perjantai 30. kesäkuuta 2017

Kesäpäivä Turussa, osa 2/2

Kurkistusikkuna Merimiehen talon ovessa.

Turun Linnasta bussilla 1 keskustaan ja siitä yhden pysäkin verran linjalla 18 korkea mäki ylös. Siellä on Luostarinmäen käsityöläismuseo. Tämä on ainutlaatuinen kokonaisuus, joka säilyi Turun 1827 palosta. Jossain vaiheessa rakennuksilla oli purku-uhka ja ne jäivät hoitamatta mutta sitten onneksi jokin viisaus kosketti ja koko alue päätettiin säästää ja tehdä eläväksi museoksi.

Ennen museoon menoa oli pikaiset treffit Käsityöläismuseon kahvilassa Tuulan kanssa, johonka viime kesänä Turussa tutustuin. Kiitos kahvista ja kakusta, oli oikein hyvät. Kiva oli hetken rupatella ja ihan kuin oltais oltu vanhojakin tuttuja.

Kiersin ehkä puolet, tai vajaan. Niin paljon näkemistä ja ihmettelemistä täällä on, että kyllä kokonaisen päivän tämä paikka vaatii. Siis Turkuun on vielä mentävä kerran tai kaksikin.



Näitä köydetekijän 'haravia' on koko kujan pituudelta.


Juorupeili. Tässä ei mulla yhteistä kieltä turistien kanssa ollut mutta 'spionispiegelin' molemmat ymmärsimme;)


PuuCee kolmella reiällä.


Täällä ei ole ollut kaivoa vaan vesi piti kantaa kilometrin päästä.


Tupakkatehtailija Rettigin pihalla kasvaa tupakka ja komea pöytä on pikanelliverstaassa = purutupakka, mälli.


Mäeltä oli helppo kävellä alas jokirantaan, jossa on Keskiaikamarkkinat. Tai noh, ensin oli pitkä pätkä Kansainvälisiä markkinakauppiaita eurooppalaisine herkkuineen. Ostin vähän valkosipulioliiveja.

Kauniita kenkiä ja jos jonkinlaisia eläinhahmoja: Suklaata!


Aika kaupallisen tuntuista tämä keskiaikamarkkinatouhu, tietysti kauppa se on joka kannattaa. Joitakin näyttelijöitä oli kadulla ja ritarikin kulki. Rohan turnajaiset katsoin viime vuonna niin en sitä tällä kerralla edes ajatellut. Hämeenlinnan Keskiajan käyn tänäkin vuonna katsastamassa, sitt tiedän onko se taas parempi kuin tämä.


Iltapäivä oli jo pitkällä ja pikkasen huikoi niin ostin silakkapihvit juureksilla. Tämä oli kiva yllätys, että silakkaakin oli tarjolla ainaisen lohen ja muikkujen lisäksi.


Päivän aikana juttelin monen ihmisen kanssa ja neuvoa bussien reiteistä kysyin jne., kaikki vastasivat ja juttelivat kivasti, olivat ystävällisiä. Kivan vanhemman miehen näin jopa kaksi kertaa, ei siis kovin iso kaupunki;)
Ehkä vielä tänä kesänä yhden reissun tuonne teen.
KS

19 kommenttia:

  1. Kiitos kivasta kierroksesta Luostarinmäellä, tullut siellä itsekin vuosia sitten käytyä ja uudestaan tekee mieli. Pitääkin tutkailla sen aukioloaikoja syksyltä josko vielä silloin pääsisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäiskös museoon mennä ihan kässäporukalla ja Marlen paikkakuntalainen oppaaksi?

      Poista
  2. Ajatella miten hieno tuo Luostarinmäki on. Olen kerran käynyt 16v tyttönä ja enhän minä sitä sen ikäisenä paljon miksikään noteerannut. Nyt katselisin Ihan eri silmin. Samalla reissulla kävin Turun Linnassa. Olen senkin jälkeen Turuss käväissyt,mutta ei ole ollut mahdollisuutta käydä noissa hienoissa paikoissa.

    VastaaPoista
  3. Hurjasti olet kierrellyt nähtävyyksiä. Bussilipun osto ei mennyt hukkaan. :)

    VastaaPoista
  4. Tutuilta näyttää! Olin pari vuotta sitten tuolla ihan paikallisen asukkaan opastuksessa. Upea paikka ja hienoa, että on säilynyt meidänkin ihasteltavaksi.

