Villen puutarha vol. 2

Ville nakitti mut koiranhoitajaksi aloittamalla asian kysymyksellä: haluatko sienimetsään?
Joo, tietysti!
Siinä on kyll yks koukku: koiranhoito!

Noh enhän mä sit enää kuitenkaan sanonu ei käy, vaan asia sovittiin. Keskiviikkosta perjantaihin olin Väinön seuralaisena kun perhe lomaili niinkin kaukana kuin Helsingissä. Sieni- ja mustikkametsiä varten sain kartan ja auton avaimet.
Hyvin me pärjättiin, Väinö on kiltti koira ja osasi itse näyttää kävelylenkin, aamulla näin päin ja illalla toisin päin.
Nautin puutarhasta kaikin aistein. Paljon sieltä jo kuvia laitoin viime käynniltä mutta uusia kukkia oli tietysti auennut ja tätä yhtä nurkkaa en ollenkaan näyttänyt. Täällä on iso kuusi, pyöreä kuusi, muutama mänty ja iso Terijoensalava, (ja trampoliini, en kuvaa rumiluksia).

Tuolla katetulla terassilla on mukava syödä aamiainen, ja tietysti muutkin ateriat. Omalla terassillani ei aamiaista voi ajatellakaan kun siihen porottaa aurinko.

Sitten kukkia, kukkia

Nämä punaiset kukat olivat kaikenlaisten pörriäisten suosiossa, ainakin kolme erilaisa ampiais-mehiläis-kimalaissukuista näin, perhosia ja tuntemattomia siivellisiä. Tällä tontilla on todella toimittu "Pelasta pörriäinen" hengessä. Ja satoakin on tullut marjapensaista ja hedelmäpuista. Monella naapurilla on kuulemma tyhjää täynnä eli ilmeisesti heillä ei ole ollut pölytystä houkuttelevia kukkia ym., siis silloin kun sen aika oli.

Uudet mansikat, toivon, että ensi kesänä antavat jo kivan sadon.

Pensasmustikoissa on paljon marjoja. Nyt on yksi puska vähän vaurioitunut, sanoisinko lytyssä. Kävi nimittäin niin, että Väinö hyppeli mua päin sinnikkääksi, mä peruutin ja peruutin kunnes tuli mustikoiden kivireunus vastaan ja mä pyllähdin. Jonkun tovin siinä makoilin kunnes Väinö kyllästyi ja väistyi päältäni. Mitään ei onneksi sattunut, selvisin hengissä ja ehjänä, mekko vähän mustikassa mutta se lähti pesussa pois.

Lapsille herkkuhernepylväs.

Ihan oikeita vanhanajan kesäkukkia.

Tyttö edelleen pesee käsiään, ja tässä videolla hieman toisen suihkulähteen solinaa, ja kyllä siinä Väinökin esiintyy ja haukahtaa:)

Mulla oli mun riippumatto mukana ja viritin sen päiväunia varten tyhjään huvimajaan.

Vaan enää se ei ole tyhjä. Torstaina otin vastaan lavallisen grillikeittiötä. Äkkiä Ville sen kotiuduttaan kasasi, hetken ehdin olla täällä kotona ja jo tuli kuva valmiista grillistä. Ehkä mun täytyy taas kohta tuonne matkustaa grillibileisiin. Onhan puugrilli ihan eri kuin kaasugrilli, ihan eri.

Sieni- tai mustikkametsään en mennyt, jätin sen edun käyttämättä;)

Yhden karvaispensaan marjat napsin talteen, tai jäi siihen vieläkin. Sainkin ne sitten ihan itselleni! Jee. Paistoin piiraan, namskis. Ja nyt on loput keitetty hilloksi, ja vähän jätin naposteltavaksi.

Niin se yksi viikko kesää on taas mennyt. Tänään lauantaina 8.8.  - on muuten Kissanpäivä - on ollut helteinen. Kävin pesemässä viimeisen pienen maton, ja samalla matkalla uimassa. Vesi oli 19.7 astetta. Kyllä siinä kelpasi vilvoitella.

KS

Tois pual ja täl pual jokkee

Viime viikolla olin Turussa Virpin ja poikansa kanssa. Siis perinteinen kesäretkemme. Yövyttiin jo hyväksi havaitussa hostelissa Borella. Sehän on Vuoden Hostel 2020.

