Kaunissaari

Osa 4.

Kesällä 1987 olin katsellut saaren itäpäässä majailevaa mukavan näköistä miestä poikansa kanssa. Tuttavapariskunnalla oli juhlat teltallaan elokuussa ja vannotin heitä kutsumaan myös tämän miehen sinne. Näin tutustuin Jukkaan ja poikaansa Lasseen. Vuoden seurustelun jälkeen muutimme yhteen. Telttailu jatkui sitten uusperheenä kunnes keväällä 1991 Jukka osti purjeveneen, FE83:n purjenumerolla 2733. Vene kastettiin Kaunissaaressa asiaankuuluvin menoin. Nimeksi tuli:

S/Y SÄDE


Kuva HSK:n Ormholmenin laiturilta.

Purjehtiessa meni seitsemän kesää, toki välillä käytiin Kaunissaaressakin yöpymässä uudessa hienossa laguunissa.

Uusi uljas Laguunin laituri
ja
tässä lehtikuva vanhasta romahtaneesta laiturista.
Jukan moottorivene on kiinnitettynä laiturin alla ja valkoinen on Kulkurin jahti.

Jukka kuoli helmikuussa 1998 ja niin loppui veneily ja pursiseuraelämä.

Jatkuu. . . . joskus

KS

Kaunissaari

Osa 3.

Sitten tuli tauko saareiluun Villen ollessa pieni mutta vihdoin menimme sinne kesällä 1985 ja sen jälkeen jo alkutalvesta alettiin laskea kuinka monta yötä on vielä siihen, että pääsee saareen. Töissäkin jo osasivat kysyä: montako?

Uusi teltta ja sen ylpeä emäntä

Hankin meille pienen huvilateltan ja se vietiin saareen toukokuun puolivälissä ja purettiin vasta telttailukauden loppuessa syyskuussa. Heinäkuussa pidettiin Villen syntymäpäiväkutsuja, jonne tuli aina paljon saarelaisia. Lapsille oli vedellä täytettyjä ilmapalloja tikanheitolla puhkaistaviksi, limsaa ja kakkua. Paljon mukavia muistoja on jäänyt noista kesistä.

Eräänä kesänä perustettiin Saaritoimikunta. Alkuun sen pääasiallinen tehtävä oli järjestää joka kesäinen saaren Kesäjuhla. Ohjelmassa on tikanheittoa, saappaanheittoa, lasten kilpailuja, tarjoilua ym. ja tietysti köydenveto. Alussa se taisi olla Itä/Länsi taisto. Saaren poikki kulkeva tie jakoi saarelaiset joukkueisiin, mutta nyt jako on Veneilijät/Saarelaiset.

Kuva kuuman kesän 1988 kesäjuhlilta.

Nykyään Saaritoimikunta toimii aktiivisesti yhteistyössä saaren isännän ja kaupungin viranomaisten kanssa saaren kehittämiseksi entistä viihtyisämmäksi paikaksi ulkoilijoiden viihtyä ja toimia saarella.

Jatkuu. . . . joskus

KS

Kaunissaari

Osa 2.

Myrsky 10.8.2005

Talvella 1974 olen kirjoittanut valokuva-albumiin saarikuvien selitykseksi tarinan:

"Meri ja Kaunissaari, siinä kaikki mitä kesällä tarvitsen. Ei ole väliä paistaako aurinko vai sataako. Pääasia on, että vene lähtee Kauppatorilta joka päivä. Sielua rauhoittaa kun tietää, että yhdellä askeleella pääsee irti kaupungista: asfaltilta veneeseen.

Puolitoista tuntia rauhoittavaa keinumista Suomenlahdella. Toinen askel: veneestä laiturille. Lumous on alkanut. Olen oma itseni. Muutkin ovat. Täällä kukaan ei jännitä. Ollaan vaan.

Meren tuoksu herättää sielun elämään. Joka solun. Voiko tämä olla totta? Sitä ihmetellessä kuluu ensimmäinen tunti. Sen jälkeen ajasta ei ole väliä. Oli yö taikka päivä, se on yhdentekevää. Jokainen hetki on elämää. Elämää meren ja luonnon kanssa.

