Kaunissaaresta sieniä

Kaunissaareen mennessä matkalla oli tällainen mikä lie merellinen työkone hinauksessa. Aika iso hökötys.

Näin syyskaudella reittiliikenne kulkee vain keskiviikkona ja viikonloppuna. Keskiviikkona perilläoloaikaa on vain kolme tuntia! Käytännössä mulla on kaksi tuntia aikaa katsastaa sieniä tai luontoa, yksi tunti menee kävelymatkoihin ja evästelyyn. Tänään kannoin vähän kahvia ja osan eväsmansikoista kotiin takaisin kun en niitä saaressa ehtinytkään nauttia.

Löysin sieniä just sieltä missä niiden pitikin olla mua odottamassa! Nämä kaikki oli "melkein polulla" eli tie oli koko ajan näkyvissä.
Kuinka paljon siellä oikeassa metsässä ja varsinaisella kanttarellipaikalla sieniä olisikaan. Suppilovahveroista puhumattakaan, ne kun ovat siellä pidemmällä jemmassa.
Torvisieniä en odottanut löytäväni koska viime vuonna paikan katsottuani se oli rutikuiva ja aikalailla risukkoinen kun oli jotain pientä metsänhoitoa ollut. Vaan nytpä se paikka oli parantunut vaivoistaan ja kas-kas siellähän ne torvet lymyilivät. Jee.

Metsä on aika harvan näköinen isojen metsätöiden jäljiltä. Näyttää siltä että tuosta noin vaan metsään voi mennä mutta ei se niin vain käykään koska metsänpohja on yhtä risukkoa ja sikinsokin pientä närettä makuullaan. Koska metsätyöt harvensivat metsää niin nyt on tuulekaatoja siellä täällä hankaloittamassa kulkua. En siis tänään edes yrittänyt mennä sienimestoille.

Muutaman saaritutun tapasin, olivat purkaneet telttansa ja pakanneet tavaransa mantereelle vientiä varten. Nimittäin enää saareen ei saa jättää mitään talveksi ja telttapohjat, ja tietysti kaikki muutkin rakennelmat, on purettava pois. Kaikki pois. Ensi kesästä alkaen on uudet säännöt telttailulle. Tästä kliks Ylen artikkeli asiasta.

Meri on aina meri ja tänään erityisen kaunis täällä tyynen puolella. Toisella puolen saarta oli aikamoinen aallokko.

Mulla on tämmösiä valoverhokankaasta tehtyjä sienipusseja. Ne on just hyvän ilmavat sienille, varsinkin torvisienille. Nythän mulla kyllä on sienikorikin mutta en sitä tälle reissulle ottanut mukaan kun epäilin saaliin jäävän pieneksi. Nyt harmittaa, olis olllu kiva korkata kori Kaunissaaren sienillä. Noh, kaikkea ei voi saada.

Kanttikset ja suppikset on keitetty kokoon ja pakastettu. Torvisienet ovat kuivurissa.

Ja vielä kaikki yhteiskuvassa:

The Beatles kysymys: Onko kukaan tulossa perjantaina 4.9. Get Back -konserttiin Tapiolasalissa?? Olis kiva tavata joku tuttu tuolla.
KS

50 vuotta sitten - tässä kuussa - viime viikolla - tänään

50 vuotta sitten

Isle of Wight 1970,

olin siellä minäkin!

Oi niitä aikoja . . .

Kuvat otin lehtileikkeistäni.

Lisää aiheesta löytyy runsaasti hakusanalla: Isle of Wight! Yksinkertaista

ja helppoa tiedonhakua!

Radio Suomi, Kadonneen levyn metsästäjät ohjelma on Areenassa kuultavissa ja mun muistelut festareilta alkaa kohdasta 11:45. Käykääs kuuntelemassa, tästä KLIKS:) 30.8.2020 !

Tässä kuussa, elokuussa, kävin uimassa melkein joka päivä. Vesi oli lämmintä, aurinko paistoi, kesä parhaimmillaan.

Neuloin sukat kampaajalleni läksiäislahjaksi. Malli Saltkråkan, lanka Sandnes Perfect, puikot 4.0 mm, malli Ullaneuleessa. Aiemmin valmistuneista kuvia tässä.

Viime viikolla Susi kävi kylässä piiitkästä aikaa. Kiitos kun tulit! Tuliassuklaat on syöty, mutta lanka on tallessa = Uskon pääsemättömissä, sille tämä maistuis;) Sain siis 209 gramman vyyhdin Susin oman Maija-lampaan villasta kehrättyä lankaa, luonnonvärisen kauniin ruskeana, tummempaa kuin kuvassa. Kiitos tuhannesti!

Leivoin mustikkapiirakan pullataikinapohjaan. En ole naismuistiin! tehnyt pullataikinaa niinpä mun piti keittokirjasta katsoa ihan a-ö kuinka pullataikina tehdään! Onnistuin ihan tyydyttävästi ja piirakka oli maukas. Tai siis on vieläkin, aika paljon tuossa on yhdelle syömistä.

Tällä viikolla kävin fillaroimassa Viikin suunnalla. Näillä huudeilla on Helsingin maantieteellinen keskipiste! Retkieväänä mansikoita.

