perjantai 29. tammikuuta 2016

Meikkausta ja pussukkakuvia

Mä oon aina ollut huono meikkaamaan. Jotain jos laitan niin heti näytän ihan pelleltä. Tänään sitt taas tuli mieleen että vois kyll vähän meikata ja kun mun kaikki värit on ikivanhoja niin menin Itiksen Prisman Emotion-myymälään. Siellä sattuikin meikkaajalla olemaan vapaata aikaa ja rohkeasti tartuin täkyyn ja istuin tuolille.

Tosi kiva meikkaaja valitsi tarvittavat tuotteet ja värit. Hän meikkasi toisen silmän, mä tarkkana painoin mieleeni mitä hän teki. Kiva silmä tulikin.
Sitt oli mun vuoro meikata toinen silmä. En mä kaikkea muistanut miten ja mihin mutta kysyin ja neuvot sain. Hyvä tuli tästäkin silmästä. Jezz.. Eikä yhtää pellen tai peikon näköinen. Ihan aikuisen ihmisen kaunis silmä. Sain vielä ihan paperille piirrettynä mitä väriä mihinkin kohtaan laitetaan, enhän mä huomenna enää muista tätä kaikkea.
KIITOS, Meikkaaja Ms X.
Tietysti ostin nämä värit ja vehkeet. Mulla ei oo koskaan ollut näin hyviä ja monipuolista settiä. Jezz, tykkään.

 X X X

Se Kirkkonummen neulematkalla kadonnut sormus Löytyi! Se oli koko ajan ollut kotona! Se oli piiloutunut korvakorun kanssa tähän sormusastialle. Katsoin siitä silloin ku sormusta etsin mutta en nähnyt. Jos mulla ei oo ollut rillit silmillä? Jokunen päivä kyll meni ennen ku hoksasin kadokkaan tässä.

X X X

Joululahjaksi tein aikas monta värikästä pussukkaa. Yhteiskuvan niistä otin ja näytinkin blogissa mutta yksittäiskuvat unohtui ottaa. Tässä nyt muutama kuva, Katjun pussin tein jo kesällä ja sen kuvasin

Sari lähetti kuvat, edestä ja takaa


Anittan pussukkan kuvasin eilen Kirjasto 10:ssä


X X X

Kirjasto 10:ssä oli eilen eka Novellikoukku tapahtuma. Kiva oli taas kuunnella ja sukkaa kutoa. 
Ja olipas hyvä käydä tuolla peremmälläkin tässä kirjastossa. Nimittäin siellähän on oikea Kaupunkiverstas! Kaikenlaista askarta voi tehdä talon laitteilla. 3D-tulostusta näin ekan kerran, on se vaan aikamoinen laite tuokin.

Kuuntelevia korvia oli kahdeksan paria.

Huhuu te siellä ympäri maata: Kysykää omasta kirjastostanne mahdollisuutta Novellikoukun järjestämiseen. Täällä pääkaupunkiseudulla tämä on levinnyt kuin Elanto moniin kirjastoihin.

X X X
Toinen kissalapanen on valmis. Siitä tuli vähän suurempi kuin ekasta. Ja peukalosta tuli pidempi kun olin ekassa lukenut kaaviota väärin.
Yksi koiralapanen on valmis. Siitä tuli hyvä kun on rouheampaa lankaa.
X X X

Aika rientää ja pian on taas aika ajan siirtelyyn. Hyvät ihmiset: Allekirjoittakaa kansalaisaloite! 
Ajatelkaa kaikkea sitä harmia mitä kesä-talviajan siirtely aiheuttaa.

Miten ne lehmätkään osaa mennä lypsyrobotille kun ei ne kellosta mitään ymmärrä.

"Yhteiskunnan rasitteet kesä-talviaika pois: Voimaa, terveyttä työpäivään ja elämään Keski-Eurooppalaisella aikavyöhykkeellä."

Tästä KLIKS

KS

19 kommenttia:

  1. Hitsi kun noi sun kässäpussit on hienoja! Toivottavasti vielä tunnen sut, jos vastaan tulet, vaikka olis miten hienot meikit silmillä! Hienoa, että se sormus löytyi! Minulla on mennyt nykyään nuo Puksun novellikoukut ohi, kun ne on keskiviikkoisin ja silloin minä menen kiltisti ranskantunnille, vaikka toisin teksi mieli tehdä. Allekirjoitin jo aiemmin tuon, en tykkää koko ajan vaihdella kellonaikoja. Viikonloppua!

