Tyrskyretkellä

Viikko sitten maanantai, 6.7., oli kaunis mutta tuulinen päivä. Marialla oli auto käytössä ja ajeltiin Emäsaloon Varlaxuddeniin katsomaan tyrskyjä. Ja niitä tosiaan nähtiin. Merellä oli vaahtopäät ja aallot iskivät kallioon komeasti. Niemenkärjen toisella puolella olis varmaan ollut niin tuulista, että pienet naiset ehkä olisivat päässeet lentoon;)
Varlaxuddenissa oltiin kolme kesää sitten ihan yöretkellä. Tämä on kyllä niin kaunis paikka, että voi käydä useammankin kerran vaikka samana kesänä.

Tässä vesi näyttää aikas rauhalliselta mutta virtaus/imu on kyllä sellainen, että ei tuossa ihmisen hyvin käy jos siihen aikoisi pulahtaa. Meren kanssa ei ole leikkimistä.

Kalalokki piti meille seuraa, tai ehkä se norkoili osuuttaan meidän eväistä. Ei annettu.

Maria ja lokki (päivän paras otos)

Tuolla puiden katveessa on meidän päiväretkipesä. Riippumatolla maatessa maailma murheet jää kauas ja kuuluu vain meren kohina ja kumu, tiiran kriiks ja ehkä hiiren rapina.

Hauskat männyn juuren paksunnokset. (männyn juuri vaiko männynjuuri?)

Kiva kaislikkoranta . . .?

Eipäs olekaan vaan kalliokuopan lätäköt.

Vesilintuja poikueineen oli montaa sorttia. Tätä en tunnistanut enkä saanut hyvää kuvaakaan mutta tuntisko joku tämän?  Sillä on huomattava nokka, leveä.  = lapasorsa, kiitos tunnistuksesta. Kiikarikin oli jäänyt kotiin, se pitäis aina olla kassissa valmiina siinä missä kamerakin on.

Tuossa kalliolla on aurinkotuoli, se oli siinä jo viimeksi täällä käydessäni. Olispas se mun, siinä olis kiva istuksia neulomassa.

Olipas taas kiva retki. Kiitos Maria! Oot ihana ku taas otit mut mukaan. Nämä on niitä elämän suolaa, muistuvat mieleen mauttomien aikojen yllättäessä:)
KS

Sataa, sataa, ropisee

Sadepäivä, ihan kiva ku ilma on raitista. Omalla terassilla krassi on alkanut kukkimaan. Mä tykkään krassista, mulle tämä on semmonen perinnekukka.

Eilen, perjantaina, ei satanut vaan oli oikein kiva kesäpäivä. Aamupäivällä tapasin Anna-Liisan asemalla ja katsastettiin uudistunut Länsisiipi ja entinen lippuhalli. Kivasti onnistunut molempien remontit. Länsisiivessä on nyt kaikki palvelut vierekkäin: Helsinki Info, HSL ja VR sekä pankkiautomaatteja kaksin kappalein.

Kulttuurihallin kahvila on avara, tietysti hallimainen kolhous mutta sen kauneus korvaa kyllä tilan liiallisen koon. Taidenäyttelu Konkkaronkka on hauska.

Täällä on tilaa istua vaikkapa neuleen kanssa. Kukas lähtee kaveriksi?

Asemalta käveltiin Aleksi 13 loppuunmyynnin hintoja katselemaan ja viidennen kerroksen Factory ravintolaan lounaalle. Maukasta oli ja riittävästi vaihtoehtoja.

Sieltä sitten katsastamaan stadin uusin vetonaula: Senaatintorin terassiravintolat. Ihan kiva kokonaisuus, nyt ei ollut edes tungosta. Lokkisiimat toimivat hyvin, ei näkynyt yhtään hyökkäystä. Siimaa on 15 kilometriä käsin sidottuna!

Yllä olevassa kuvassa näkyykin Sederholmin talo, jossa on Kaupunginmuseo. Sen museokaupassa käytiin vähän ostoksilla ja juteltiin henkilökunnan kanssa. Siellä on niin kiva aina käydä ihan vaan vaikka katsomassa mitä uutta on tullut myyntiin. Mäkin ostin t-paidan Helsinki-tekstillä.

Espalla oli mukava kävellä, ei ollut tungosta kun turistit puuttuvat. Toisaalta ihan kiva mutta toisaalta harmi kun kansainvälinen tunnelma on poissa. Stockan yläkerran kahvilassa syötiin vadelmakakun-palat hyvän kahvin kera.

Iltapäivällä jätin Anna-Liisan asemalle ja itse suuntasin Hagikseen seuraavaan tapaamiseen! Piian kanssa meniin Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan Cafe Violaan kahville ja leivokselle. Just joo, mulle siis jo toinen päivän herkkuannos. Noh, menköön samoihin koronakilo lisäyksien tilille. Täällä niitä lokkisiimoja olis kaivattu: lokit ja varpuset tuli ihan lautaselta nokkasemaan syötävää.

Tämä mun vanha kamera tavallaan palasi kuvaamaan samoja maisemia kuin sen ensimmäinen neulekuvaus tässä puistossa kesällä 2005.

Juorupeili! Tämmönen olis mullakin kiva niin terassillani istuessa näkisin kuka aidan takana kulkee;)

Ruusuja, ruusuja . . .

Päivä oli aikas pitkä, lähdin kotoa klo 10 ja olin takaisin klo 20.30! Mutta hyvässä ja kivassa seurassa aika kului kuin siivillä ja välillä nautittu lounas ja kahvit herkkuineen antoivat yllin kyllin energiaa kävelyyn. KIITOS seurasta Anna-Liisa ja Piia.

Mä oon nyt ollu laiska bloggaaja. Maanantailta on kivoja myrskykuvia. Täytyy nyt ottaa ihan niskasta kiinni ja liimata käsi näppikselle, että saan sen reissun blogattua.

KS