sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

Neulefestarit 2019 Jyväskylä


Aikainen herätys ja liikkeellelähtö. Myöhäinen kotiinpaluu. Kiva päivä mutta kyllä väsytti. Niin paljon kauniita lankoja, monet niistä olisin voinut ostaa.
Oikein monta, monta  vanhaa    monen monta vuotta tunnettua tuttua tapasin. Olisikin pitänyt saada kuva kaikkista. Ihanaa kun vielä muistamme ja tunnistamme toisemme. Myös uusia, nuoria blogituttuja oli kiva tavata livenä.



Neulekulkue kulki kirkon ohi, näimme hääauton.


Kulkue päättyi kävelykadulle. Ennen neulojia esiintyi 'hiphopbreakdancekatutanssijoita', taitavia olivat kaikki.


Veera ja Johanna

 

Tiina, Johanna ja Nathan Taylor, joka on kirjoittanut kirjan Sockmatician Guys knit - The Instruction manual



Art Museum


Toivolan Vanha piha oli koko lauantaipäivän täynnä väkeä. Monet olivat kursseilla, jotka taisivat olla loppuunmyydyt. Iltapäivän sadekuuro hieman haittasi mutta ei kuitenkaan latistanut tunnelmaa. Päinvastoin: tiiviisti pakkauduimme telttakatosten alle.



Mun ostokset oli maltilliset: kaksi 50 g ja yksi 20 g Handun lankaa kuvioväreiksi sukkiin.
Ja Ihan Uutta ihanuutta Lentävältä Lapaselta: 50% mulberry silk, 25% merino wool, 25% linen, wau. Tästä ajattelin neuloa Susanna Winteriltä vastikään ilmestyneen huivin Bronze age.

Titityyn uudella logolla varustettu pieni projektipussi.


Sieniaiheinen keittiöpyyhe


Kissannaamallinen kangaskassi


Ja tämä, paras kaikista: Sienikori! Ikäni oon sienestänyt mutta koskaan mulla ei ole ollut sienikoria. Nyt on, kotimaisesta päreestä ihan käsin tehty, ei ole niittaajalla kiinnitettyjä päreensaumoja - sellaisiakin olen nähnyt! Näitä oli myynnissä Toivolan Vanhan pihan museokaupassa, suosittelen. Kun tämä on täynnä sieniä niin päälle voin sipaista tuon kauniin uuden pyyheliinan:)





Muutama vuosi oli nyt välissä etten käynyt Neulefestareilla mutta kyllä siellä vaan niin mukavaa oli, että on ensi kesänä mentävä, ehkä jopa pitkän kaavan mukaan eli ihan yöreissuna.
KS

ps Instagram on pullollaan kuvia festareilta.
 

perjantai 5. heinäkuuta 2019

Kuvia Porvoon matkalta


Porvoon reissulle lähdettiin Kampista linja-autolla, ja treffit Anna-Liisan kanssa oli pääovella. Olisin mielelläni istunut odottamassa mutta Missä penkit?

Tätä joudun ihmettelemään joka kerta kaupungilla ollessani. Penkkejä ei ole missään. Joskus jossain on sanottu, ettei voi laittaa penkkejä kun lorvijat valtaavat ne. Ei voi olla niin paljon joutilasta porukkaa, että he valtaisivat kaikki penkit joka paikassa. 
Tässäkin on hieno aukio, Narinkkatori, jossa joskus on tapahtumia mutta suurimman osan ajasta tyhjillään, eikä penkin penkkiä!


Porvoossa kävimme sisällä melkein jokaisessa puodissa Vanhassa kaupungissa. Ihania, kauniita tavaroita ja vaatteita ja antiikkia. Emme kuitenkaan mitään ostaneet.
Lounas nautittiin kotiruokaravintola Hanna-Mariassa. Hyvää oli ja paikka oli koko ajan täynnä. Maine on kiirinyt.
Jälkiruokakahvin ja herkut nautimme Petris Chocolate Roomissa. Namnam.
Porvoo on niin kuvattu paikka, että en kameraa montaa kertaa esille ottanut.


Porvoon tuomiokirkossa istahdimme hetken. Vieno savun tuoksu muistuttaa taannoisesta kirkkopalosta.


Näillä tiimalaseilla ehkä mitattiin saarnan ynnä muiden toimitusten kestoa:)



Saimmekin sitten kuultavaksi pienen urkukonsertin kun kanttori asettui pilliensä ääreen.


Tämä kuva on otettu Pikoa varten, *vink-vink*



Piipahdimme pikavisiitillä serkkumme luona ja sit olikin jo kotimatkan aika, jonka teimme Runeberg laivalla.


Matkalla oli näitä merimetsojen tuhoamia saaria. Surullista ja ankean näköistä.


Merimatkalla sivuutimme myös Kaunissaaren. Siellä taidettiin polttaa juhannuskokko;)

KS

keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

Kunnon musaa konsertissa! ja puutarhajumppaa



Pasilaan on noussut tornitaloja. Ihan ok ovat mun mielestä.




Pitkän ja kolkon tunnelin päässä . . .

 
. . on Hartwall Arena.


Minä ja 8500 muuta oltiin siellä tiistaina konsertissa.


John Fogerty
My 50 years trip


Woodstockista on nyt 50 vuotta. Siellä en sentään ollut mutta 49 vuotta sitten olin Isle of Wightin festereilla. O'boy mikä mahtava tapahtuma sekin oli.
 
Tuntia ennen musan alkua oli vielä tyhjää, tunnelma alkoi kuitenkin jo nousta.


Täällä korkealla oli hieman pelottavaa mutta näkymä oli erinomainen.


Mies on 74! vaan sitä ei olis uskonu. Meno oli menoa eikä meininkiä. Fogertyn pojat Shane ja Tyler olivat myös mukana. Oli huikea kuulla ja katsella kun isä ja poika 'nokittivat' toisiaan kitaralla. Huh huh.

Artikkeli konsertista Helsingin Uutisissa.
Kuvia ja biisilista Soundissa.
 

Give peace a chance!


Kitaroita näillä oli mukana kymmeniä, joka miehelle vaihdettiin kitaraa yhtenään. 



Keskiviikko olikin sitten hyvä aloittaa Stadin puutarhurin puutarhajumpalla! Herttoniemen kartanon mailla puutarhuri viljelee maitaan ja siellä on kiva "koulupuutarhan" nurkkaus jumppatunnille keskiviikkoaamuisin.



Kesäkahvila


Parsapelto


Kaikenlaisia kasviksia


Jumpan jälkeen tapasin kaupungilla systerin ja Fijiltä lomailemaan tulleen miniänsä. Sitten pikaisesti kotona käymään ja takaisin stadiin Oodiin neulomaan.
Ja huomenna aamulla Porvooseen. Ei tässä eläkeläinen jouda sammaloitumaan:)
KS

Ihan oikea syötävä pulska etana! Mistä lie tänne eksynyt.