sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Mukavaa ja maukasta, eloa ja oloa

Kyll  'elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa', joku sanoi joskus jossain.
Torstaina menin varta vasten Ekbergin konditoriaan ostoksille. Menomatkalla oli pientä jännitystä mielessä, onkohan siellä Napoleoneja vaiko ei. Spåralla oven eteen ja pikasilmäys leivarivitriiniin: ah, on niitä! Vuoroa odotellessa oli aikaa nauttia silmänruokaa toinen toistaan herkullisempien leivonnaisten muodossa. Sitten oli mun vuoro.

- Mitä teille saisi olla?
- Kaksi Napoleonia, kiitos.
Leivarit pakattiin kauniiseen rasiaan.
- Saako olla vielä muuta?
- Kyllä kiitos, kaksi Ompeluseurapulla ja yksi perunaleivos.
Jälleen ostokset sujahtivat rasiaan.
- Entä saako olla vielä jotain?
- Yksi iso Sieniquiche, kiitos.
Tämä meni hieman suurempaan rasiaan.
- Ei muuta tällä kerralla, kiitos.
Rasiat pakattiin samankuosiseen paperikassiin.
Vielä viimeinen silmäys kauniisti koristeltuihin joulupipareihin.

Kotimatkalla mieleni nautti sekä paperikassin sisällöstä että sen kantamisesta. Voisin sanoa, että tämä oli miellyttävä ja kokonaisvaltainen ostosmatka.

Perjantaina, juuri kun eteläsuomessa alkoi syystalven ensimmäinen lumisade, Susi tuli kylään. Häntä varten sen Napoleon-reissun tein kun tiesin ja muistin sen olevan lempileivoksensa. Ja kyllä kannatti. Susien "00"-ilme ja henkäys: 'onks noi Napoleoneita??'  palkitsi runsain mitoin ja antoi hyvän mielen.


Sienipiiras oli just hyvä suolapala ennen makeita herkkuja. Ja tietysti Napoleon oli just niin hyvää ja herkullista kuin sen tulikin olla. Googlasin reseptejä ja ihmettelen, että kaikissa tähän laitetaan vadelmahilloa? Tässä ei todellakaan kuulu mitään hilloa olla, niih.
Tuliaisena sain kauniita ruskavärisiä kruunukynttilöitä ja sävyihin matsaavat servetit. Sekä kassillisen ruokaherkkuja: perunaa, juustoa, paprikaa yms. KIITOS Susi!


Lauantaina aamulla alkoi retki Ikaalisiin!


Erjan suhteilla pääsin mukaan tosi edulliselle kylpylämatkalle. KIITOS Erja! Lämpöisessä altaassa oli mukava lillua, uida ja antaa vesisuihkujen hieroa hartioita. Ulkoaltaassa oli aika jännä fiilis kun ilma oli vilakka mutta vesi lämmintä uida. Elämäni ihka ensimmäisen kerran laskin vesiliukumäestä! Oli aika hurjaa menoa mutta hauska kokemus.
Saunapuhtaana olikin sitten hyvä siirtyä buffet-aterian ääreen. Oi oi, mitä herkkuja oli alkupalaksi. Lämminruoka pöydässä olikin oikein kiva yllätys: maksaa pekoni-kermakastikkeessa! Koskaan en ole noutopöydässä maksaa nähnyt. Ja se oli hyvää, namskis. Lihakastiketta piti myös syödä ja olipas mureata paistia. Ja jälkkäreitä kaikkia laatuja, tietysti. Vaikka paljon söin niin ei kuitenkaan ähky oloa ollut. Oli se uinti sen verran energiaa kuluttanut ja tilaa vatsaan tehnyt:)


Sunnuntain olen vain ollut ja nauttinut hyvästä mielestä ja olosta.

Summa summarum: oli kaikinpuolin mukava ja antoisa viikonvaihde. Kiitos ystäville.
KS

perjantai 21. marraskuuta 2014

Pyöryläkämmekkäät

Kesällä Susi antoi vyyhdin lankaa, josta halusi kämmekkäät itselleen. Neuloin jo Bregot


mutta kun lankaa vielä jäi niin ylläriksi tein toisetkin. Mallin idea on Zentiinalta ja Katju ystävällisesti antoi idean kiertää mullekin.
Ensin nämä olivat ihan pelkistetyt, ehkä liiankin . . .

 

. . . jotain omaa oli lisättävä. Siispä reunus virkaten ja VillaLankan ihanasta, monipuolisesta nappivalikoimasta Maatuskat koristukseksi. Jez, tykkään.

Mä olen aloittanut nämä reunasta mutta voi aloittaa myös peukalosta, jolloinka on helpompi saada sopivan kokoinen pyörylä.

KS

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Lapasia

Lapsen lapaset Ville- ja Janne-lankojen jämistä.


Lovikka-lapaset. Mulla on aina ollut ongelma sen oikean ristikon kirjomisessa ja nyt teinkin vain virkaten ketjua koristeeksi. Noh, sekin meni vinoon. Olkoot.


