perjantai 11. kesäkuuta 2010

Pläjäys kasvikuvia!


Kaunissaaresta on juuri ilmestynyt Luontopolku-kartta ja -esite. Ne pitäisi tulla myös nettiin luettaviksi mutta vielä ei näkynyt (www.hel.fi/liikunta). Kun sain nämä käsiini keskiviikkona niin totesin, että olin juuri kuvannut joitakin esitteessä mainittuja kasveja. Pirunpeltokin kartassa on merkittynä, siitähän on kuva viime kesältä tässä kirjoituksessa. Esitteessä on paljon mielenkiintoista saaren historiasta.




Ihan ekaks kuva Raatteesta, jonka jo esittelin aiemmin mutta nyt sain tällaisen lähikuvan kukastakin, eikös ole kaunis!




Valkovuokkoniityillä on kukka vaihtunut Kevättähtimöön





ja Metsätähtiin.








Ja tässä sitten hiekalla kasvaa Merinätkelmä ja Suola-arho





Mikälie kaunokainen;)




Pihlaja, saaressa se on vasta nyt parhaimmassa kukassaan, mantereella kukinta alkaa olla jo ohitse.


Mikälie nätkelmä;)




Lillukka, jonka mauttomista marjoista joku joskus teki mehua!





Ruohosipuli eli ruoholaukka








Suomyrtti, tuoksuu tosi voimakkaasti nuo lehdet kun niitä hieroo.





Villaakin kosteikoissa kasvaa mutta tuskin alan näistä sukkavillaani valmistamaan;)




Pienen pieni matara mutta nimi jo unohtui ja kasvikirja on saaressa. Myös harvinaiseksi käynyttä keltamataraa kasvaa saarella.





Lopuksi: Koira haudattuna? . . . ei sentään, tämä on vain muistokivi täällä pitkään kesiään viettäneelle koiralle.




Palaan linjoille taas joskus ... heissuli vei!

KS




torstai 10. kesäkuuta 2010

Aluksia ja rumiluksia


Yhtenä aamuna ulos mennessä piti oikein hieraista silmiä kun naapurisaari Tallholmenin rannassa oli jotain aivan kummallista. Joo, kyllä siellä iso purjelaiva oli. Eipä ole ennen siinä rannassa tuollaista näkynyt. Kauniisti oli maalattu ja oikeat purjeetkin siinä oli. Lipusta en ole varma mutta saattaisi olla Jugoslavia, mutta onko siellä tuollaisia ja miten se tänne olis tullut?   Nopsaan selvisi tuon laivan tarina, kommenttilootasta otin tähän linkin Susun blogiin, jossa on tosi hyvä kuva tästä:  venäläinen Shtandart. KIITOS Mirkku ja Susu tiedoista!


Kuva on huono, sää oli usvainen ja tämä on leikattu pala isosta kuvasta, jotta edes jotain siitä laivasta näkyisi.



 


Stadin ainoa ja komein siipiratasalus Vispilä ja Merisaukko olivat tilausristeilyllään tulleet laituriimme ja vieraat tutustuivat saareen.



 


Tämmöset on saaren vuokrattavat soutuveneet.



 


Pohjoisrannan tuntumaan on tullut veneiden vedentankkausponttooni.



 


Nämä ei nyt aluksia ole mutta kuljetusvälineitä kumminkin eli tavarakärryjä, joilla voi lastinsa kuljettaa teltalle. Ne pitäisi heti palauttaa laivarantaan, että seuraavalla veneellä tulijat saisivat ne käyttöönsä mutta usein palauttaminen jää ja kärryjä näkee siellä ja täällä ympäri saarta mutta laivarannassa ei yhtään.



 


Maisemat ja luonto on kaunista mutta sekaan mahtuu myös tällaisia kaksijalkaisen aikaansaamia rumiluksia:


Valtava pressu laitettu korkeuksiin teltan suojaksi, mutta tuuli sen kuitenkin on heittänyt pois paikaltaan ja rojukasa näkyy polulle asti.




 


Tämän pystyttäminen on ehkä hieman epäonnistunut viritys.