Auringon ensimmäiset säteet avaavat silmät, lintujen laulu korvat. Metsä ja minä heräämme.  Meri odottaa tyynenä. Kaloja narraamaan. Rauhallisuus on täydellistä.

Saalis paistuu keittotulella. Sähkö on täysin unohtunut. On nautinto herkutella ahvenella, joka hetki sitten puraisi peukalooni. Ihmiset puhuvat niitä näitä. Politiikka on jäänyt meren taakse.

Meri muuttuu rauhattomaksi. Samoin minä. Tunteet haluavat purkautua. Tätä olen odottanut. Meren ja sieluni levottomuuden heräämistä. Nautin tästä tunteesta. Kehon rajat eivät riitä. Tunne leviää yksinäiselle kalliolle, varpaista mereen. Sade puhdistaa ulkokuoren.

Meren ääni on mahtava. Se tulee sisääni tunteiden tilalle. Kaikki on purkautunut. Rauhallisuus valtaa sieluni. Merikin tyyntyy. Aurinko sarastaa jo. Hetki on kaunein. Rauhallinen uni sulkee silmät. Vain muurahaiset ja lokit muistuttavat maallisesta. Kutittavat ja kirkuvat.

Kaupungissa. Vähitellen kiire syö pala palalta meren äänen sisältäni. Kun se on syönyt kaiken, olen taas täynnä tunteita. Erilaisia. Hetki on kypsä. Yksi askel."

(Selvennykseksi on mainittava, että nykyään vuorovene lähtee Vuosaaresta Kalkkihiekantorin laiturista.)

Jatkuu. . . .joskus

KS

Myrskytuhoja keskikaupunngilla

Maailma muuttuu ja niin muuttuvat asiat pihapiirissäkin aivan huomaamatta. Toki tämän muutoksen olisin huomannut jos olisin ollut kotona tapahtuma-aikana. Enkä huomannut tätä edes nyt kotona ollessakaan johtuen siitä, että en ollut ehtinyt istahtaa pyöreän pöytäni ääressä juuri sille tuolille, jossa yleensä istun syödessä ja lukiessa. Nyt on enempi ollut käytössä tämä mediatyöskentelytuoli.

Kivijalkakaupassa sitten eilen pysähdyin kuuntelemaan kassan ja asiakkaan käymää keskustelua; pihalla oli auto mennyt nuuskaski, lasia oli keittiö täynnä, ikkuna korjattiin, hyvä ettei kukaan istunut pöydän ääressä, aamulla oli poliisi ja palokunta paikalla, jne. jne.

Mitä on tapahtunut myrsky-yönä viime viikolla?

ENNEN
ja
JÄLKEEN

Suuri, upea, ihana vaahteravanhus on kaatunut!

Puu oli sisäpihalla, korkeiden kerrostalojen ympäröimänä. Luulisi, että suojaa olisi riittänyt eikä tuuli olisi tänne päässyt tuolla lailla riepottelemaan. Olisi siinä ollut aikamoinen herätys keskellä yötä kun puu tulee keittiön ikkunasta sisään! Asukkaat eivät kuitenkaan olleet kotona tuolloin.

Mikä kyynelvirta täällä olisi ollutkaan jos olisin ollut kotona puun kaatuessa, kun nytkin on kyynel silmäkulmassa.
Puusta oli mukava seurata vuodenkulkua. Ja ne upeat syysvärit mitkä vain vaahterassa voi olla! No, onhan tuossa vielä muutama jäljellä mutta juuri tämä puu oli se komein ja hallitsevin. Ja peittihän se mukavasti naapuritalonkin.

KS

Kaunissaari, tarina alkaa

KAUNISSAARI, Sipoon saaristo, 60° 10,4' P  25° 20,9' I




Jukan ottama ilmakuva saaresta -80 luvun loppulla.
Itäpää on tässä alhaalla.  Venesatama eli Laguuni on vielä vanhassa rähjäisessä tilassaan.

Osa 1.