Ampu-lapaset Villelle, ja lankana Ville;)  Ku mä olin skidi ja jossain työmaalla räjäytettiin niin mesu huusi: "Ampu tulee!"
Ei Ville mitään räjäyttele vaan ampuu kiväärillä ja on oikein Suomen mestarikin. Pyynnöstä ja annetun mallikuvan perusteella nämä tein. Olkoot prototyyppi, teen uudet jos käyttökokemus antaa aihetta parenteluun.
Vasen lapanen on siis ihan normilapanen, oikeassa on kolmen sormen lapanen, etusormessa sormea neulottu ekan nivelen verran ja sitt sille on läppä. Nahkapaikat tod.näk. antaa pitävän otteen aseeseen.

Semmoset tällä kerralla.
KS

torstai 13. marraskuuta 2014

Kivoja tavaroita

Mä oon unohtanut näyttää yhden Lontoon tuliaisen;) Huoneistossahan keitettiin itse teet ja kahvit, niihin tietysti tarvittiin maitoa. Tämä maitotölkki on niin hauska ja kivan mallinen, että olihan se kotiin tuotava. Eiköhän tälle saaressa käyttöä löydy.


Neuleystävä Anulta sain, ihan noin vaan (tai noh, kiitokseksi neuleliinasta) tosi kivat ja tarpeelliset: nenäliinapussukka ja teepussin alusta tms., jolla kuitenkin pidän mun sormukset. Ne kun kotiintullessa otan pois niin tuon päälle ne on kiva laittaa. KIITOS, Anu!

Tällaista nenaliinakoteloa en oo ennen nähnytkään mutta tämä se vasta tarpeellinen onkin. Se nessujen muovipussi nurhaantuu laukussa alta aikayksikön mutta tässä pysyy hyvänä ja on nättikin ottaa esille.

Ville toi tämmöisen viisauskyltin, Usko kun aina valloittaa mun tuolin kun silmä välttää;) KIITOS, Ville.

Noh, tää ei oo mikään "kiva tavara" vaan todiste siitä, ett musta ei oo askartelijaksi. Horisontti-kumppanuustalolla maanantain askarteluillassa Minna oli hyvä opettaja mutt en mä vaan saanu kaunista tähteä aikaiseksi.
KS

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Messuterveiset

Kävin lauantaina Erjan kanssa messuilla stadissa, Tampereelle en ole menossa. Kädentaito-osasto jäi katsastamatta kun siellä luettelon mukaan oli niiiin paljon vain askartelua yms.
Metsä-messuilla oli monta kivaa osastoa ja mielenkiintoista tietoa saatavilla.
Lemmikeissä katsottiin koirien Ralli-Toko-esitys. Koiran kanssa voi siis harrastaa moniakin asioita eikä vain käyttää sitä tarpeillaan ulkona.
Kymenlaaksolaisia yrityksiä oli sekä matkailu- että ruoka-aloilta. Monia herkkuja maisteltiin ja ostettiinkin.
Paras anti tällä kerralla oli Outlet-Expo hallissa. Molemmat saimme sinne jokusen euron käytettyä. Jo ennen Lontoon matkaa olin haaveillut matkalaukusta vaan en raaskinut ostaa.
Nyt sellainen sattui kohdalle erityisen sopivaan hintaan ja värikin on upea. Kaverille kans, eli me molemmat lähdimme messuilta matkalaukkua vetäen.


Sen sisällä oli hyvä tuoda kotiin muutkin ostokset;)
Inkiväärimaustettua Halvaa, valkosipulista oliviitahnaa, eurolla punainen pipo, löylytuoksuja, runsaasti makoisilla siemenillä höystettyä näkkäsiä, tomaattiveitsi, salaisuuksia ja ilmaisia postikortteja.

Ei Uskokaan jäänyt ilman messutuomisia: Sheban kolme näytepurkkia piti maistella jo kantta nuolemalla ja maistuihan se pateekin ihan hyvin.


ELMA- osastolla oli monta kivaa eläintä, komeita kanoja, rumia kalkkunoita js söpöjä kilejä.
Vaan tärkein niistä on Suomenhevonen! Tässä eräänä päivänä kuulin radiosta kuinka kanta on pienentynyt uhkaavasti ja siihen olisi puututtava. Kaikenlainen hevosharrastus on nyt suosiossa ja todennäköisesti kasvaa entisestään. Ainutlaatuisella Suomenhevosella olisi paljon käyttöä tässä buumissa. Ja ennenkaikkea tämä hieno hevosrotu tulisi säilyttää elinvoimaisena ennekuin on liian myöhäistä. Suomenhevosen puolesta voit allekirjoittaa adressin täällä *klik*

KS

perjantai 7. marraskuuta 2014

Aistien ravintoa

Olipa taas kiva ja antoisa torstai päivä.
Metron rullaportaissa tapasin Minnan. Käveltiin vähän matkaa yhdessä ja höpöteltiin niitä näitä, ja asiaakin. Kiva ykskaks yllättäen nähdä tuttu ihminen kaupungin vilinässä.