Tänään olin Lentävän Lapasen järjestämällä Neuleristeilyllä Helsingin edustalla. Ai että oli kiva nähdä ihmisiä ja neuleita ja puikkoja ja kuulla iloista puheensorinaa. Lohikeitto maistui ja jälkkärinä kahvia ja mustikkapiirasta. Hieno päivä. KIITOS Lapasen Naisisto! Ja Marivalin miehistö!

Vesijettien SM-kisat Jollaksessa

Häät Hevossalmessa, kuvassa on ihan oikea hääpari, morsian näkyy ja hänen edessä vihkijä.

Merentäyttöä hukutettujen Koirasaarten tienoilla.

Neljä tuntia merimaisemissa ja paluu Meritullinrantaan.

Matkalla oli mukana myös Ilu ja hän kuvasi laivalla vlogin = videoblogin jakson 12. Jakso tulee julki huomenna, sunnuntaina. Nähtävissä on paljon kauniita tekeillä olevia neuleita ja tunnelmaa reissusta. Tervemenoa katsomaan KLIKS tuosta: Ilun Handu Duunaa YouTube kanava. (minäkin siinä höpisen;))
Nyt, linkin laittaessani, siellä on viimeisenä jakso 11. Risteily vlogin on nyt katsottavissa.
Lapasen FB-sivulla myös kuvia.
KS

Kymmenentuhatta helmeä

Sateisena loppukesän päivänä tulee mieleen uuden opetteleminen, tai peräti uusi harrastus.
Mä kun tunnetusti tykkään palapelejä näprätä niin sain ystävältä tällaisen helmikirjontapaketin (tämä EI ole kaupallinen eikä muutoinkaan blogiyhteistyö). En tiedä onko siinä just 10.000 helmeä mutta monessa tällaisessa on, ja voi olla enemmänkin.

Tuollainen pöllö tästä pitäisi tulla. Malleja on todella paljon mutta tämä on kiva kuva eikä ehkä ihan vaikeimmasta päästä. Tai en tiedä sanoa vielä.

Näitä AbrisArt-paketteja voi ostaa HelmiDelistä.

Pohjakankaaseen on painettu ommeltava kuva helmien väreillä. Helmet ovat väreittäin omissa pusseissaan. Ja tietysti ompeluohje. Kun on tehnyt esim. ristipistoa niin kyllä tästäkin pitäisi selvitä. Huh.

Muutamassa värissä sävyero on aikas pieni, tarkkana saa olla.

Siinähän sitä on syysaskaretta kerrakseen! Ihan vielä en aloita, nautin nyt mahdollisuudesta olla ulkona, käydä uimassa ja fillaroimassa. Mutta kyllä tämä varmaan syyskuussa aloitukseen pääsee. Kissa täytyy saada pidettyä poissa tämän äärestä! Ajatteles mikä katastrofi on jos helmet putoaa lattialle! Palapelin palat sentään pystyy noukkimaan mutta helmet . . .

Onko kukaan lukijoista tehnyt tällaista? Miten se sujui, kokemuksia?
KS

Kotimainen heinäkuu

Juu, heinäkuusta on jo aikaa mutta kun aina jotain muuta tulee väliin jne. Elokuun eka mustikkapiirakka on jo melkein syöty. Tein sen Satu Koiviston Mustikkamurupiirakan ohjeella. Hyvä ja maukas on mutta ehkä hieman liian kaurainen mun makuun. Helppo tehdä.

Mä oon niiiin ylpeä ja tyytyväinen saavutuksestani: S-market ostoksieni ruuan kotimaisuus on 87 %! Jee!

Aina katson, että ostan mieluummin kotimaisen vaihtoehdon. Myös talvella mutta silloin on vaikea päästä yli 80%, 7-kymmentä kyllä ylittyy.
Tässä heinäkuun ostoksissa kotimaisuutta alentaa muutama maustepussi, kahvipaketti ja hiisi vieköön kun sorruin ostamaan Marabou omenasuklaalevyn. Jäks. Harmittava virhe mutta annan itselleni tuon anteeksi;) En nyt mikään tiukkapipo tässä asiassa kuitenkaan ole.
Kaiken ruuan ostankin S:ltä, se on lähin kauppa ja hinta/laatusuhde on OK. Ja nyt on Prismakin kävelyetäisyydellä.
Muisssakin ostoksissa pyrin kotimaisuutta suosimaan.

Heinäkuun lankaostos oli kaksi vyyhtiä kotimaista Tukuwool Sockia, tietysti kivijalkakauppa Snurresta.

Niistä neuloin sukkien teräosat ja varret on Tukuwool Fingering lankaa.  Sitä on eri värejä jäänyt jämiä ja halusin jämävarastoa pienemmäksi. Vielä Tukujämiä jäi, ehkä kynsikkäät sitten lopuista.
Neuloin ensin terät ja jatkoin nilkasta ylöspäin polvipituuteen asti.

 

 

Matkailuni oli myös vain ja ainoastaan kotimaassa, Tallinnaan tekee mieli mutta en mene, en. Elokuun matkatapaus tulee olemaan Lentävän Lapasen Neuleristeily, sitä nyt odotan innolla. Toivon näkeväni jokusen tutun ja usean tuntemattoman johon voi tutustua.

Hiuksiin laitettiin kiharat. Kivat tuli taas. Harmittaa kun luottokampaajani Suvi lopettaa täällä Hiusboxissa parin viikon päästä. Aioin kuitenkin jatkaa samassa kampaamossa käyntiä, on siellä jo muukin henkilökunta vuosien aikana tutuksi tullut.

KS