Muutaman päivän olen ollut kotona mutta taas mennään Uskon kanssa näihin maisemiin, ilman läppäriä.
Kahvinsuodattimen kaatuminen aiheutti tällaisen sotkun, arrggghh.
Sertifioitu Pirkka grillihiili pitäisi olla hyvin hoidetusta metsästä tehtyä mutta onpas outo metsä kun siellä puissa on nauloja!!
Katjulla oli perinteiset elokuun neulenyyttärit. Kummasti taas pöytä notkui herkkuja. Kiitos kaikille hyvistä makuelämyksistä!
Zentiinan Tiina oli tuonut näytille ihania lankojaan. Mutta mä pystyin olemaan ostamatta vaikka hurjasti mieli teki. Oli kiva tutustua Tiinaan *vilkutus*.
Usko on öisin rymistellyt sekä Suvikoijassa että täällä kotona: parvekkeen ovenpielestä on saanut revittyä tiivistenauhaa. Saaressa heräsin yks yö naukumiseen ja yllätys yllätys: Usko oli pyrkimässä sisään! Oli siis hiljaa livahtanut ulos. On se vaan sellanen veijarikissa että . . .
Mä olen nyt jäänyt koukkuun Soturikissojen seikkailuihin. Ne on hauskoja, tosi jännittäviä ja myös romantiikkaa on niin että ihan tippa tuli silmään;) Netti näyttää olevan pullollaan fanisivuja, pelejä yms. mutta ehkä mä tyydyn vain lukemaan näitä kirjoja.
Kuulumisiin sitten taas joskus:)
KS
keskiviikko 27. elokuuta 2014
lauantai 16. elokuuta 2014
Kerrostalon purkaminen
Ei siinä kauaa kestänyt kun suuri talo oli purettu, toimistotalon tilalle rakennetaan asuintalo. Muistaakseni toukokuussa alkoi talon sisäosien purku. Sähköjohtoja tuli ikkunoista ulos ja suuret leuat vetivät ne pois. Samalla tavalla kaikenlainen roju sieltä poistui. Kaikki materiaalit lajiteltiin asiallisesti samantien ja vietiin pois, Kuusakoski Recycling hoiti homman.
25.6.2014
2.7.2014 Työkoneissa oli mitä erilaisimpia kauhoja ja ottimia. Ne näyttivät suuren pedon kidoilta, jotka ahneasti ja nälkäisesti haukkasivat palan talosta. Tuollaisen pitkän varren päässä olevan leuan ohjaaminen on varmasti taitolaji sekin. Tarkasti leuka aukesi ja haukkasi. Pölyn leviämistä hillittiin leuan alla olevalla vesisuihkulla.
28.7.2014 Kadunpuoleista seinää purettaessa oli suojaksi laitettu kumimatto, ettei roippeet putoa kadulle.
13.8.2014 Paikalla on nyt suuri, siisti kuoppa. Viimeisiä betonimöhkäleitä lajitellaan ja uuttakin on jo valettu.
Näyttää olevan todella vaihtelevia nämä mun jutut ja kuvat;) Mereltä kivikasoihin.
KS
25.6.2014
2.7.2014 Työkoneissa oli mitä erilaisimpia kauhoja ja ottimia. Ne näyttivät suuren pedon kidoilta, jotka ahneasti ja nälkäisesti haukkasivat palan talosta. Tuollaisen pitkän varren päässä olevan leuan ohjaaminen on varmasti taitolaji sekin. Tarkasti leuka aukesi ja haukkasi. Pölyn leviämistä hillittiin leuan alla olevalla vesisuihkulla.
28.7.2014 Kadunpuoleista seinää purettaessa oli suojaksi laitettu kumimatto, ettei roippeet putoa kadulle.
13.8.2014 Paikalla on nyt suuri, siisti kuoppa. Viimeisiä betonimöhkäleitä lajitellaan ja uuttakin on jo valettu.
Näyttää olevan todella vaihtelevia nämä mun jutut ja kuvat;) Mereltä kivikasoihin.
KS
keskiviikko 13. elokuuta 2014
Erilainen kotimatka
Keskiviikkona suunnitelma oli vain käydä edestakaisin mantereella täydentamässä ruokavarastoa. Seija kun aikansa puhui kuinka mukavaa on välillä käydä kotonakin, päätinkin sitt yks kaks pakata kissan ja läppärin ja tulla himaan asti.
Lähdin Suvikoijalta ajoissa, kuten aina. Onneksi. Matkalla puhelin soi kaksi kertaa ja yhden puhelun soitin. Koskaan ei puhelin soi muulloin kuin laivarantaan mennessä. Toinen puhelu ilmoitti keskiviikkosaunasta, ja toisessa puhelussa Arru pyysi tuomaan metukkaa, hänellä kun vielä oli tieto, että vain piipahdan stadissa.