Ensimmäisen kerran olen käynyt saaressa kesällä 1969. Olisiko ollut juhannus ja olin matkassa ilman telttaa. Eksyin pimeässä jonnekin metsään. Kuulohavainto rahisevista kivistä ohjasi minut takaisin rantaan ja niin olen sieltä jotenkin poiskin päässyt vaikka muistaakseni Triple Sec´iä tuli juotua. Se oli sen ajan "in"-juoma.
Seuraavan kerran olen ollut siellä kesäkuussa 1970 viikon verran ennen matkaa Englantiin au-pairiksi.

 

Kesällä 1971 siellä on sitten tullut vietettyä useampikin viikonloppu. Valokuva-albumista löytyy kuva, jossa minä istun keskellä, sen hetkinen poikaystävä toisella puolella ja tuleva toisella puolellani.

Tämä tuleva tarkkaili usein keittokatoksen menoa tässä puunrungolla istuen. Ja minä tarkkailin häntä.

Nimeänsä kysyessäni vastaus oli ensin Ano ja sitten Hiideo. Lopulta oikeaksi nimeksi paljastui Jokke.
Lauantai 14. elokuuta 1971 päiväkirjamerkintä: "Mamma Mia!! Jokke, saaren huuliveikko, iski mut. Oli yön mun luona. Se on NASTA tyyppi."

Oltiin istuttu iltaa keittiksellä ja siitä kun piti lähteä pois, vartija neuvoi minua varomaan "telttakäärmeitä". Enpä muista varoinko vai en :))

Maanantaina ollaan sitten oltu Kaivarissa kävelemässä ja tiistaina Hiideo-kulta on jo ollut meillä kotona.
Seurustelu jatkui, kihloihin mentiin jouluna 1973 ja häitä tanssittiin joulukuun 15. 1974. Ville syntyi 1977.

Tarina ei kuitenkaan päättynyt onnellisesti, vaan erosimme 1978. Mitä lie nuoruuden typeryyttä ja kokemattomuutta. Eikä silloin tainnut olla avioliitto- tai parisuhdeleirejä.

Kliseemäistä sanoa, mutta olemme olleet ystäviä kaikki nämä vuodet ja vaihdetaan kuulumisia silloin tällöin. Tänä kesänä saareen päästyäni laitoin Jokelle viestin, että saaressa olen. Vastaukseksi tuli: "Arvaa käykö kateeksi?"

 
Etelän ranta, keittokatos puiden  siimeksessä.

Jatkuu. . . .

KS

Lomaneuleet

Saaressa tuli otettua aika paljon kuvia, jotkut tosin epäonnistuneita. Aikomus on laittaa niitä tänne katseltaviksenne, omaan kategoriaansa Kaunissaari, kun neuleita ei ole esiteltäväksi kuin tässä nämä lomalla valmistuneet.
Toukokuussa aloitettu toppi pääsi kuvaan puunoksalla tuulessa heiluen taivaansinen kanssa väristä kilpaillen.

Malli: Pirkka
Lanka: Butterfly
Ohjeen mukaan lankaa piti mennä 350g joten oli ostettava 400g. Menekki oli kuitenkin vain 270g!, joten jäi taas varastoon ongelmaksi 130g lankaa.

Menitan tarjouksesta ostetusta langasta tuli poolokauluksinen, 3/4-hihainen raglanpusero.
Myös tästä jäi 100g, ohjeessa 450g mutta meni vain 350g. Arrgh, harmittaa nämä ylimääräiset langat.
Malli: Novita 2/2002
Lanka: Ibiza
Ibizaa melkein Ibizalla, ainakin lämpötila oli saaren etelärannalla kuin etelässä konsanaan.

Ja pusero valmistui kilpaa haperoiden kanssa.

Kuusenoksakin oli herkullisen näköinen tausta, joten myös tämä kuva pääsee julki. Langanpätkiä roikkuu mukana koska hihat ovat tässä vielä kursimatta kasaan.

Aikoja sitten aloitettu vihreä Butterfly-puserokin on edistynyt mutta siitä taitaa jo keskeneräinen kuva jossain aiemmassa postauksessa joten ei sitä nyt tähän enää.