 


Tässä on pressun alla kaksi telttaa sateensuojassa! Kaksi viikkoa on jo mennyt eikä omistaja ole paikalla käynyt, saattaa olla ikävä yllätys edessä kun tuon paketin avaa: ehkä kosteata ja homeista.



EDIT: Marjut sen tuolla kommentissa sanoo just oikein: Pressuviritykset ovat vähän samaa sarjaa kuin pressutallit (ja autonromut) talojen pihoilla.


 


Tällaista tänään, huomenna saatte muutaman kasvikuvan ja sitten olenkin jo taas takaisin saaressa.


KS


 

Käsitöitä valmiina


Taas oli pakko tulla mantereelle. Rannalla on valmistunut muutama kässä:

Broidille taas teritetyt sukat, vanha varsi on Nallea, uudet terät Any-sukkalankaa.




Itselle saapassukat. Näin paksusta ja tönköstä langasta en kyllä enää neulo mitään. Kyllä langasta hyvät sukat tuli, ei siinä mitään, mutta aikamoista vääntämistä neulominen oli.




Yksi myssy joulupukinpussiin.




Tällainen siitä hyttysverhosta sitten tuli, virkattu rantamaisema on ommeltu hyttysverkkokankaaseen. Oikein hyvä ja nätti ja ehdottomasti tarpeellinen. Valmistui kreivin aikaan, sillä hyttysiä on ziljoonatriljoonaa tai siis enemmän kuin tähtiä on avaruudessa.

Verhon helmaan tein painoja: virkkasin kiville pusseja ja pussit verhonipsuilla helmaan kiinni.


Susiltakin tuli viesti, että tämä oli nyt vihdoin ja viimein sellaista hyttyskangasta kuin hän oli toivonut saavansa:)



Hyttyssavu palaa aamusta iltaan tällaisessa ruukussa. Ostin sen Prismasta ja on kiva kun ne tuhkat ei ole pitkin pihaa. Tämän mukana myytävä Family-savukierukkakin on sellaista laatua, jota voin käyttää. Tässä ja Kikka-nimisessä savussa on sama tehoaine, Off-savussa on toisen niminen ja sitä en voi käyttää, siitä tulee migreeni.

Ei se hyttyssavun haju mikään mukava ole mutta pakko sitä on polttaa. Hyttysten kanssa meinaa mennä hermot, inisevät ja rapistelevat huppua raivoissaan kun eivät saa sen läpi kärsäänsä työnnettyä. Suuhun, nenään ja silmiin meinaavat väkisin tunkeutua. Voisin vaihtaa hyttyspilvet vaikka pariin rantakäärmeeseen.




Hyttysen pistoja en laske mutta jo 4 punkkia on kerinnyt pistämään, ja pari olen onnistunut häätämään pois ennenkuin ovat ehtineet haukata. Yäks. Vaikka on kuinka kylmä niin joka ilta olen peilin kanssa punkkitarkastuksen tehnyt. Hyvä niin, sillä muuten en olisi kahta näistä punkeista huomannutkaan. "Henkilökohtainen punkkitarkastaja" vois olla hyvä hitti kesätyö;)

Suomen Reumaliiton punkkisivut

Punkki on puutiainen , mikäs sitten on talitiainen, sinitiainen yms?

KS

torstai 3. kesäkuuta 2010

Maisemia


Lankatarinoita kirjoitti saareen muutostani ja siellä kommentissa "anpali" kyseli onko saaressa paljon "huvila-asukkaita" vai saako olla rauhassa. Maria siihen jo vastasikin mutta lisään, että saaressa on noin 50-60 vakio telttailijaa koko kesän, viikonloppuisin on aika paljon kävijöitä sekä teltoilla että päiväretkillä.

Kesä- ja heinäkuussa moni viettää joitakin viikkoja tai koko lomakuukauden telttaillen. Saaren pinta-ala on 100 ha, eli tilaa on mutta saaren keskiosassa telttailu ei ole sallittua eikä mitenkään edes mahdollista sankan metsän ja rämeikön takia.