Laivarantaan päästyä aivojen syövereistä tuli viesti, että kukkaro jäi teltalle! Ääks, 20 minuuttia aikaa veneen lähtöön, ilman puheluita olis ollu varmaan viisminsaa enemmän aikaa.
Eikun hölkäten takaisin, päätiellä saattoi vielä pitää vauhtia mutta metsätiellä on mentävä varoen juurakoita, kiviä ja risuja. 10 minuuttia ja olin perillä, äkkiä kukkaro mukaan ja pikainen käynti kylmäkellarissa, josta otin Arrulle metukkapaketin. Takaisin hölkätessä tulikin sitt isäntä Pete vastaan deerellä! Rannassa olivat hänelle kertoneet tilanteeni ja näin sain kyydin! Ihanaa, kiitos ystäville kyydin pyytämisestä ja kiitos Petelle kyydistä.
Hiki valui puolet matkasta Vuosaareen. Siinä sitt katseltiin kaikkia laitureissa olevia laivoja ja kävi ilmi, että siitä just kohta lähtee vene Hakaniemeen. Mä sitt vaihdoin veneestä toiseen, tällä kun pääsee myös tänne Herttoniemenrantaan.
m/s Okeanos.
Aurinkolahti jää taakse
Pienen pieni saari, (ilmeisesti nimeltään Voirasia) jollain on oma saari. Tässä kohdassa piti vähän hiljentää kun kuusi melojaa meni risteävää väylää.
Näkymä merelle
Mantereella näkyy Vuosaaren tornitalo Cirrus
Taivaalla kolme lentokonetta, kyllä ne tuossa näkyy kun tarkkaa katsoo;)
Iiluodosta ei tullut ketään kyytiin. Seuraava pysähdys Satamasaaressa, jonka kupeessa on pieni saari, täynnä kesämajoja.
Matkalla näkyy Vatorin Jollaksen "venepaja" ja kerrostalot, todella rumasti on rantaan rakennettu.
Kesämökki rakenteilla, aika hulppea paikka
Laajasalo lähestyy. Sieltä tuli muutama matkustaja. Vastapäisellä Vartiosaaren laiturilla ei tällä matkalla käyty.
Sitten oli edessä Degerön kanava
Sen jälkeen rannassa oli rahakkaita veneitä, ja asuntoja.
Koirien uimaranta, Tuorinniemi
Tammisalon sillan alitus
Kotiranta lähestyy, uimaranta Tuorinniemessä
Välistä näkyy stadin keskusta, Katajanokalla näyttää olevan suuri purjealus ja ruotsinlaivan savupiippukin pilkahtaa. Vasemmalla Pyysaari.
Perillä kotisatamassa Herttoniemenrannassa.
Usko matkusti molemmat matkat tosi hienosti, kuten aina. Se on hieno kissa, oikein oivallinen seuralainen.
KS
Lähdin Suvikoijalta ajoissa, kuten aina. Onneksi. Matkalla puhelin soi kaksi kertaa ja yhden puhelun soitin. Koskaan ei puhelin soi muulloin kuin laivarantaan mennessä. Toinen puhelu ilmoitti keskiviikkosaunasta, ja toisessa puhelussa Arru pyysi tuomaan metukkaa, hänellä kun vielä oli tieto, että vain piipahdan stadissa.
Laivarantaan päästyä aivojen syövereistä tuli viesti, että kukkaro jäi teltalle! Ääks, 20 minuuttia aikaa veneen lähtöön, ilman puheluita olis ollu varmaan viisminsaa enemmän aikaa.
Eikun hölkäten takaisin, päätiellä saattoi vielä pitää vauhtia mutta metsätiellä on mentävä varoen juurakoita, kiviä ja risuja. 10 minuuttia ja olin perillä, äkkiä kukkaro mukaan ja pikainen käynti kylmäkellarissa, josta otin Arrulle metukkapaketin. Takaisin hölkätessä tulikin sitt isäntä Pete vastaan deerellä! Rannassa olivat hänelle kertoneet tilanteeni ja näin sain kyydin! Ihanaa, kiitos ystäville kyydin pyytämisestä ja kiitos Petelle kyydistä.
Hiki valui puolet matkasta Vuosaareen. Siinä sitt katseltiin kaikkia laitureissa olevia laivoja ja kävi ilmi, että siitä just kohta lähtee vene Hakaniemeen. Mä sitt vaihdoin veneestä toiseen, tällä kun pääsee myös tänne Herttoniemenrantaan.
m/s Okeanos.