Seuraavaksi sitten saarikuvia kunhan keksin jonkun juonen tarinalle. 
KS

Kotona ollaan!

Kulttuurishokki iski! Viisi viikkoa poissa kaupungista, joista neljä ihan yhtäjaksoisesti. Ratikkakin oli joku poikkeusvaunu ja piti odottaa seuraavaa oikeata vaunua, joka toi tänne kotiovelle.
Hienoinen pöly on laskeutunut lattialle ja muillekin pinnoille. Lattialankut naksuvat ja paukkuvat. Ja tämä hiljaisuus on outoa tuulen suhinan, aaltojen loiskeen ja myrskyn pauhun jälkeen.

Sää suosi lomaani, aurinkoa riitti aamusta iltaan paitsi tämä viimeinen viikko oli sateinen ja tuulinen, jopa myrskyinenkin. Muulloin sateet sattuivat aina yöaikana.

Aika kului kuin siivillä. Kirjaa en edes avannut! Muutaman neuleen sain valmiiksi ja kolmas edistyi kiitettävästi. Kuvia niistä myöhemmin kunhan jaksan taas perehtyä tähän kuvienkäsittelyyn ym. teknisiin haasteisiin. Puhelinkaan ei saaressa häirinnyt, koska käyttämäni operaattori ei suonut kenttää saaren eteläpuolelle, jossa majailin. Pohjoispuolella kyllä toosa sai täydet kentät mutta vastaanotin lähinnä tekstiviestejä, niitäkin tosi vähän. Saisin ilmeisesti kadota vaikka Neitsytsaarille, niin kukaan ei perään kyselisi.

Tässä nyt alkuun loma-ajan kotini ja astia- ym. sekalaisten tarvikkeiden varasto.





Nyt menen suihkuun ja nautin runsaasta sopivan lämpöisestä vedestä ja saippuasta. Tokihan saaressa on mahdollisuus peseytymiseen saunassa ja tietysti meressä, mutta lämmintä vettä ei ole lotrattavaksi asti.

Kuinkahan sitä osaa nukkua sängyssä ja epämääräisessä kaupunki-ilmassa?

KS

Saarimaisemia

Tässä vielä juuri ennen lähtöä laitan ihailtavaksenne pari maisemaa saaresta. Olinhan jo saanut kommentoijat vakuuttuneiksi saaren ihanuudesta mutta ehkä nämä lisäävät vettä myllyyn. Sinnehän voi tulla vaikka vain päiväretkellekin.

Saaren etelärannalla kasvaa tällaista harvinaista kuusimattoa. Kuusen oksat menevät siis maata pitkin.

"Aavan meren tuolla puolen jossakin on hän. . . ." jne.

Taustalla häämöttävä saariryhmä on Söderskärin majakka. Saarella on riippusilta saaresta toiseen, ei kovin korkea eikä pitkämatkainen, mutta minä arkajalka en uskaltanut mennä sen yli vaan minut olit soutuveneellä kuljetettava salmen yli!
Lisää majakasta voitte lukea, täältä  näet mm. tuon riippusillan,  täältä ja täältä. Ja vielä sama englanniksi.

Ei sitten muuta kuin Tervetuloa kahville saareen!

KS

Terveisiä lomalta

Pikaiset terveiset Kaunissaaresta.

Viikko saaressa vierähti yhdessä vilauksessa. Vaan eipä mittään hättää, palaan sinne hetimmiten kun pakollinen kaupunkiasia on hoidettu ja kameran patterit ladattu.

Hellettä on riittänyt, muutama sadekuuro on osunut kohdalle mutta vasta illantullen tai yöllä. Luonto on virkistynyt aivan silmissä saatuaan hieman kostuketta.
Juuri sopivan uimalämpöisessä meressä on toistaiseksi voinut vilvoitella; pahamaineista sinilevää ei ole vielä ollut.

Kutimet ovat edistyneet pikkuhiljaa mutta mitään valmista ei ole esiteltävänä, niinpä tässä vain tavallisia lomakuvia.