Telttailualueet ovat rantojen läheisyydessä ja jonkun verran kuivemmalla ja kallioisella keskiosalla. Maasto on luonnontilassa eikä tänne ei ole mitenkään tasoitettu teltta-alueita, nurmikoista puhumattakaan, vaan jokainen laittaa telttansa siihen paikkaan minkä katsoo sopivaksi. Jos siinä on joku kivi tai risu tiellä niin raivaa sen sitten pois.

Vuosien kuluessa suosituimmat alueet ovat tietysti jo tallautuneet tasaisiksi ja hyviksi paikoiksi. Moni ns. vakiotelttailijan kaunis paikka ei välttämättä ole sellainen paikka, johonka kuka tahansa laittaisi telttansa. Paikkaa on saatettu raivata pahimmista kivenmurikoista, juuria tms. voi olla teltan alla yms. epämukavuuksia. Itsellänikin oli viime kesänä aikamoinen kanto, sisällä, oleskelutilani reunalla, mutta siihen se teltta oli laitettava, että sen sai jotenkuten suoraksi ja vielä niillä valtavilla kivillä helman kiinnitettyä maahan. Nyt sain teltan siirrettyä sen verran, että kanto jäi just reunan ulkopuolelle.

Tämä kuva on otettu ylempää kalliolta. Kuvasta näkee, että aikamoista kivikkoa ja metsänpoikasta lähialue on, ei siihen kukaan heti viereen tule, siinä ei kertakaikkiaan ole tilaa teltalle. Noh, soputeltalle kyllä sovulla löytyy paikka;) Toukokuun viikkoina lähin asuttu teltta taisi olla noin 150 metrin päässä, matkaa on vaikea arvioida metsässä. Rauhassa siis sain olla.




Tämä on samalta kalliolta kuin tuo edellinenkin kuva.




Tämä kuva on alhaalta rantakivikosta tuonne ylös mistä edellinen kuva on otettu.




Koirat ja muut kotieläimet on pidettävä kytkettyinä saaressa. Koiria varten on nyt saatu koira-aitaus.





Näillä kuvilla, näihin maisemiin,

näkemiin, Lukijani.

KS


keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Puutöitä ja hana-innovaatio


Kaikenlaisia työkaluja ja tarvikkeita mulla on joka lähtöön;) Kummalliset nippelit ja nappelit otan talteen, koskaan ei tiedä mihin niitä tarvitaan. Viime kesänä talteen korjattu sampanjapullonkorkki on nyt puolitettuna teltan putkipiikkien tulppana pitämässä uutta terassikatosta paikallaan.



Keittopöydän kannen nikkaroin, ja sitten rappusen teltan eteen. Tässä se on, ja jossain telttakuvassakin näkyy vissiin paremmin. Tämän kesän suosikkitarvike on ollut nippusiteet ja reiänreunat.



Uuden ruuvimeisselin hieno pakkaus ei kauaa ehtinyt "tärkeiden osien laatikossa" olla, sille löytyikin nopeasti tärkeä virka. Vesikannun hana on aika lyhyt ja astiaa täytyi aina pitää siinä alla. Noh, ei aikaakaan kun hoksasin, että meisselipakkaus on just hanan mentävä, ja neulepuikkosäilytyssysteemissäni oli just sopiva vesiletkunpätkä. Tuumasta toimeen ja nyt on hanassa jatkopala!





Nämä kepakot ovat kävelysauvani aihioita. Josko jommasta kummasta saisi hyvän. Metsässä kulkiessa mulla on aika kävelysauva mukana: sillä on hyvä huiskia hämähäkin seitit pois edestään ja tietysti mättäitä pitää ensin kepillä kokeilla onko se upottava hetteikkö vaiko just kävelyn kestävä mätäs. Näitä veistelen joutessani uudella puukollani, jonka ostin Kässämessuilta talvella, muut likat osti lankoja;)




Palokärki käy ahkerasti ruokailemassa lahopuista ötököitä, hevosmuurahaiset on sen herkkua. Tästä se on varmaan jo kaiken syönyt;) kun ei enää pariin päivään ole paikalla käynyt.




