Hali-kisun kesänaloitus

Nämä ensimmäiset 4 kuvaa, ja viimeisenä oleva puukuva, joissa on päiväys 11/05/2013 ja alakulmassa P., on ottanut saariystävä Pirjo. Lämmin Kiitos näistä upeista kuvista!
Hali saapuu saareen!

Hali pääsee kopasta, valjaat laitetaan. Otin sen ulos sivusta ku ajattelin, jos se siitä etuluukusta vaikka syöksyis heti karkuun ku valjas ei ollu  kopassa vielä päällä.

Jahas, missäs mä nyt oon?

Ja eikun menoks!

Ou jee jee! Hali on ihan oikea retkeilykissa! Koko reissu meni tosi hienosti, oon ihan ylpeä reippaasta kissastani. Menomatkalla pari kertaa naukausi mutta ei reihunut kopassa eikä ollut moksiskaan merimatkasta. Perillä se pääsi vähän ulos kopasta ja oli heti menossa henkilökunnan talon pihalle, ehkä se luuli ett se on uus kotitalo.
Suvikoijalla se oli heti ku kotonaan. Katseli pihaa, nuuski nurkkia ja tutustui telttaan sisällä ja ulkona. Söi, joi, pissi ja kakki han normaalisti, no problem. Teki tarpeitaan jopa ihan luontoon, ei siis ole hiekkalaatikkosidonnainen;) Nyt tarvii sitt pitää kakkapusseja taskussa.
Nukkumaan mennessä se tuli ekaks mun pään viereen tyynyn ja peitonliepeen lämpöön nukkumaan mutta yöllä se on siirtynyt jalkopäähän. Sillä oli yöllä vain kaulapanta kun totesin, että se tuskin pääsee teltasta itsekseen ulos, on liepeet sen verran tiiviisti kiinni ja oven eteen laitoin yhden laudan tukkeeksi.
Tänään se taas uteliaana seurasi ku mä touhusin kaikenlaista. Kotimatka meni taas hienosti, laivamatkalla se näytti nukkuvan. Metrossa kuunteli niitä ovien plingpling-ääniä. Nyt se on kotona naukunu, ehkä se haluais taas lähteä ulos ja reissuun. Oon niin tyytyväinen ja iloinen. Niin ja se uusi kantokoppa on tosi hyvä.
Tässä sitt mun ottamia kuvia:

Tässä Hali tutustuu Info-katoksen pöllipinoon!

Äitienpäivän valkovuokot piti tsekata.

Hali venematkalla.

Hali metrossa.

Semmonen reipas reissukissa mulla on!

En itse millään ehtinyt katsomaan myrskytuhoa niin tässä vielä Pirjon ottama kuva pohjoisrannan kaatuneiden puiden ryteiköstä. Tietä pitkin ei siis pääse kulkemaan vaan on rangat on kierrettävä ihan rannan kautta. Huh huh. On tässä metsureilla työtä kerrakseen. Kuulemma se oli Antti-myrsky kun nämä kaatoi.

KS

Suvikoija on pystytetty

Helatorstaina 9.5.2013 klo 11.00 lähti ensimmäinen vuorovene Sipoon Kaunissaareen. Mä ja Maria oltiin tietysti kyydissä, kuten moni muukin mutta kaikki mahtuivat mukaan tavaranyytteineen.
Mulla olikin tosi vähän tavaraa kun ei tarvinnut koko kesän vaate- ja lankavarastoa ottaa nyt mukaan eikä kuukauden muonia. Ennenhän olen jo nyt jäänyt saareen ja kaikki tarvittavat on pitänyt ekalla kerralla saada mukaan.

Muutama kaatunut puu piti matkalla ylittää. Länteen menevä tie on niin tukossa kaatuneista puista, että sinne menijöiden piti kiertää etelän kautta.
Kaikki tavarat olivat talvehtineet hyvin. Tosin hieman homepölyä oli pinnoilla, liian tiiviisti oli kasani sulkenut. Suvikoija saatiin hyvin näppärästi pystyyn. Tavaroita oli sitt pitkin tannerta ja siihen niitä jäi vielä yöksikin. Ja eikös yöllä ollut satanut. Noh, mitään vahinkoa ei tapahtunut vaikka tavarat hieman kastuivat, kyllähän ne sai kuivattua ja loput kuivuu.