Tältä kalliolta pääsee mukavasti uimaan joko pulahtamalla suoraan syvään veteen tai juosten tai vaikkapa peffamäkeä liukuen loivaa kallioliuskaa pitkin. Merinäkymä tästä paikasta ja yleensäkin saaren eteläpuolelta on rannaton. Horisontin takana on sitten Viro.

Sipoolainen kauppalaiva Christina käy saaressa neljä kertaa viikossa. Sen valikoimiin kuuluu kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä; hammastahnasta lannoitesäkkeihin. Peruselintarvikkeita ja herkkuja on hyllyillä kuin Stockan herkussa. Porvoolaisen kotileipomon imeläleipä ja omenaleivokset ovat heikkouteni.

Mukavia pikkuseuralaisia on RiiTTäväsTI!

Jos nyt välttämättä tarvitsee jotain ajankulusta tietään, niin sen voi katsoa Aurinkokellosta, jonka joku on vuosikymmeniä sitten maalannut kallioon. "Viisari" näyttää ajan noin viidenminuutin tarkkuudella!

Auringonlasku ei tarvitse sanoja:

Palaan siis saareen nauttimaan elämästä ja blogi jää jälleen tauolle.

KS

Hellettä pakoon

Tähän blogiin tulee nyt pikku tauko!

Lähden saareen. Kaunissaareen. Ei Kotkan Kaunissaareen vaan Sipoonselälle. Helsingin ulkoilusaareen. Minun mielikuvieni "mansikkapaikkaan". Ei siellä kyllä mansikoita kasva, jokunen metsämansikka voi löytyä. Ehkä kauppalaivalta saa näitäkin herkkuja.

Teini-iästä asti olen telttaillut siellä milloin harvemmin milloin vakituisesti. Kun telttailukausi alkoi 15. toukokuuta ja ensimmäinen vuorovene lähti, menin saareen, pystytin leirini jonka purin vasta kauden päättyessä 15. syyskuuta ja kun kausi myöhemmin pidennettiin 15. lokakuuta asti niin loppuun asti olin. Kaikki viikonloput ja koko kesäloma tiiviisti saaressa. Ehkä kerran käytiin loman aikana Porvoossa provianttia hankkimassa.

Telttailussa on ollut pitkä tauko. Purjeveneillessä meni monta kesää ja monta kesää olen ollut vain kaupungissa.
Nyt päätin, että lähdettävä on muutakin kuin vain päiväretkelle.

Kamat on pakattu, lankaa pitäisi olla  r i i t t ä v ä s t i  mukana. Mikäs siellä on silokallioilla kutoessa merituulen virvoittaessa. Ja uidessa. Ja illalla keittokatoksella paistella makkaraa, turista tarinoita, nähdä auringonlasku ja miksei nousukin.

Sillä välin voitte vaikka täältä ihailla jakkuja ja viittoja. Tällaisia ei ole täälläpäin näkynytkään.

Pitäisiköhän lähteä suureen maailmaan lokakuussa: Lontoon Knitting and Stitching Show.


Heissulivei, palaan joskus ensi viikolla.

Voikaa hyvin, muistakaa korvata hellehiet juomalla riittävästi vettä :)

KS

Svengi sunnuntai

Kunnallisveroeuroille sai tänään hieman vastinetta.

Kaivopuistossa oli kesän ensimmäinen konsetti, kahden viikon kuluttua 24.7. on toinen. Järjestäjänä on Kulttuuriasiainkeskus ja sponsorit tietenkin. Kahdella lavalla oli runsaasti esiintyjiä, mm: 22-Pistepirkko, Escape, Pelle Miljoona Folkers, Aurinkokunta, Eero Koivistoinen Horns, Hector ja jotain muitakin vielä.
Päivä oli helteinen, esiintyjillä oli varmasti kuumat paikat lavoilla, jonne aurinko porotti suoraan päin pläsiä.

Itse istuin välillä rannan tuntumassa, jossa iltapäivän merituuli vilvoitti mukavasti, melkeinpä tuli kylmäkin!