Varmasti työstä käy tämäkin: Haahka hautoo neljää munaa yhden teltan "pihapiirissä"".




Ehkä vielä kirjoitus tai pari tulee julki, mutta olen jo taas mennyt saareen.

Voikaa hyvin ja nauttikaa kesästä (sateineen)!

KS

tiistai 1. kesäkuuta 2010

Stadilla


Aamupäivä meni ommellessa. Pyykkipussi vedenpitävää telttakangasta ja verhot koiranputkikankaasta, josta on jo pala korikon edessä peittona. Mulla on ollut ihan nätit sinisävyiset ruusuverhot mutta vaihtelu virkistää.





Iltapäivän vietin kaupungilla. Oli se vaan kiva käydä Stadilla maleksimassa. Mä tykkään kaupungin vilinästä ja vilskeestä ja nautin näyteikkunoista, spåran kolinasta, kesäistutuksista ynnä muusta elämästä siellä.

Ja toisaalta nautin luonnon rauhasta, rakastan merta ja hiljaisia kiviä, satumetsää ja kuutamoa. Kaksi aivan erilaista maailmaa jotka ovat rakkaita. Välimaasto, kuten kasvoton esikaupunki, ei puhuttele ollenkaan enkä voi sanoa edes viihtyväni täällä vaikka luonto on ikkunan edessä.

Huristelin metrolla päästä päähän! Verkkokauppa.com on siellä toisessa päässä ja asun toisessa. Kaupasta kävin ostamassa itselleni REINOn. Joo, nyt mulla on mukamas mies. Toivottavasti tämä toimii ja palvelee hyvin. Tällä voi siis ladata kameran akkuja ja puhelinta. Ja koska nyt saan akut ladattua niin ostin myös isomman muistikortin kameraan, ettei kuvatila lopu kesken. Olis se noloa kun olis virtaa mutta ei mahdu kuvat. Tämän kansi, siis aurinkopaneelikansi, oli niiiiin peevelin vaikeasti avattava, että meni jo hermot sen kanssa. Arrgggh. Noh, kaipa sen oppii avaamaan.

Keskustassa olikin sitten mielenosoitus: "Israel, murhaaja!" oli iskulauseena.





Kesänäkymä Assan fillariparkista, talvikuvat täällä.




Eurokankaassakin kävin. Oi joi voi, kyllä siellä on niiiiin ihania kankaita. Onneksi pääsin sieltä pois alla kympin ostoksella. Keskustan kaupassa on paljon antoisammat palalaatikot kuin Itäkeskuksessa, jossa kävin eilen.

Nälkähän siinä kävellessä tuli niin kävinpä oikein Chicos ravintolassa syömässä pihvin, Gringo´s Grill Steak. Hyvää oli ja kerrankin ruoka oli kuumaa, annoin siitä erikoiskiitoksen. Liian usein ravintolassa saa eteensä just-just lämpimän tai haalean annoksen.

Kotiin tullessa oli posti pöydällä odottamassa ja mulle oli iso kuori! Tämmönen kasa herkkua saatekortissa teksti:

Vähän saarievästä!

KIITOS Outi-M.


Mahtuivat vielä täpötäyteen kassiin, aina suklaan mentävä rako löytyy vaikka mistä;)



Jospas vielä ehtis ommella sen ostetun kangaspalan niin vois laittaa näytille.

EDIT: Sain sen melkein valmiiksi mutta sen voi viimeistellä vasta paikallaan teltan ovessa. Syntyi siis hyttysverkko oveen. Eurokankaasta hyttyskangasta ja siihen ompelin jokunen vuosi sitten virkkaamani verhon, joka oli aivan liian pieni mihinkään. Nyt on oikein kaunis ja käytännöllinen verho.Oli sitten t o s i  hankala ompelutyö, monta ärräpäätä pääsi, varsinkin kun yksi sauma piti purkaa kurttujen takia, arrrgh.