Aurinkolahti jää taakse
Pienen pieni saari, (ilmeisesti nimeltään Voirasia) jollain on oma saari. Tässä kohdassa piti vähän hiljentää kun kuusi melojaa meni risteävää väylää.
Näkymä merelle
Mantereella näkyy Vuosaaren tornitalo Cirrus
Taivaalla kolme lentokonetta, kyllä ne tuossa näkyy kun tarkkaa katsoo;)
Iiluodosta ei tullut ketään kyytiin. Seuraava pysähdys Satamasaaressa, jonka kupeessa on pieni saari, täynnä kesämajoja.
Matkalla näkyy Vatorin Jollaksen "venepaja" ja kerrostalot, todella rumasti on rantaan rakennettu.
Kesämökki rakenteilla, aika hulppea paikka
Laajasalo lähestyy. Sieltä tuli muutama matkustaja. Vastapäisellä Vartiosaaren laiturilla ei tällä matkalla käyty.
Sitten oli edessä Degerön kanava
Sen jälkeen rannassa oli rahakkaita veneitä, ja asuntoja.
Koirien uimaranta, Tuorinniemi
Tammisalon sillan alitus
Kotiranta lähestyy, uimaranta Tuorinniemessä
Välistä näkyy stadin keskusta, Katajanokalla näyttää olevan suuri purjealus ja ruotsinlaivan savupiippukin pilkahtaa. Vasemmalla Pyysaari.
Perillä kotisatamassa Herttoniemenrannassa.
Usko matkusti molemmat matkat tosi hienosti, kuten aina. Se on hieno kissa, oikein oivallinen seuralainen.
KS
tiistai 12. elokuuta 2014
Neuleita ynnä muuta
Olen mä jotain saanut neulottuakin, liinoja tietysti mutta myös villaista.
Jo kesäkuun alkupuolen viileydessä neuloin saarikaveri Päiville kämmekkäät. Lankana Jannen jämät. Malli vanha tuttu ja turvallinen Brego Ullasta.
Ja nyt just valmistui sama malli Susille. Susilla oli tätä lankaa mukana kun kävi täällä ja jätti tilauksen näistä. Päättelyt on tekemättä kun mulla ei ole kunnollista neulaa mukana. Langanpäitä en asettanut tuolleen suoraan vaan täällä tuulee niin hurjasti, että hyvä ku sormet pysyy näppiksellä.
Kahdet mustat sukat, toiset itselle ja toiset Erjalle. Langan hankin jo ajat sitten VillaLankasta ja siitä piti tulla broidille sukat mutt sitt kävi niinkuin kävi eikä hän enää sukkia tarvitse.
Usko on jo sopeutunut kivikon rapinaan ja tykkää siellä itsekin kulkea. Alkuun se pelkäsi kolisevaa ääntä kun joku tuossa kulki ja syöksyi telttaan turvaan.
Minkä eläimen jätös? Tässä samassa paikassa oli aiemminkin kesällä kakkakasa. Tämä on siis jonkun vakio vessapaikka. Voiko olla saukko?
Ehkä tässä viimeisiä auringonsäteitä lataan akkuun ja samalla kulutan niitä, sateita on luvattu.
KS
Jo kesäkuun alkupuolen viileydessä neuloin saarikaveri Päiville kämmekkäät. Lankana Jannen jämät. Malli vanha tuttu ja turvallinen Brego Ullasta.
Ja nyt just valmistui sama malli Susille. Susilla oli tätä lankaa mukana kun kävi täällä ja jätti tilauksen näistä. Päättelyt on tekemättä kun mulla ei ole kunnollista neulaa mukana. Langanpäitä en asettanut tuolleen suoraan vaan täällä tuulee niin hurjasti, että hyvä ku sormet pysyy näppiksellä.
Kahdet mustat sukat, toiset itselle ja toiset Erjalle. Langan hankin jo ajat sitten VillaLankasta ja siitä piti tulla broidille sukat mutt sitt kävi niinkuin kävi eikä hän enää sukkia tarvitse.
Usko on jo sopeutunut kivikon rapinaan ja tykkää siellä itsekin kulkea. Alkuun se pelkäsi kolisevaa ääntä kun joku tuossa kulki ja syöksyi telttaan turvaan.
Minkä eläimen jätös? Tässä samassa paikassa oli aiemminkin kesällä kakkakasa. Tämä on siis jonkun vakio vessapaikka. Voiko olla saukko?
Ehkä tässä viimeisiä auringonsäteitä lataan akkuun ja samalla kulutan niitä, sateita on luvattu.
KS
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)