Siinä musiikkia kuunnellessa toinen sukkakin melkein valmistui. Olishan sen kuvaa varten voinut loppuunkin tehdä mutta ei nyt enää oikein jaksa, helle vei vanhalta voimat.
Kukka sukan sivussa on nyt vain tuollainen koeviritelmä, josko tuollaiset laittaisi koristukseksi. Regia-lanka oli hyvä valinta, ei voi samana päivänä puhua Kotiväki sukkayrityksestä ja näistä.
Kuvakaan ei nyt oikein onnistunut, mutta ihan hyvä se on, näkyyhän siinä sukka.

Lanka: Regia Cotton, 41% New Wool, 34% Cotton, 25% Polyamide
Puikot: 3
Malli: perussukka, 60 silmukkaa
50 g riitti just hyvin

Knitting-lehdessä, jonka aiemmin näytin kuvana, on monta mielenkiintoista artikkelia. Alpakkalangan kehrääjästä ja hänen myymälästään, yksi unelman toteutuminen. Alpakka-farmi on  siinä lähellä.
Täältä voitte katsoa kuinka alpakka-lankavyyhti saa nimensä itse villantuottajalta!

KS

Valmiita ompeluksia

EDIT: 9.7.2005:
Lopultakin sain vanhan kameran filmin käytettyä loppuun. Kun kerran olin ottanut kuvia Sepon penkki- ja pressuprojektista, niin laitetaan ne nyt näytille, ja jääväthän ne sitten tänne todisteaineistoksi, että valmistakin on tullut.
Myös keinunkatoksen olen saanut korjattua, mutta se jäi valmiina kuvaamatta. Samaa kangasta en siihen enää saanut, mutta sävyyn sopivaa ruskeata. Ja piparkakkureunat jäivät tekemättä uuteen reunaan, mutta muuten lopputulos oli tyydyttävä.

Näyte kuluneesta penkinpäällisestä:



Pöydän täydeltä penkkikangasta leikkausvaiheessa ja etualalla korjattavia pressuja:



Valmis penkki: (kuva on pystykuva, mutta tässähän nyt penkki on "oikein" päin)





Alkuperäinen postaus 18.4.2005:

VENEILY- JA TERASSIKAUSI LÄHESTYY:

...ja niinpä oli otettava itseään niskasta kiinni ja ommeltava Sepon veneen penkkiin uusi päällinen. Toisen olen ommellut jo syksyllä. Miten tämän tekeminen jäi vain roikkumaan. Olisko ollut kiireitä neuleiden parissa? Ja pressun reunat vielä kertaalleen. Näistä valmiista ompeluksista ei nyt ole kuvaa kun ei ole omaa kameraa, mutta Ville on ottanut minulle varastoon kuvan penkistä "ennen", toivottavasti kuva "jälkeen ompelun" saadaan joskus.
Vähän oudon näköinen, penkki on tässä pystyssä.




Ja huomenna (tai ylihuomenna) olisi tarkoitus korjata tätä Maijan kesäkeinuun viime keväänä tekemääni katosta. Keinukaton mittoja ei ollut, kävin puutarhakaupassa mittailemassa keinuja ja arviolta sitten ompelin tämän. Muuten hyvä, mutta noin 20 cm liian kapea. Se olisi nyt tarkoitus lisätä tähän. Piparkakkureuna kyllä taitaa jäädä siltä kohdala tekemättä. Hmm, näkee sitten mitä siitä syntyy.




KS

Torstaipäivä

Olipas taas tässäkin päivässä onneksi muutama tapahtuma.
Aamulla nukuin hieman liian pitkään ja tuli tosi kiire Mini-golf radalle. Peli meni huomattavasti paremmin kuin viime viikolla.

Illansuussa suuntasin Sokoksen kahvilaan  Neulontalistalaisten kuukausitapaamiseen vaikka en itse ko. listalla olekaan. Olin sopinut bisnes-treffit Päivin kanssa ja uskaltauduin paikalle. 11 neulojaa oli läsnä, osan olin jo tavannut aiemmin ja nyt muutama nettituttu tuli nähtyä ihan livenä. Kahvilan herkkuannoksia ja cokista näytimme nauttivan.

