keskiviikko 9. elokuuta 2017

Retkellä Emäsalossa


Marian kanssa oltiin yönyli retkellä Emäsalon kärjessä. Uudenmaan virkistysalue-yhdistyksellä on siellä todella kiva ulkoilupaikka Varlaxudden.

RETKIPAIKKA kertoo myös tästä paikasta - kehuen, kuinkas muuten.

 
Maria on käynyt siellä aikaisemminkin ja johdatti meidät aivat ylimahtavalle leiripaikalle, Fogelboet-niemekkeelle. Ihanaa sileätä kalliota neliömetreittäin.



Ylläolevissa kuvissa näyttää kuin kallio loppuisi kuin veitsellä leikaten. Kyllä, tällä paikalla ja muuallakin alueella on paljon suoraseinäisiä pudotuksia alas, siis kallio lohjennut tasaiseksi seinäksi. Missään muualla en oo tämmöstä nähnyt.
Tässä 'meidän paikalla' pudotuksen alapuolella onkin vielä lisää sileätä kalliota. Mikäs tässä olis makoillessa veden huljutellessa, tai istua kallion hyllyllä varpaita uittaen. Namskis, toisella kerralla sitten.


Me yövyttiin riippumatoissa. Hyvät puut oli sopivilla etäisyyksillä ja maatessa oli vielä merinaköala. Voi että, voiko parempaa olla. Nukkua veden solistessa kallionkoloissa ja kuun valaistessa meren. Wau.
Mun on tää kelta-ruskea riippis, Marian onkin vähän erilainen kiinteällä hyttysverkolla.


Siellä ne nukkumatot on ihan piilossa kalliolta katsottuna. Kiva mäntyaita.


Ilta-aurinko jo hieman punastaa maiseman värejä. Toisella helletoppi ja toisella untuvatakki, näin me kaikki olemme erilaisia.


Tästä kieltokyltistä vain muutama metri sivuun ja siinähän se nuotio on ollut, arrggh. Ettei selvää merkkiä ymmärretä. Nuotiokasoja oli muuallakin alueella vaikka täällä on hyvä keittokatos ja toinen avoimempi tulipaikka. Puuvarasto ja huussikin löytyy parkkipaikan viereltä.


Täällä on myös paljon isoja siirtolohkareita ja muutenkin isoja kiviä. On siinä ryske käynyt kun jäät ovat näitä mukanaan kuljettaneet;)


Aivan niemenkärjessä on Emäsalon luotsiasema, sekä Merivoimien suoja-alue, ja niiden alueelle on pääsy kielletty, piikkilanka-aitaa ja tavallista verkkoaitaa, salaperäisiä hormeja nousee kalliosta, sammalella ja jäkälällä naamioitu jotain . . . .


Komeita katajia, kaksi oksiltaan aivan erinäköistä? Kauniita kanervikkoja. Mustikoita paljon.


Täältä korkealta itään katsottuna on 'meidän pikku metsikkö'.


"Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa . . ."


ja laivat seilaa yölläkin


sekä kuu paistoi komeasti


Aamutaivaalla olikin sitten ihan toinen meininki! Tästä olivat ihmiset peloissaan, keksivät kauhutarinoita ja lehdet saivat herkullista materiaalia, esim. Iltasanomat. Mä vaan en ymmärrä miten tämä oli kuvattuna keskustassa Ateneumin päällä kun se selkeästi oli Helsinigstä itään Emäsalossa meidän kohdalla?;) Niih.


Kaikki kiva loppuu aikanaan mutta kotimatkalla pysähdyttiin vielä kyläkaupalle jätskille. Tämä olikin oikea pieni tavaratalo, makkaroista nauloihin ja kaikkea siltä väliltä.


Ihana, tosi kiva retki tuli taas tehtyä. Kiitos Maria kyydistä ja monipuolisesta keskusteluseurasta. Tänne mennään toistekin, ainakin mä meen.
KS
Joku työmaa kaukana keskellä merta, laiva oli paikoillaan mutta nosturi teki työtä.

lauantai 5. elokuuta 2017

Kansallispukujen tuuletuspäivä

Aiheen vierestä: hieno kukkaseppele:)

Lainaus blogista Kansallispuku - arkea ja juhlaa
Taustaa: Kansallispuvun syntymäpäivä 

5.8.1885 keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna olivat vierailulla Lappeenrannassa. Suomen naisten lahjana keisarinnalle annettiin soutuvene Suomen omaleimaisuuden ilmentäjänä. Veneen souti juhlapaikalle kahdeksan neitoa kansallispuvuissa, perää piti rouva Jääsken puvussa. Soutajien puvut edustivat Suomen eri säätyjä ja maakuntia. Hallitsijaparia oli vastassa rannalla yli satahenkinen kansallispukuinen joukko. 
Tämä oli ensimmäinen suurimittainen kansallispukujen julkinen esiintyminen ja siitä alkoi kansallispukuharrastuksen kukoistus. Sitä voidaan siis pitää kansallispuvun syntymäpäivänä!
Tarkemmin tapahtumasta voit lukea Toini-Inkeri Kaukosen kirjasta Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (WSOY, Porvoo. 1985) s. 281.
Espanpuisto oli tosi kivannäköinen kun siellä oli paljon kansallispukuista väkeä. Kappelin lavalla esiteltiin pukuja. Mielenkiintoista oli nähdä niin monesta paikasta pukuja ja kuinka oli erilaisiakin samanlaisia. Tässä vain muutamia näytille, kuvia otin kyllä 60! eli reippaasti karsittu taas.

Aluksi kiinalaiset vieraat esittivät ikivanhan tanssin omissa kansallispuvuisssaan, joidenka mallikin on tuhannen vuoden takaa.


Hauskat päähineet


Erityinen kauluskoristelu


Miehen  kellertävät housut ovat säämiskää!


Nämä puvut ovat saarilta virolaisin vaikuttein ja koristein


Feresipuku


Tuukkalan muinaispuku, tämmösen mä haluaisin. Korut Kalevala Korulta tilaustyönä.


Vieraat miehet Transylvaniasta.


Piknik, kuten päivän teemaan kuului.


Kesällä pääsee vanhan ratikan kyytiin femmalla.


Yllättäen tapasin Anittan, joimme kahvit Espan kioskilla. Poikkesimme Rautatientorille Herkkujen Suomi ruokatapahtumaan, jossa maisteltiin useita herkkuja. Kiitos frittijuureksista, punajuuri oli paras ja sitt bataatti, peruna oli aika mauton.
Mut yllätti se, että kvinoaakin kasvatetaan Suomessa! Ja hampusta oli monenlaista siementä ja jauhetta kotimaista tuotantoa.
KS