Susi: voit siis jälleen odottaa hyttysverkko-postia, josko nyt olis oikeanlaista;)

KS


Virkattua ja neulottua


Olen mä ihan vähän saanut lankakäsitöitäkin tehtyä. Vihdoin ja viimein selätin kirjovirkkauksen. Ei se vaikeata ole muttä hidasta. Tämä kissakuvio tuli aina netistä vastaan kun jotain asiasta googlasin, olihan se pakko tällä kuvalla aloittaa. Eilen tuli postia systeriltä, Espanjan tuliaisia: niiden marsipaania ja K-kirjain kännykoru joka nyt pääsi tähän uuteen pussiin koristeeksi.

Lankana on Almina ja koukku 2.5.




Tiskiriepu Arrulle oravannahkana solumuovista;)

Lanka M&K:n Lin, koukku 3.0.




Nämä sukathan on olleet kesken koko talven. Lanka oli niiiiin ihanaa, että se oli tilattava saksasta Mariannelta joulun alla. Onhan se ihana vieläkin ja sukat on lämpöiset ja pehmeät. Tekeminen vaan jotenkin tökki, hidastakin se oli kun noista 4:stä oikeasta reunimmaiset on neulottu kiertäen. Ei oikein pääse joutuisaan rytmiin tuon takakautta neulomisen kanssa.

Lanka: Trekking 6 fach, 150 g. Puikko: Addipyörö 3.5







Yksi Sytomyssykin valmistui. Aloitin sen myssypäivänä Itiksessä. Lahjoituslanka: Catania Aloe Vera puikolla 3.0.


Olettehan huomanneet, että HUS-myssyjä on luovutettu sekä syöpäklinikalle että Naistenklinikalle. Hienoa! Ja vastaanotto on ollut yhtä kiitollista ja iloista kuin muuallakin Suomessa. Sannan blogin kommenteissa on hoitajien kirjoituksia asiasta. Tänään Sanna käy viemässä lisää myssyjä, seuratkaa hänen blogistaan tilannetta.

Ja tarvetta lisämyssyille on paljon! Neulokaa ja virkatkaa ahkerasti, kaksi kuukautta on vielä ns. virallista aikaa mutta varmasti myssyjä voi tehdä jatkuvalla syötöllä.

KIP-päiväkin lähenee ja meillä saaressakin vietetään parituntinen KIP-tapahtuma. Jee.

KS

maanantai 31. toukokuuta 2010

Asuminen Huvilalla


Kyllä nyt on ylellistä kun on lautalattia! Vaan enpäs ollut osannut ajatella, että siihen tarvitsee eristeen lattian ja maton väliin. Kyllä on ollut kylmä lattia ja huiku käynyt raoista. Sain Arrulta ohutta solumuovia, jolla sain peitettyä oleskelualueen lattian, matto päälle ja jo oli heti paljon lämpimämpää jalan alla. Eihän tuo vielä ihan riitä mutta lisätiivistystä on luvassa. Nälkä kyllä kasvaa syödessä eli nyt kun on lautalattia, haluaisin myös seinät ja katon, takan ja rantasaunan, laiturikin olisi kiva . . . .

Teltan koko on noin 360x240. Sisäteltta, eli se jossa nukutaan, olis normaalisti noin puolet tuosta mutta mä pidän sitä pienempänä, enhän sitä tilaa nukkuessa tarvitse. Aikaisemman kirjoituksen kommentissa Pirjopon kysyi, onko mulla sänky. Ei ole, vaan mulla on paksu ilmapatja, tällainen. Se on oikein hyvä ja mukava. Makuupussi ja tyyny, pyjama ja nyt kylmällä lisäksi villapusero.

Olotilassa on vaateteline, jossa Ikean lokerikko vaatteille ja pyyhkeille yms. Puikot ja koukut roikkuvat siinä omassa lokerikossaan ja pyöröt putkissaan, henkareilla sitten sitä sun tätä. Oravannahkakaupalla hankittu korikko pitää uumenissaan kaikenlaista pikkusälää ja korivaunussa on astiat, kahvi- ja teetarpeet yms. Ikean ns. pyykkikorissa on langat, maksoi 0.50 kirppiksellä. Ikeasta myös tuommoinen roikkuva "tuubisäilytin" - lasten tavaroille se kait on - siinä on sukat ja kämmekkäät yms. sekalaista pikkuvaatetta ja tarviketta. Punaisessa mapissa, lankakorin vieressä, on kopiot mahdollisesti tarvittavista ohjeista, ja on pari kässäkirjaakin mukana. Sekä tietysti luonto-, kasvi- ja lintukirjat. Sekä sääkirja. Ja planisfääri. Ja .. ja ...