Lankahankintoja oli nähtävilla ja hiplattavana. Ihastuin Marjutin Red Dune´en. Sitä on nyt saatava. Myös Louhisaaren kartanon villalanka oli aivan ihastuttavan värinen ja tuntuinen. Muitakin minulle uusia lankoja oli, mutta ei nyt enää muistu muita nimiä mieleen.
Myös ulkolaisia neulelehtiä oli näytillä ja niiden malleja ihasteltiin. Kotimaiset uudet numerot Moda ja Novita olivat esillä. Novitan malleista sekä lankauutuksista ja niiden väreistä keskusteltiin, puolesta ja vastaan, mutta ei siitä tämän enempää.

Oli mukava tavata iloisia ja aktiivisia naisia, se toi mieluisaa vaihtelua tähän suht´ köyhään seuraelämääni. Kiitos kun sain olla mukana.

KS

Huh hellettä

Tänään täällä on vallinnut trooppinen säätila. Erittäin kosteata ja hiostavaa.

Pilvet pirskauttivat pari pisaraa puolilta päivin.

Runosuoni. Kunnon sade ja vaikkapa ukkonenkin tekisivät nyt terää.
Teimme Laurin kanssa pienen kuvaus retken tänne:

Yliopiston kasvitieteellinen puutarha Kaisaniemessä. Kasvihuoneisiin ei tehnyt mieli mennä kun ulkonakin oli jo kosteutta riittävästi. Ruusujen kukat olivat vaiheessa "viimeisiä viedään". Muutama päivä aikaisemmin olisi ollut varsin huikea kukkameri ja huumaavat tuoksut.

Kauniita kasveja oli kuitenkin paljon:

Hups! Mikä kumma kukinto tämä on?

Se on varjossa päivää paistatteleva purkutuomion saanut sniikkers-sukka Kotiväki langasta. Keväällä jo sain mieliteon neuloa kesäsukat puuvillasta. Kyselin Novitaklubistakin  vinkkejä. Kotiväkeä on lankavarastossa ja siitä sukkaa kutomaan pari iltaa sitten. Mutta EI, se ei ole minun mieleinen sukkalanka. Tekele tuntuu kovalta ja karhealta, varmasti hankaa jalassa. Purkuun menee.

Komeita lintuja puutarhan altaassa ja mukava lehtikin kasvien lomasta pulpahti:

Systeri Maija toi tämän pyynnöstäni Englannista. Ihan kivoja malleja ja monta artikkelia luettavana. Englantilaiset viettävät kansallista Neulonta-viikkoa 10. - 16. lokakuuta. Näyttelyitä, messuja ja kaikenlaisia tapahtumia on suunnitteilla.

Mutta mitäpä sieltä puunkolosta kurkistaa?

Ettei vain olisi uusi, parempi lanka kesäsukkiini! Suomalaisessa puussa puuvillaa ja bambuoksia?! Jo on aikoihin eletty.

KS

VAUVANVAATE

Mehän kaikki tehdään vauvoille vaatteita, pieniä ja söpöjä.

Mun uusi Canon-vauva sai nyt sitten kantokassin.
Sain tällä jopa n. 40 gr miinusta lankavarastooni! Ja yhden nurkissa pyörineen vetoketjun käytettyä.

Tulitikkuaski on hahmottamassa laukun pientä kokoa.
Pikalukolla laukun voi laittaa vaikka vyölenkkiin. Mulla on myös kasseissa kaikenlaisia lenkkejä mihin voi tavaroita ripustaa noilla pikalukoilla tai karbiinihakasilla. Ei tarvitse kaivaa kassin pohjalta esim. puhelinta.

Lanka: Samos, ihan pikkusen vaillinainen kerä
Koukku: 4, ja neljän silmukan i-Cord puikoilla 4
Malli: KS eli oma

Eikös ole söpö? Kuvakin onnistui (tai voisi se ehkä olla vielä pikkusen tarkempi!).  Oli kiva kun saattoi ottaa monta kuvaa, kokeilla ja valita sitten mieluisensa. No, toki Villekin otti mulle useita kuvia samasta kohteesta mutta mukavampi se on itse säheltää.

KS