistin rippeistä tein salaatin. Sen tuoksu houkutteli Uskonkin paikalle. Omalta lautaseltaan sai syödä mun kanssa.

Tänään levitin pöydälle ompelutarvikkeet. Noh, Usko heti paikalle nuuskimaan. Ommeltavan kankaan päälle päätti majoittua.

Ompelin puikkokotelon mun KnitPro Hiilikuitupuikoille. Muutama koko vielä puuttuu mutta lokerot on valmiina, 2.5 puikot on sukankutimessa.

Mulla on tällainen tosi kiva hiottu lasinen muna. Mistä lie kulkeutunut. Sen läpi maailmaa katsellessa aika kuluu mukavasti.

Pääsiäisen aika jatkuu vielä pitkään, helatorstaihin asti, ei siis ole kiirusta korjata koristuksia pois.

Kiitos pääsiäisliinan kehuista. Ei semmosta kaupasta saa kuten eräs kommentoija arveli. Mä oon sen ihan ite kirjonu. Monta vuotta sitten oon Karnasta ostanu tosi edullisesti kirjontapakkauksena.
KS

Ranneroikotin

Keväällä ostin Tallinnasta pöllökangasta, ihan vaan siksi kun se oli niin kivaa. Vihdoinkin otin ompelukoneen esille ja tein kaksi ranneroikotinta.

Ensin Susin toivomuksesta vähän syvemmän, ja itselle ihan normikokoisen.

KS

Eläimia

Hyvät silmät oli monella lukijalla kun huomasivat edellisen postauksen männynrungolla olevat puukiipijät. Ne on poikasia, joita emo kävi siinä syöttämässä. Poikasia tässä kuvassa on neljä, eilisissä kuvissa taisi näkyä vain kolme.

x x x
VillaLankassa käy usein supersöpö Martti. Poikakoirana sillä on taipumusta vähän merkkailla paikkoja ja siksi se joutuu lankakaupassa ollessaan käyttämään "vaippaa". Mä ompelin sille tämmösen:

 

(rumia tikkejä kun ompelukone ei tykkää tarranauhasta)

x x x
Saaritavaroita varten olin hakenut kellarista suuria kasseja. Aikansa pedattuaan suurinta niistä Usko tykkäs, että tää on sille sopiva;)

KS

Vielä nappeja ja sekalaista asiaa

Takin nappien kanssa kävi vielä yks moka. Olin siis jo ommellut ne varsinaiset napit väärin ja oikein mutta piti vielä ommella kaksi ylimääräistä "koriste" nappia kun niitä oikeita oli vain kolme. Mittasin nappien etäisyydet tietysti keskelle oikeita nappeja. Ompelin napit. Just joo, ompelin ne siihen nappilistan puolelle! Ei kun purkuun ja uudestaan ompelu sinne napinreikein puolelle. Nyt on kaikki viisi nappia oikeilla paikoillaan ja oikealla puolella!

Noh, opinpahan tuosta sen, että osasin ommella kaksi nappia heti oikeille paikoilleen, ja oikein päinkin. Tässä nyt ei olis millään voinutkaan ommella väärälle puolelle kun nurjalla on tarranauha. Niih! Näitä kivoja pöllönappeja on Annalla myynnissä, värejäkin on muita.

X X X
Oon ommellu ihan ompelukoneellakin: Suvikoijan tiskipöydän päälliselle uudet helmat. Tiskipöytä on siis silityslauta, vähän pienempi kuin tää kotona oleva niin ei tuo oikein istu tähän mutt näkee täst mist on kyse.

Kaikenlaista tarpeellista oon ostanu ja kaapeista haalinut esiin pakattavaksi The Saareen menoa varten. H-hetkihän on ihan just reilun viikon päästä:) Kuvan oton jälkeen tuohon on vielä tullut lisää mm. nippusiteitä ja jesseteippiä;)

X X X
Maanantaina kävin silmälääkärissä ja tilasin uudet rillit. Ai että ne on kivat mutt niitä pitää odottaa toista viikkoa. Columbuksen ostarilla oli tiedotustilaisuus Vuosaaren siivouspäivästä. Paula-tytöllä oli kahvipannun sijasta siivousharja;) Anssi Rauramo oli paikalla virkansa puolesta = Liikuntavirastossa liikuntajohtaja. Sen kanssa olis voinu muutaman sanan vaihtaa mutt annoin nyt olla . . .

X X X
Viime lauantaina oltiin Anittan kanssa Ogelin neuletapaamisessa. Sieltä lähdettiinkin sitt yks kaks ja äkkiä ku Kio soitti ja kysyi ruokaseuraa. Eihän siinä kauaa kestänyt ku junalla ja spåralla oltiin jo Hietsun torissa. Ois menty Merimakasiiniin mutt siell oli täyttä! Ihan oikeesti joku rafla on täys lauantaina iltapäivällä? Noh, siin vieress on Asia 1 ja siell oli sitt tyhjää ihan runsaasti, saatiin oikein valita pöytä;) Mun ruoka oli hyvää kanaa ja pähkinöitä, Anittan ja Kion ruoka oli liian suolaista mutt syötävää. Siin oli kyll se liha ihan kuin matoja ois ollu;)

Ai että oli kiva syödä seurassa, kiitos. Jälkkärikaffet mentiin juomaan Anittalle ku se asuu ihan kävelymatkan päässä.

Hyvää vappua kaikille lukijoille!

KS

Sattuuhan sitä . . .

Uudessa takissa oli rumat mustat napit. Ostin Annalta uudet ja kauniit. Ompelin ne neuleillassa. Ihan rauhassa ja hyvin. Takki päälle ja nappien esittely . . .  tadaa! Missä napit??

KS

Ommeltua

Pitkästä aikaa ompelin Ranneroikottimen. Mun mielestä Anna liikkuu puodissaa neuleen kanssa sen verran, että tarvitsee lankekerän roikottimen ranteeseensa. Iltapäivälehdestä luin, että nyt on muodissa nimikoida hienot laukkunsa, niinpä tähänkin tuli A.

Yhdellä neulojalla on puikkonsa MiniGrip-pussissa ja siinäkin on jo reikä. Noh, mulla oli visio tilanteen korjaamiseksi. Vaan en osannut hienoa näkyäni toteuttaa, tuli hieman susi mutta täähän on vasta prototyyppi, jossa on parannettavaa sitt joskus kun taas innostun asiasta. Ompeluneuloille on "neulakirja" niin tämä on "puikkokirja".

Kauniita joulukortteja on postimies tänne kantanut joka päivä. Lisukkeitakin niissä on ollut; minisukka, Taalainhevonen, suklaata yms. Marja-Leenalta sain neljä vyyhtiä Elegant-lankaa, joka osoittautui vääräksi valinnaksi hänen suunnitelmiinsa. Kierrätyksellä ongelmat ratkeavat kätevästi.Neulon tästä huivin, jonka ehkä pidän itse tai sitten annan huivin saariystävälle, lanka taitaa olla just hänen väristään. Malli tulee olemaan Mielityn Villimarjatar, jonka olen jo jokunen vuosi sitten printannut.

Joulua olen pikkihiljaa laittanut, vaikka en varsinainen jouluihminen olekaan mutta ilmeisesti perinteet istuu tiukassa. Outi-M:ltä sain monena vuonna kauniita huopaenkeleitä. Jokusen vuoden luulin, että hän on ne itse tehnyt kunnes eräänä vuonna salaisuus paljastui kun näin niitä kaupassa: ne onkin ostettu Tallinnasta Puu ja Puduka -puodista! Yhtä kauniita ja mieluisia ovat kuitenkin.

KS