Tuo keltainen on siis makuuosan "seinä" eli sen ja pöydän välissä iltaisin istuskelen ja teen käsitöitä. Viime kesänä hankittu kaasulamppu antaa erinomaisen valon. Valoisina iltoina poltan kynttilää tai tuikuja, valaisevat sen minkä tarvitsee ja lämmittävät, ehkä;)


Korikon sivulla on jo koiranputkikankaasta ns. verho niin ettei nuo kaikki roinat ole silmissä. Kulmassa on sellainen kanaverkko-kolme koria päällekkäin-systeemi, se on hyvä hedelmille, sipuleille ym vihanneksille, kirppikseltä 0.80.


Korikon päällä on sitt puulevy pöytänä ja sillä vanha ristipistopöytäliina sekä tietysti karkkipurkki. Verhotkin on jo olemassa, koiranputkikangasta. Säilykkeet ja muut ruokatarpeet ovat säilytyslaatikossa, ja tietysti työkaluilla on oma laatikkonsa. Niissä kaikki säilyy talvenkin yli hienosti, ei mene eläimet eikä kosteus tavaroihin. Niin että hyvin näihin vähiin neliöihin mahtuu kaikki tarpeellinen. En myönnä, että jotain tarpeetonta olisi mukaan eksynyt;)



Viime vuonna tämä oli tiski+keittopöytänä. Nyt se on keittopöytänä ja paremmalla paikalla. Huomasin, että en useinkaan vaivautunut teltan kulman ympäri keittelemään vaan usein kyykin tuon nyt pöydän alla olevan laudan päällä keittämässä, kuten tässä sienikeittämökuvassa.

Kattilassa höyryää kesän ensimmäiset makaronit ja purkista niiden sekaan laitoin Sianlihakastiketta, nam.




Uusi tiski- yms. pesupöytä on kirppikseltä silityslauta, 3.00 euroa. Ikeasta tarvikkeita ja huomatkaa tiskirätti! Noh, ei kuvasta selvää saa mutta neulottu se on ja vaihdossa saatu, paljon käytetty ja edelleen toimii hyvin, kiitos. Saareen mennessä kyllä pikkasen naamioin tätä silityslautaa;) johan olis laiturilla pitkään katsottu jos olisin lauta kainalossa saareen tepastellut, heh. Tuolla alla on hyvä säilytyspaikka talvipressulle yms. kesällä tarpeettomalle tavaralle.




Grillannut olen pari kertaa, ekat makkarat ja pihvit. Tämä pieni pallogrilli on ollut just sopivan kokoinen pieneen tarpeeseeni, ja riittää siinä tila grillata vaikka on muutama vieraskin syömässä. Hyvin on kestänytkin, taitaa olla nyt neljäs kesä sillä ikää.

Kuvassa uusi tuolini, kirppikseltä 4.00 euroa ja teltan seinustalla Ikean iso laatikko, 2.00 samasta Fidasta Lähderannassa kuin muutkin kevään aikana tekemäni löydöt.


Kahvia keittäessä jää aina hieman lämmintä vettä yli, sillä voi vaikka pestä sen kahvikupin ensin - edellisen kahvin jäljiltä. Tai kädet tai jos jotain muuta pientä on huljutettavana. Tiskiveden lämmitän tarpeen vaatiessa, pyrin tiskaamaan heti tai kohta syötyä, isoa tiskiä en viitsi kerätä. Keittimenä on Trangian kopio eli halpisversio. Kaasukeittimestä haaveilen, se olisi nopea, kattiloita nokeamaton ja kesän Sinol-pullojen hinnalla taitaisi saada kahden kesän kaasut maksettua. Kaksi liekkisellä saisi esim. perunat ja kastikkeen valmistettua yhtä aikaa. Ehkä ensi kesänä sitten.