    VastaaPoista
  2. Oi, onpa ihana, että löysit sormuksesi ja olet rohkaistunut käyttämään meikkiä. Pitäisiköhän minunkin? Lukeudun Sinun laillasi ihmisiin, joka en ole koskaan tuntenut oloani oikein luontevaksi meikattuna. Se johtuu siitä, että en ole koskaan opetellut meikkaamaan. Olen joskus ostanut jotakin meikkiä kotiin, ja joskus juhliin mennessä (jos niihinkään) olen sitten laittanut kevyesti väriä ripsiin ja mm. tasannut ihon värin meikkivoiteella (vai mikäköhän sen oikea nimi on?) ja puuterilla. Olen saattanut jopa laittaa vähän luomiväriä. Huulipunaa olen vierastanut aina... Kaikki meikkini ovat vanhentuneet liki käyttämättöminä. Juuri tällä viikolla heitin jälleen roskiin useamman kaapissa vuosikausia käyttämättömänä olleen meikkituotteen. En ole värjännyt hiuksianikaan koskaan.
    Olen käynyt pari-kolme kertaa meikattavana. Joskus olen ajatellut, että josko minäkin vielä opettelisin meikkaamaan. Pari viikkoa sitten aivan yks-kaks ajattelin, että voisin värjäyttää hiukseni kauniin kuparin-porkkananvärisiksi. (En taida kuitenkaan rohjeta... ;-)) Ehkä minäkin käyn meikkiostoksilla ja pyydän opastusta meikkaamiseen.
    Ihania nuo pussukat!
    Sari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meikkausopetus (n.puolituntia) oli ihan kiva juttu, suosittelen. Samanlaisia meikin käyttäjiä ollaan oltu.
      Meikkivoidetta en nyt ostanut kun syksyllä ex tempore ostin meikkipuuterin (en oo käyttänyt ku pari kertaa), jos sitäkin nyt oppis laittamaan.
      Tuo hiusväri kuulostaa tosi kivalta (mulla ollut kupari). Jos värjäät niin ota sellainen tavallinen, oikeasti kupari-porkkana väri. Mun syksyinen värjäys oli ihan huono kun väri oli sellainen ei-luonnollinen viininpunainen. Oli se ihan nätti ja kiva sillon heti mutta kyllästyin ja nyt kun se on osittain sieltä täältä pois ja osa on rumaa punkkua niin oikein kärsin tästä.

      Poista
    2. Ajattelin vielä kysyä, että oletko virkannut pussukat yksin- vai kaksinkertaisesta Cataniasta? Minkä kokoisia pussukoista tulee?
      Sari

      Poista
    3. Ne on noin 20 cm korkeat, riippuu tietty kuinpaljon suoraa osaa tekee, ja noin 20 cm leveä kun sen litistää pöydälle, heh vaikea mitata.
      Mä virkkaa yksinkertaisella Catanialla ja 2.5 koukulla.
      Ohjehan on Swirling Bag, tolla nimellä menee Ravelryyn ja sieltä Knitting Dailyyn. Ja nimellä löytyy myös monen monta videota yms. ohjetta.

      Poista
  3. Onpa kiva nähdä sinut sitten meikattuna. Tunnenkohan?
    Siellä kirjastossa olikin aika vireää toimintaa. Eikä mitään hys-hys hiljaisuutta.
    Teetkö nyt sitten parit kummallekin kissalapaselle.
    Tuo kellojen kääntely on kyllä hullun hommaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tee paria molemmille vaan nämä vähän erilaiset saa luvan olla pari.
      Kyllä tunnet, ei se silmämeikki niin paljoa muuta. Mutt jos otan taas permiksen niin se muuttaa taas päätä niin ehkä 1+1 muutosta tekee tuntemattomaksi,hih. Maanantaina mun on tarkoitus Kampissa näyttäytyä.

      Poista
  4. Meikillä saa kyllä aika paljon ulkonäköään kohennettua, kun vaan viitsis nähdä sen vaivan =) Ennen vanhaan minä en voinut mennä maitokauppaankaan ilman kunnon meikkiä, nykyään on ihan toisin =)
    Kätevän näköisiä nuo sinun pussukkasi. Onkohan niihin ohjetta jossain, vai oletko itse suunnitellut

    VastaaPoista
  5. Ai kuinka kivaa, että et sitten oikeesti hukannutkaan sormusta, vaan se muuten vaan piilotteli itseään:) Olenpas iloinen sun sormuksen löytymisen puolesta.

