Kivinokan ulkoilu- ja kesämaja-alue

Lauantain iltakävely Helsingin ympäristökeskuksen järjestämänä alkoi Kulosaaren kartanon pihalta. Oppaina olivat tunnetut lintu- ja kasvimiehet, joiden nimet jo unohdin sekä geologi incognitona.

Toukokuussa kartanon kukkaistutus oli tällainen tulppaanipläjäys

nyt syyskuussa näin kaunis

Viljelypalstoilla oli vielä satoa korjaamatta ja haitallisia vieraslajeja useallakin palstalla:
Kanadan piisku

Pajuasteri

ja tietysti Jättipalsamia on siellä ja täällä, yksi kaunis rantalehtokin on aivan palsamin valloittama. Kitkekää, kitkekää, älkää istuttako puutarhoihinne kun ette voi taata etteivät nämä leviä sieltä. Kauniita kukkia on ihan varmasti riittävästi muitakin.
Tunnen kielon ja kalliokielon mutta tätä en ollut ennen tunnistanut: lehtokielo. Myrkyllinen kuten kaimansakin.

Jossain kävelyn tiedotteessa oli mainittu erityisesti käävät vaan ei sellaisesta ollut lainkaan tietoa oppaillamme mutta kyllä kääpiäkin  sitten bongattiin. Tällainenkin komeus lajissa Kerroskääpä,

ja tämä hieman samannäköinen mutta paljon pienempi ja eri lajikin, sekä tietysti kantokääpiä nähtiin.

Runsaasti oli osanottajia vaikka olikin lauantai-ilta, kolmisenkymmentä ainakin ja kaikki innokkaita kuulemaan ja kokemaan. Tällä luontopolulla on opasteita myös pistekirjoituksella näkövammaisille.

Lepakonpönttöjä oli ainakin pari, saattaa olla enemmänkin. Pöntössä voi olla 30 lepakkoa.

Kilpikaarnaiset männyt ja koivut on mun lemppareita.

 

Kaatuneen puun juurakosta voi tehdä taidetta.

 

Sitten tultiin lintulavalle. Oi oi, jollain fiksulla oli eväät mukana ja täällä ne olikin mukava nauttia (ei mulla ollut:( ). Kaukana lahden toisella puolella nähtiin lentävä Jalohaikara. Kaukoputkella nähtiin harmaahaikaran pesä sekä lähempänä vedessä uiskentelevia vesilintuja joista kuvaan sain joutsenet, harmaasorsan, nokikanan ja lapasorsan. Eihän ne kuvissa hyvin näy mutta kun tiedän että ne on siinä niin se riittäköön mulle.

 

Maatila lehmineen keskellä kaupunkia!  Täplät rannalla on lehmiä laitumella. Siis Viikin koetila.

Mukana ollut geologi vei meidät ihan ekstraherkkuna  katsomaan Hiidenkirnuja! Niitä on näkyvissä kaksi ja kaksi on jossain aluskasvillisuuden alla jemmassa. Kyllä ne sieltä vielä löytyvät.

Jälleen kerran: oli antoisa retki, opin monta uutta asiaa ja ehkä jääkaudestakin taas jäi jotain mieleen. Ainakin siirtolohkareet pitäis nyt tunnistaa mistä ja miten ovat tulleet.
Tämä siis lauantaina, sunnuntaina tutustuin Herttoniemen kartanon puistoon, siitä seuraavaksi.
KS

Kuutamouinti ja markkinat

Oli mukava ilta vaikka täysikuu piilotteli pilvessä.

CircOpera

Kansainväliset suurmarkkinat valtasivat Rautatientorin. Sieltä päivällä ostettu vastapaistettu pretsel maistuikin uinnin jälkeen ja vielä pienet palat struudeleista, maut pähkinä, kirsikka ja omena.

 

Tällä tehdään unkarilaista rulla-pullaa!

 

Markkinoille ehdit hyvin, ne ovat vielä koko ensi viikon. On myyjillä ehkä ollut rankka kesä kun ovat koko kesän kiertäneet ympäri Suomea. Moni muutaman sanan suomeakin jo osaa.

KS

Kaupunki- ja saarimaisemia

Maanantaina olin ensin Anittan luona lounaalla ja kässäilemässä. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, vaikka taas päästin sammakon suustani: "miten sä näin pieniä lihanpaloja tarjoat?" Onneksi Anitta tajuaa ja ymmärtää, että joskus sanon ihan puuta heinää ja hän hienosti vastasi: "no kun broilerin sisäfileet on näin pieniä". Kiitos ruuasta, seurasta ja ymmärryksestä.

Herkuttelun jälkeen mentiin Jätkäsaaren kirjastoon Slangi-iltaan. Sami Garam ja Andrei Huhtala kertoivat slangiksi kääntämistään kirjoista (Punis, Seittemän broidii ym.) Slangikuoron snadikokoonpano lauloi kliffoja stygejä, tuli oikein hyvä mieli. Esko Vepsä kertoi sanoin ja kuvin Stadin satamien synnystä ja Jätkäsaaresta.

Kirjastosta dallattiin Ruohiksen metrolle ja se olikin mielenkiintoinen matka. Mä en oo ollut Ruohiksen puolella aikoihin ja siellähän oli oikein vehreätä ja ihan ulkomailla olemisen meiniki. Ihmisiä dallas ja fillaroi ja zillas, kanavassa botskit gungas ym. elämää.

Keskiviikkona menin vielä kerran Kaunissaareen. Syksyn valo on erilaista kuin kesävalo, ehkä kun aurinko paistaa matalammalla niin valo taittuu (siroaa) eri lailla.

Kuvia etelärannalta.

Kuvia metsästä. Kuvissa on erilaisia värejä ym. kun kokeilin kameran asetuksia. Paikoitellen metsä on läpipääsemätön, suuressa osassa metsää on ristiinrastiin kaatuneita puita joiden kiertämisestä ja yli könyämistä tulee hyvää liikuntaa ja hiki pintaan. Tänään kuljin kaksi kertaa ison metsän läpi, vähän eri kohdista. Kyllä sieltä pääsee kun tietää mistä menee.

Vuosikymmenien kokemuksella ja metsän tuntemisella löysin haapasieniä hedelmäpussillisen ja litran uuden sadon kanttiksia sekä 2 litraa suppiksia juuri sieltä missä niiden pitikin olla.

Sinne saari jäi :(

Merimatkahan kulkee Vuosaaren sataman ohi, työpaikaltaan Ville nappasi vuoropaatista kuvan. Olispa ollu 'huiskutuslakana' niin ois näkynyt ku vilkutan.

Saaren paatti lopettaa kulkemisen sunnuntaina niin eiköhän tämä ollut kesän vika kerta saaressa.
KS