torstai 28. heinäkuuta 2016

Miniretkiä


Sunnuntaina Maria perheineen kutsui mut nimpparikahveille Kivinokkaan. Olipas tosi kiva kutsu ja hauskaa oli sekä kioskin munkit maistuvaisia.

Oikealla etanapostilla kortin lähetti OutiM ja Myy-kortti
systerin perheeltä kädestä käteen suklaan kera
pikaisesti lentokentällä tavattuna.

Maanantaina ?, 
mutta tiistaina sitt sain itseni roudattua Kaunissaareen paatille. Muutaman tutun tervehdin mutta sitt piti päästä 'isoon metsään'.
Kyllä siellä mieli lepäsi,maailman murheet unohtui ja silmä näki kaikenlaista. Uudessa kamerassa vaan pitäisi aina muistaa säätää juttuja tai sitt antaa aina vaan olla  automaatilla, joka ei kuitenkaan ole hyvä. Auringon valo on niin kaunis ja näyttää outoja muotoja metsään siilautuessaan.

Kuusi omalla pikku saarellaan.


Siellä ne oli missä ennenkin;) Ihan riittävä saalis mulle, ja pari herkkutattiakin.


Kahvilan pöydällä hillosilmällä oli amppareiden herkutteluhetki.


Tullisaaren puistoretkellä oli puhe kilpikaarnakoivuista, sellainen on siellä kloonattunakin, ja niitähän Kaunissaaressa on useita.

Metsäänkö on menossa?

Kotimatkalla kaupan kautta kermaa ja oikein pihvikarjan pihvi. Namskis.





Keskiviikkona oltiin Uskon kanssa läheisellä Herttoniemenrannan kaltsilla päivää viettämässä koska siinä kävi kiva vilvoittava tuulenvire. Uskokin sai kyllikseen syödä herkullista heinää.


Vajaa kaksi kuukautta näillä kengillä oon kulkenut, muutama reissu tehtynä  ja pari kaupunkia nähtynä, vaan ei kengät kestäneet moista menoa. En astu mitenäkän oudosti, ihan tavallinen askel on. Mulla monta vuotta vanhoja kenkäpareja eikä millekään ole näin käynyt, kantalappuja on laitettu mutt kärjet on kaikissa ehjät.


KS

12 kommenttia:

  1. Olipa taas kiva lukea juttuasi täällä mökillä!

    VastaaPoista
  2. Hauskat retket sulla on ollut ja tuo Lintsijuttu tosi hieno, pitäisköhän siellä mennä käymään kun syyskuun alussa laskeudun takaisin synnyinseudulle täältä metsämaisemista. Kiitos muuten ihanasta NeulovaKettu-kortista, hyvin tuli perille.

    VastaaPoista
  3. Oi. Sinä sait jo kantarellikastiketta. Pihviliha näyttä tosi herrrkulliselta. ´

    VastaaPoista
  4. Kauniita metsäkuvia. Mitkä kengät nuo ovat? Otzit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ne on.Tänään meen liikkeeseen näyttämään, katsotaan kuin käy. Tuo toinen on ilmiselvä maanantaikappale, siinä on takana tuo kumikin oudosti kulunut, sieltä tulee sitä hamppua esiin, vai mitä se nyt on kumiin sekoitettuna

      Poista
    2. Miun viime kesänä ostetuista Otzeista repesi äskeittäin kantapään sivulta koko sauma matkalla asemalle. Piti kiertää suutarin kautta, ettei tarvinnu koko päivää linkata. Olisin mennyt valittamaan, jos olisi ollut aikaa.

      Poista
    3. Ensi viikolla vasta saan vastauksen reklamaatioon.

      Poista
  5. Kivoja retkiä ja Uskokin sai osansa heinää. Blogikoiran kanssa paettiin hellettä Päijänteen rannalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, eläimille tarvii viileitä paikkoja löytää. Itse osaa kyll oman nahkansa jotenkin viilentää mutta karvakorvilla on vaikeeta jos ei edes varjoo pääse.

      Poista
  6. Ihania retkiä ja kantarellisaalis! :p
    Harmi, että Otzit ovat kuluneet näin pian puhki. Ei minusta noin lyhyellä käytöllä kenkien pitäisi mennä tuohon kuntoon. Itselläni on ollut tarkoituksena tilata samanlaiset. Sovitin kenkiä liikkeessä, ja jalassa olivat kuin eivät olisi olleetkaan. Liikkeessä ei vaan ollut mieleistä väriä.
    Sari

    VastaaPoista
  7. Hei, ei ole mulla omia mehiläisiä mutta tuttujen mehiläiset käyvät varmaan äitivainajani eli mun lapsuuskodin viinimarjapensaiden kukinnoissa ym. Sieltä mun kotinurkilta se hunaja on peräisin. Pariskunta jolta haemme hunajan, on jo yli 80v että ei tiedä kauanko jaksavat mehiläisiä hoitaa.

    VastaaPoista
  8. Uskolla on mainio matkaferrari! Kyllä siinä kelpaa reissata.
    Kantsusaalis on just sopiva (ja mä kuolaan tuota pihviä kans). Kaunisaarenkuvia on ollu ikävä tänä kesänä. kiitti niistä!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.