    Minä kuulun myös näihin vähiin meikkaajiin, mutta onhan se mukavaa joskus vähän laittautua. Ainaskin juhlatilaisuuksiin. Kyllä mä kulmakarvat maalaan paikoilleen. Ilman sitä temppua ei voi lähteä ihmisten ilmoille:) Ja huulipunaa on laitettava joskus. Terkut Ossilasta!

    VastaaPoista
  6. Noi kässäpussit on kivoja ja tuo mun on just kaunein. Ja tajusinpa etten ole mitään joululahjoja blogannnut .....

    VastaaPoista
  7. Ihania kässäpusseja ja edellisen postauksen lapaset ovat kauniita - itsehän ei koskaan ole tyytyväinen, mutta miusta kettulapaset on kauniit.

    Vastauksena siun kommenttiin miun Blogissa, miusta taas on mukavaa lukea siun kesäisiä saarijuttuja ja talvisia kaupunkijuttuja. Etenkin kaupunkijutut on maalaisesta mukavia=) Niin kuin tämänkertainen kirjaston novellikoukkutilaisuus.

    VastaaPoista
  8. Ehostajan istuin on kiva paikka. Tosin minä en pysy(nyt) paikallani sitä aikaa, saati muistaisi mitä pitikään laittaa.

    Ihanat pussukat!

    VastaaPoista
  9. Ehkä keskiviikkona saa lisää pussukka-kuvia. Hienoa, että sormus on tallessa. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  10. Jeeeee! Yes yes yes! Ihan mahtavuutta jotta sormus löytyi. Lähempää kuin uskoitkaan... :D
    Tuo luomiväripaletti sisälsi monta kaunista sävyä. Luulen että ne ovat oikein soppeleita aikuisen naisen silmille. Sopivan pehmeitä mutta kuitenkin vahvoja (ota tuosta nyt sit selvää...). Hei..yllätys! Meillä täällä Suomen kaakon kolkassa on ollut jo pidempään kirjastoissa Tarinakoukun nimellä. Idea on tosi hyvä ja voi harrastaa käsitöitä ja kirjallisuutta yhtäaikaa. Aika kiva joo! Kuten nuo tekemäsi pussutkin. Ei muuta kun kevättä kohti. Terkuin Leena kujertain :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarinakoukku onkin kiva nimi. Hyvä hyvä kun sielläkin on, kyllä tämä leviää, on jo Salossakin.
      Juu, värit on tosi hyvät ja monipuolinen silleen, että päiväksi on vaaleempaa ja illaksi saa tummaa säväyttävää (jos on tarvetta). Ja pieni purkki on sellainen pohjustusaine niin pysyy meikki hyvänä eikä valahda luomelle epämääräiseksi kasaksi.

      Poista
  11. Voi että on ihania nuo sinun pussukkasi.Tuollaisen kyllä tarvitsisin minäkin.Onhan noita kässäpusseja, mutta tuntuu välillä olevan liian pieniä.

    VastaaPoista
  12. Tuo Novellikoukku kuulostaa hyvältä. Voisimme ehkä toteuttaa sitä meidän omassa Käsityökahvilassa, ja nyt tuli mieleen että olemme tavallaan toteuttanetkin, Taimi on lukenut meille runokirjaa.
    Ihania pussukoita;)

    VastaaPoista
  13. Sulla on ollut tosi mukavia hetkiä :) Meikkaus piristää ja kiva kun saa välillä jotain uutta. Laadukkaat meikit on vähän kalliimpia, mutta rahalle saa kyllä vastinetta. Mun sulta saatu pussukka on ollut jo kovassa käytössä :D Pian nähdään!

    VastaaPoista
  14. Novellikoukku on kyls kiva juttu! Ja mä aina jaksan ihmetellä miten ne 40-60 naisihmistä voi istua parituntisen ihan hiljaa kuuntelemassa :)
    En allekirjoita. Mun mielestä kesäaika on hyvä juttu kun mun illat on muutenki liian lyhkäsiä. Jos jotain ni siirryttäis sit kerralla kesäaikaan ja pysyttäis siinä.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.