sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Päivä Turussa, osa 2

Petreliuksen suihkukaivo

Keskiaikaisetmarkkinat oli se syy miksi menin Turkuun, kaikki muu kiva tuli sitt kaupan päälle.
Markkinat pidettii Vanhalla Suurtorilla. Sen moni tunteekin koska Joulurauhanjulistus luetaan siellä oleva Brinkkalan talon parvekkeelta. Yllätys oli se, kuinka pieni talo oikeastaan on ja kuuluisa parveke matalalla. Ihan kuin olisi ollut notkollaankin tuo talo.

Muinoin tärkeä Välikatu
Koska Brinkkala tuli nyt tässä esille niin etsin tiedon, mistä tulee sanonta "meni päin prinkkalaa" kun joku mene huonosti, hullusti tms. Internetin syövereistä löytyy kaksikin selitystä. Toinen liittyy tähän Brinkkalan kaupunkitaloon ja toinen Kakskerrassa olevaan Brinkhallin kartanoon. Kirjastot.fi sivustolla on mm. tämä vastaus
 "Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista."
Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
ja tuohon on nimimerkki 'Veikko' kommentoinut pitkän ja hauskan vastauksen, jota myös hyvin voi uskoa sanonan alkulähteeksi. Sen voit lukea tästä KLIKS.

Markkinoilla oli lapsillekin kaikenlaista kivaa. Tämän karusellin luona rupesin säätämään kameraa (osassa 1. kerroin jo enemmän tästä). Ekassa karusellikuvassa näkee kuinka se on kovin aurinkoinen. Toinen on sitten jo hieman tummempi ja mun mielestä oikeamman värinen mutta se onkin sitten jo ns. kalansilmällä nähty;)


Pienin käsin syntyi pieniä muistikirjoja, joihin sai tehdä kansikuvan leimasimella.


Muinaistekniikoita oli esillä kiitettävästi. Olen antanut itseni ymmärtää, että muinaisia työtapoja voi opiskella ja että se on vaikea ja haastava aihe. Lautanauhan tekoa, värttinäkehräystä, kallojen ja mun luuaineksen työstämistä, turkiksia yms.


Sorvi  pyörii polkemalla, polkimesta menee naru piiiitkään riukuun. Oppipoika työssään.


Käsityöläisnaisia; muinaispuvut ommellaan käsin, niihin tarvitaan kaikenlaisia nauhoja, neulakintaat lämmittävät talvella.


Kauniita, kauniita kasvivärejä.


Pikkunälän sain taltutettua syömällä sikaa. Oli maukasta ja mureaa. Herkullista loimulohtakin olisi ollut mutta . . . ja bratwurstia kaalinlehdellä. Jälkkäriksi omenoita.


Markkina-alueella oli jatkuvasti meneillään jotain tapahtumaa: piispalle piti antaa tietä kun hän tuli jotain nuhtelemaan, piiat tappelivat, yksi oli oikein nujakassa ollut ja 'verissäpäin' tuli kaivolle pesulle. Rouvansa häntä puhdisteli, toinen toi puhtaan paidan ja anteeksipyyntökin tultiin esittämään. 12 killinkiä oli rahapussin pohjalla.


Siinähän sitä oli ajankulua ja ihmettelemistä kerrakseen. Ostokset olivat maltilliset: metri pellavaa hollantilaiselta myyjältä, puikkopiiat Hämeenkyröstä, muutama ihana Reetta Isotupa-Siltasen postikortti.
Osa 3, Turnajaiset julkaistaan maanantaina.

Tämä oli niin kivaa, että menen myös Hämeen keskiaikamarkkinoille 19.-21.8.2016. Siellä on luvassa mm. suuri viikinkien maihinnousutaistelu.
KS
H.G.Porthan

6 kommenttia:

  1. Uskomatonta kuinka paljon päivään voi mahtua! Kiitos tästäkin Turku setistä. Nämä keskiaikaiset markkinat näyttävät ja kuulostavat mielenkiintoisilta.

    VastaaPoista
  2. Samoilla markkinoilla minäkin vuosi sitten pyörin. Ihania värejä noissa langoissa!

    VastaaPoista
  3. Sinulla on kamera ollut oikein töissä.
    Hauska nähdä tapahtumakuvia.

    VastaaPoista
  4. Kiva postaus! Ihanku olis itte ollu mukana.
    Muuten - meillä on tänä iltana Kakskertaseuran Neulomakerhon rantaneulontaa - arvaas missä? No Brinkhallin Kartanon laiturilla :) Meinaan lähteä pikkuveneellä vaikka tuulee aika kovaa.
    Muutenkin se Brinkhalli on ollut lähellä elämän varrella. Tällä hetkellä se on Suomen Kultturirahaston omistama ja kahviossa tällä hetkellä Piia Kramsun tilkkutyönayttely. Elokuussa villasukkanäyttely...

    VastaaPoista
  5. Ai ai, pitäiskö ne villasukat tulla katsomaan .. ei vaiskaan, on täss niin palj muuta taas.
    Kiva ku tykkäsit postauksesta.

    VastaaPoista
  6. Tuolle päin prinkkalaa on myös sellainen selitys että joku on töpeksinyt ja joutunut Brinkkalaan, jossa aikanaan jaettiin oikeutta (oli muuten Turun pääpoliisiasema vielä 1980-luvulla).
    T. Ex-Turkulainen

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.