Ruumiinravintoa

Kaivokadulta Perunatorille menevään käytävään avattiin eilen uusi ruokapaikka Splizzeria. Juu, nimi on outo mutta 'spliz' on puolikas ja nimenomaan puolikas pizzaa niin johan nimi aukeaa. Siellä siis voi ostaa kaksi puolikasta eri makuisina tai samankin jos niin haluaa. Tai sitten puolikkaan pizzan ja toiselle puolelle lautasta salaattia. Jezz. Just mulle sopiva yhdistelmä. Salaatti oli maukas ja raikas, pizza ehkä hieman vaatimattoman makuinen, mutta Salon ravintolan arvosteluissa kyllä kehutaan myös pizzaa. Seuraavalla kerralla otan maustetumman, vaihtoehtoja löytyy joka makuun.
Tällainen on jo Salossa ja Turkuun avataan joulukuussa. Paras pointti tässä on se, että Splizzeria on ihan supisuomalainen yritys, ei mikään kansainvälinen ketjuruokala.
Sisustus on yksinkertaisuudessaan kaunis.

Hengen ja sielun ravintoa
Eilen oli taas konsertti-ilta. Ohjelmassa: Modest Musorgski: Intermezzo in modo classico /Sergei Rahmaninov: Pianokonsertto nro 2/ Pjotr Tshaikovski: Sinfonia nro 4. Aivan mahtava kokonaisuus. On se vaan niin upeata nähdä soittajat ja soittimet ja kapellimestari.
Christian Vásquez oli kertakaikkisen hyvä mestari, jota oli ilo katsella. Mutta tämähän on vain mun maallikon mielipide, toisin kirjoittaa HS:n arvostelu;)
Konsertissa on kiva joskus silmillä ja korvilla poimia esiin yksittäinen soitin, kuulla ja nähdä sen ääni. Nyt onnistuin kokemaan fagotin, usein se näyttää olevan äänessä mutta sitä on vaikea erottaa kokonaisuudesta.
Joseph Moog ja Steinway soittimenaan oli korviahivelevää kuunneltavaa ja sormien sukkela liike koskettimilla oli uskomatonta.

Silmäniloa
Mun uusi ihana käsilaukku, väriläiskä sateisessa marraskuussa (punaisen sadeasuni lisäksi).
Sain tämän Annanlta kiitokseksi muuttolaatikoiden purkamisesta. Tää on niin just mun väsky. KIITOS, Anna.

Suu makeaksi! Nyt on tosi hyvä suklaauutuus: Da-Capo Cappuccino! Nami-nam-nam.
KS

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Katu-uskottava?

Sataa ja tuulee. Pimeätäkin on. Menen kuitenkin ulos.




Uudet, vastaneulotut punaiset sormikkaat oli koekäytössä. Just hienot ja istuvat hyvin käteen. Lankana OnLine Supersocke, puikot 2.5.


Pitkän Rukka Marilyn kaupunkisadetakin ostin loppukesällä. Se on hyvä ja hengittävä, ei hiosta niinkuin ne paksummat sadetakit.
Kumisaappaatkin on kuin uudet. Mennä viikolla pesin ne Marseille-saippualla ja sitt laitoin hoitoainetta. Niih, kannattaa kalliista kumppareistakin huolehtia.

Mukavaa marraskuuta kaikille.
KS

perjantai 31. lokakuuta 2014

Villasukkia

Sukkia neuloin jämälangoistsa jo alkukesällä mutt on jäänyt bloggaamatta. Sitt kuvatkin ehti tuhoutua mutta sukat oli vielä kotona niin sain kuvattua uudestaan.
Lankana kaikissa on Janne/Ville.
Nää on mun mielestä Ms Rumasukat, ei oikein natsaa raidoitus ja kokonaisuus on outo. Koko noin 37.

Pikkupojan kokoa olis nämä.

Näihin on ihan ostettu lanka ja koko 43 sukat on jo postitettu Patrickille syksyä piristämään. Näistä jäi taas vähän jämää ja ehkä lapaset neulon jollekin annettavaksi.




Rauhaisaa pyhäinpäivää kaikille lukijoille.

KS

maanantai 27. lokakuuta 2014

Sormikkaita

Ystävä vihjaisi tarvitsevansa sormikkaat. VillaLankasta löytyi just kiva ja lämmin alpakkalanka. Puodin sohvalla selasin vanhoja lehtiä ja ohje löytyi Kauneimmat Käsityöt -lehdestä, mutta mikä vuosi/numero ei nyt näy tässä kopiossani. Tästä asiasta olen jo joskus marissut, että eikö sivulla olevan logon viereen voisi painaa myös lehden nro/vuosiluku.


Palelee ne omatkin sormet. Englannintuliaislangasta neuloin palmikkosormikkaat vanhalla Navian kynsikäsohjeella.

Ranne on auki puoleenväliin ja siinä on napit.




Neuleliivin ohjetta googlatessa jouduin Novitan sivuille. Siellä pisti silmään yläpalkin otsikot, sivun nimenä Novita Knits ja jokin jäsensivu nimellä I Knit! Tämä I Knit on juurikin se lankakauppa Lontoossa, josta tuon sormikaslankani ostin. Eikö tuo Novita koskaan keksi mitään ihan omaa?
KS