Illalla grillattiin makkaraa ja halloumia, naapurikoijan Erjakin oli mukana kesän ekassa herkkuhetkessä. Masut täysinä käveltiin pieni rundi, eli kroppa lämpimäksi ennen nukkumaan menoa.
Nukkumapaikka valmiina. Hyvin me nukuttiinkin, molemmilla oli jopa tosi lämmin yöllä. Hyvät varusteet on A&O.

Tärkein on tässä, eli sain aamukahvit keitettyä:)

Marian oma pieni retkipesä.

Muutama iso männynoksa oli tupsahtanut alas just mun kotipolulle.

Kovin autiolta näytti kun puissa ei ollut vielä edes viherrystä.

" Pakollinen Taidekuva"

Ihana MERI!

Huomenna, lauantaina, on sitten Halin koettelemuspäivä. Miten mahtaa matka saareen sujua ja miten se siellä osaa olla. Ainakin yksi hoitopaikka sille on siellä jo tiedossa;)
KS

Fillarilla! Vihdoinkin.

Vihdoinkin pääsin mun menopelillä liikkeelle! Täss yks ilta yritin pumpata mutt mitään ilmaa ei menny kumiin. Lopulta pumppukin hajos. Muutama tanakele siinä pääsi.
Tänään sitt Itiksen reissulla kävin Velo Oxygen Puhoksen fillariliikkeessä. Myyjä palveli erinomaisesti ja jaksoi vastata asiallisesti outoihin kysymyksiini. Nyt mulla on hyvä pumppu, joka toimii ja pienenä kulkee mukana ajeluilla, jos vaikka ilmantarve yllättäis. Kiitos pumppuexpertille;)

Jätskikolikot ja kamera taskuun ja menox. Mä olin max kilometrin päässä mun kotoa ja näin ihan hurjan paljon kaikkea. Oivoi, tiedän että lähistöllä on vaikka mitä kivaa. Ei tässä tänä kesänä kerkiä Kaunissaaressa notkumaan;) Uutuusjätski kaktus-päärynä-toffee ja mitä lie siinä oli. Ihan ok.

Pienet jollat oli jo harjoittelemassa

Palolaitos keräsi merestä pois öljyntorjuntavermeitään. Joku vene oli uponnut jäissä ollessaan ja muutama päivä sitä on nostettu. Artikkeli Metro-lehdessä.

Tuossa aidassa on ripustusrullat ja säilytyslaatikossa on niille kiskot. Kätevästi tuo saatiin laitettua laatikkoonsa odottamaan seuraavaa käyttökertaa.

 

Mikäs olis asuessa ku venepaikka olis oven edessä.

Kivoja istumapaikkoja rannassa.

Länsiväylän alkupäässä on vanha asuinalue: Westend. Täällä Itävälylän alussa on uusi alue: Eastend. Yhtä kalliita asuntoja molemmissa;)

Oih! Suomenlinnakin näkyy!

Kaiken merellisen vieressä kuitenkin kulkee stadin paras kulkuneuvo, oranssi metromato.

Kuvan keskellä olevien puiden takana on mun kotitalo.

Nykyaikainen "kummeli".

Huomenna, helatorstaina, on sitten kevään odotetuin päivä: klo 11.00 lähtee ensimmäinen vuorovene Kaunissaareen ja mä olen telttoineni siinä kyydissä! Jee!
KS

Multnomah-huivi

Tiinalta saatu Aurea-lanka, 50 % baby alpaca, 50 % silkki, on neulottu huiviksi. Multnomahin olen tehnyt aiemminkin ja siinäkin postauksessa olen todennut tämän tosi tylsäksi neulottavaksi.
 Tämä edellinen on neulottu Laurilan alpakkalangasta.

 

Niin se oli nytkin. Yhtä ja samaa. Mutt mä en millään viitsinyt ruveta kahlaamaan ziljoonaa tarjolla olevaa huiviohjetta, ett mikä olis ollut hyvä, kiva ja sopiva.  Neuloin tän puikolla 4.0 ja lankaa kului 150 grammaa plus vähän suomen lampaanvillalankaa kun Aurea loppui päättelykerroksella.

Kuvia otin sisällä ja partsilla, laitan kaikki ku en osannut valita.

Vihdoinkin löysin taitelijakaupasta sopivan kokoisen (10x10 cm) kehyksen ristipistotyölleni. Se on nyt ripustettuna makkarin oveen.

 Eila huom! Pororoikko roikkuu tuossa seinällä allakan luona aina näkösällä.

KS