Sitten kun merivesi on tarpeeksi lämmin niin siinä saa itsensä pestyä pahimmista helteen hikipisaroista. Yleinen sauna on lämpimänä keskiviikkoisin ja lauantaisin. Eli kyllä näissä oloissa itsensä ihan puhtaana saa pidettyä. Vaatteita on mukana sen verran että pyykille ei tarvitseheti ruveta, pikkareita saa pesuvadissakin pestyä.

Kauppalaiva käy kolme kertaa viikossa, se riittää mainiosta siihen, että voi ostaa tuoretta ruokaa ja leipää. Säilykkeitä tulee käytettyä näin keväällä ja sitten elo-syyskuussa kun kauppa ei enää käy. Joillakin telttailijoilla on kaasujääkaappikin! Mulla on maakuoppa, joka on aika viileä, varsinkin silloin kun sinne saa kylmäkalleja kaupunkimatkalta.

Ravintolakin saaressa on mutta harvoin siellä käyn. Joskus limulla ja ehkä jonkun leivonnaisen ostan. Enempi tulee käytettyä ravintolassa olevaa kirjastohyllyä. Sinne ihmiset voi viedä tarpeettomat kirjansa ja sieltä sitten lainata luettavaksi.

Se on se laki semmoinen, että ravintolan terassilla pitää olla jonkinmoinen lattia, nurmikko ei kelpaa. Ja aidattukin sen terassin pitää olla. Sellaista tässä nyt rakennetaan, vanha tuhti nurmi pois ja tasainen juomaplaani tekee tuloaan.



KS


sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Kuokkavieras


Kolme päivää mulla riitti touhua räystäsampiaisen kanssa!

Pörisee ja pörisee mutta mitään ei näy? Aikansa kun kuuntelin ja vahtasin, kääntelin korvat ja silmät äänen suuntaan niin johan tärppäsi: sinne se pörisijä eli ampiainen sujahti teltan alakulmasta sisälle! Ei siellä kuitenkaan mitään näkynyt joten ehkä se oli vain eksyksissä.

Noh, seuraavana päivänä pörisi taas ja nyt osasin jo mennä sisälle katsomaan, että mihin se oiken lentelee. Ja siellähän se oli: pesän alku! Teltan putkeen oli alkanut pesäänsä rakentamaan. Ei vetele semmonen mun huushollissa, että tullaan kuokkimaan tuolla tavalla. Tai jos olis ollu hyvä hunajapesä niin olishan siitä sitten syksyllä vuokran saanut perittyä.

Hanskat ja muovipussi aseinani kömmin pesäpaikalle, pesä pussiin ja ulos. Kippasin pesän vähän matkan päähän Huvilastani.

No just joo, taas seuraavana päivänä pörisi. Hätistelin ampparia monet kerrat mutta aina se vaan tuli takaisin. Lopulta mun oli annettava periksi luonnolleni ja tapoin - ääks - sen ampparin. Se pääsi sitten suurennuslasini alle tutkailtavaksi ja totesin sen olevan räystäsampiainen.

Tässä on se pesä. Kyllä ne on taitavia rakentajia. Hyvää puuta rakennusmateriaaliksi on lähistöllä vaikka kuinka ja paljon.




Tämmösellä "kannalla" se oli kiinni telttaputkessa.




Tarkkasilmäinen näkee, että kennossa on muna. Niitä oli neljässä kennossa.





Ja onhan tuossa sormessa yksi pieni vihreä kirvakin päässyt kuvaan. Niitä oli parina päivänä joka paikka vihreänä. Jos pepun nosti hetkeksi tuolilta niin ei voinut takaisin istua ennenkuin huiskaisi istuimen puhtaaksi vihreästä liikkuvasta tahmasta. Niitähän oli ollut merellä ihan lauttoina Kotkasta Hankoon, siis meren pinnalle pudonneina.

Punkkejakin on liikkeellä, helleviikolla kaksi kerkes puremaan ja kolmannen sain napattua ennenkuin se nappas mua. Punkkipihdit on vakiovarusteena taskussa tai kassissa.



KS