Käytiin Kakolassa, tai siis vankilamuseossa. Funinkulaari EI toiminut. Todettiin, että sen nimi voisikin olla *SULJETTU*. Mä selvisin hengissä mäen ylös, tai oikeastaan se kyllä oli mulle Vuori! Museo oli aika vaatimaton mutta kyllä se paljon tietoa antoi jos jaksoi lukea kaiken.

Kelpaisko tämmönen skuutti tänään? Vankien valmistamia leluja ja arkkuja ym.

Cafe Kakola on entisessä vankilanjohtajan talossa. Kahvilan pitäjä, ja/tai vanhempansa ovat tätä vanhaa sisustusta sinne haalineet. Me oltais haluttu kahvitella tässä kaunissa huoneessa prinsessatuoleissa mutta perhe=isä, äiti ja 1 lapsi halusivat, että olemme toisessa huoneessa koska 'he ovat riskiryhmää'. Just joo, kyllä olis ollu ihan riittävästi turvaväliä vaik me oltais toiseen pöytään tultu.

Funi ei kulkenut mutta Funinkulaari-leivos oli erinomaisen hyvä. Kuten muutkin tarjottavat, limsakin oli oikein vanhanajan aidon makuista, Heisala Craft Drinks

Jokirantaa kävellessä,  Kansallinen kaupunkipuistoalue, olisi voinut istahtaa ihan melkein joka askeleella = penkkejä on runsaasti!
Huomioni kiinnitti nämä metalliset penkit ja samaa kuosia olevat roska-astia, joiden suulla oli riippuvat ketjut, ettei linnut pääse sisään. Nämä ovat ihan ameriikanpenkkejä! Juu: made in USA! On Turulla ollut rahaa millä mällätä, näitä oli jonkun verran muuallakin. Oli myös selkänojaton malli ja pyöreällä pöydällä oikein ryhmäkin.
Missä kotimaiset penkintekijät! Olisko entisaikaan Kakolassa tämmöst valmistuneet käden- tai kahleenkäänteessä;)?

Rantapromenadi on tosi kiva kävellä, elämää täynnä. Taidetta on runsaasti, niistä on kuvia mun edellisissä Turku-postauksessa. Tämä miniveistos on joko uusi tai sitten olen kulkenut sen ohi aikaisemmin:

Sattui olemaan keskiviikkoajot ja rannan valtasivat komeat motskarit. Kysyin kyllä mutta vapaata takapenkkiä ei ollut tarjolla;)

Sigyn on tullut jokeen, sillä on tässä oma kuivatelakka. Toivon mukaan se on ensi kesänä täydessä komeudessaan rikattuna.

Käytiin Apteekkimuseossa ja Qwenselin talossa. Miten siellä oli niin oudot lamput, että valokuvat ei kyllä onnistuneet mutta muutama tässä näytiksi.

Virallisen apteekin merkkinä oli kotkavaakuna.

 

Ilmeisesti yrttikuivuri

Ihana keinutuoli, voisko olla synnytystuoli? Tai mikä lie säilytin?

Yhden huoneen seinät oli maalattu vaikuttavasti maisemakuvalla.

Valtavia huhmareita oli parikin, toisessa oli ihan vipuvarsi.

Käytiin myös Biologisessa museossa. Se oli kans oikein kiva, suositella voidaan. Eläimet oli vitriineissä elinympäristöissään, joten kuvaaminen oli toivotonta. Käykääs itse katsomassa.

Vielä jäi paljon katsottavaa ja koettavaa ensi kesällekin.

Syötiin hyvät sapuskat Panini -ravintolassa, terassilla siis. Alkuillasta siellä soitti kahdenmiehen jazz-bändi. Kaunis ilta niin jokirannan terassit olivat täysiä.

Myös lankakauppa ILO katsastettiin, Kauppahallikin ja Hansa-korttelissa on hyvä matkalaukkusäilytys jonka kohdalla nyt sattui olemaan oikein avulias vartija opastamassa käyttöä, 10+ hänelle.

Musta tuntuu, että koko ajan oli kukkaro auki mutta ei mulla ostoksia kuitenkaan kotiin asti tullut kuin Aara-lanka, Kakolasta peltimuki ja puulasta ja Apteekimuseosta tuollainen 'reseptimagneetti', sitä voin pitää mun neuleohjeenlukuapurissa.

Virpiltä sain tämmösen pienen huoneentaulun, laitan tohon omaan tuoliini, jossa kissa aina makoilee ja kun peppuni siitä nostan niin jo heti Usko sen valtaa.

Virpille kiitos matkajärjestelyistä, ja molemmille iso kiitos hyvästä seurasta. Mennään ens kesänäkin, jookos?

KS