    VastaaPoista
  5. Kivat postaukset. Suosittelen myös Aurajoen rantoja aina tuonne Forum Marinumiin asti. En tiedä mistä muualla asuville on tullut käsitys että varsinaissuomalaiset ovat töykeitä, ehkä se nopea ja sanoja lyhentelevä murre vaikuttaa asiaan. Kyllä Turussa aina neuvoja saa jos vain kysyy.
    T. Åboriginaali

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainitsin ystävälliset ihmiset siksi, että usein toispaikkakuntalaisia moititaan, oli ne sitten missä tahansa. Ehkä "metsä vastaan niinkuin sinne huudetaaan", kuten sanotaan.
      Viime kesänä kävelinkin joen rantaa täl puolel Förirre asti mutta tois puolel en jaksanut enää. Mutta tulen uudestaan ja FM:ssa ehkä käydään, ainakin rannan laivat katsotaan.
      Kiva kaupunki on, ja onhan mun faija syntynyt siellä yli sata vuotta sitten;)

      Poista
  6. Seuraava reissu sit elokuussa. 17.-20. on käsityöläismuseossa Käsityötaidon päivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, oli jo tuon laittanut muistiin, katsotaan jos olis sopiva aika silloin.

      Poista
  7. Juu ja maltoin minäkin poistua mökiltä ja käydä ekan kerran koskaan Keskiaikamarkkinoilla sunnuntaina ihan viime hetkillä. Kaupallista joo, mut iloinen yllätys oli, et siellä myytiin oikeita käsintehtyjä tuotteita eikä paikalla ollut yhtään metrilakumyyjää ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metrilakumyyjät oii poissa joo mutta niitä muita oli vaikka kuin paljon, tai oliks ne enää sunnuntaina? Siis ei keskiajassa vaan siinä joen rannassa.

      Poista
    2. Molemmin puolin jokea oli ihan täyttä vielä eilisiltana. Ne oli siellä vankina ja portit aukes vasta kuudelta.

      Poista
  8. Kuvissa kiinnitin huomiota puusohvaan ja keinutuoliin, jotka olivat kuin suoraan lapsuudenkodista. Puusohva tosin eri värisenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nehän ne on tyypillisimmät huonekalut, jotka on olleet melkein joka huushollissa.

      Poista
  9. Hienoa, että museoalue on säästynyt purku-uhalta ja siitä pidetään hyvää huolta.
    Luin pätkän kultturiympäristöstä ja siellä oli maininta elokuussa, jo v.-43, pidettävästä Käsityötaidon päivästä.

    Olet taas kerännyt muistojesi kirjaan monta elämystä!

    VastaaPoista
  10. Joskus ala-asteikäsenä monta(kymmentä)vuotta sitten tuolla kävin. Samoin taisi olla kun Intsulla ettei sitä tainnut osata/kiinnostaa katsella. Mieleen jäivät vain vanhanajan karkit ja jäätelö (joka tosin ei ole ihan varma muistikuva) joita sai ostaa. Aikuisena kerran olen Turussa käydessä käynyt turhaan portin takana, harmillisesti oli tuolloin kiinni.
    Tampereella olen käynyt Amurin työläismuseokorttelissa joka sekin on käymisen arvoinen paikka. Korttelin rakennukset on saatu säilytettyä ja taloihin on tehty näyttely työläisten asunnoista eri ajankohtina aina alueen rakentamisesta alkaen 1970 -luvulle, jolloin yhdessä yhden huoneen asunnossa asunut vanhus oli kuollut ja perikunta oli lahjoittanut irtaimiston museoitavaksi sellaisenaan kuin se asukkaalta jäi. Minulla oli onni kiertää alueella opastettu kierros ja ehdottomasti näin sain paljon kierroksesta irti.

    VastaaPoista
  11. Työläisten asuntomuseo on täälläkin, useita huoneita eri vuosikymmeniltä. Täytyypä katsastaa sikäläinen museo jos Nääsvillessä käyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nääsvillessä paikka on ihan kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Lähellä Särkänniemeä.

      Poista
    2. Kiitti, hyvä ku on lähellä niin ei aikaa kulu siirtymisiin. Noh, aikaahan on mutt jos päivässa muutaman paikan haluaa katsastaa niin aika käy vähiin.
      Tämmöset vanhat asiat ja tavarat yms. on kiinnostavia. Sulla se aitta on aivan omaa luokkaansa:)

      Poista

Kiitos kommentistasi.