Uusi nalle

Tällaisen LentäjäNallen sain pojaltani Napolin tuliaisena, ja hienon konvehtirasian. Kiitos Ville!

Hyvin tämä kotiutuminen sujuu, no problem. Hali-kissalla on vaikeampaa tämä sopeutuminen, hiekkalaatikolle kyllä löytää pissalle mutta muutamat kakat on lattialta/matolta löytynyt. Taitaa katti protestoida.
Maanantaina siivosin, tiistaina katsastin Hakaniemen hallin herkut, ostin parvekkekukkia Herttoniemen kukkakaupasta

 Enpäs muista mikä tuo kirjava kukka on, joku uutuus. Hortensia on kaunis, siihen tulee vielä paljon kukkia. Ja vielä ostin oikein hienon riippuvan muratin (kuva unohtui).

Ja olin VillaLankassa neulomassa. Matkalla näin tämän, ilmeisen tarpeellinen roskis: roskareikä on huumeruiskun mentävä!

 

Tähän on tultu :(
KS

Kesä paketissa

Suvikoija paketoituna

Mun teltanpohja on tällainen, kolme kehikkoa jotka pinotaan ja niiden sisään saan kaikki tavarat. Lattialaatat päälle kanneksi ja peitetään pressulla.

SaariVaari-telttatonttu jäi vahtimaan:)

Tavaraa oli paljon - ei mitään ylimääräistä - mutta kotiin tuli vain vähän.

Kassillinen sieniä: suppilovahverot on kuivattu, torvisienet ovat kuivurissa ja saaressa jo suolasin neljä purkillista karva- ja haaparouskuja. Haaparouskuja oli aivan valtavasti, en varmaan koskaan ole saanut niitä näin paljon.

Upea kesä sai todella hienon, mahtavan päätöksen:

Kesäravintolan Kari tarjoutui ajamaan tavarani laivarantaan. Se olikin oikein hulppea ja hauska kyyti. Erjan kanssa hihkuttiin kuin vuoristoradassa tukat hulmuten. Vilkutettiin Hei-Heit kaikille tutuille telttapaikoille, mökeille ja ohi vilahtaville sienille. Ai että oli hauska matka, tämä muistetaan vielä "kiikkustuolissakin"!

KIITOS Kari!

Sinne Saari jäi, eiköhän se ole paikallaan ensi keväänä:)

KS

Pari paria sukkia

Jämälangoistani yritän päästä eroon mutta se vaikuttaa aika toivottomalta tehtävältä. Kahdet sukat oon saanut saaressa kudottua.
Puna-keltaiset on Maija-lankaa ja sinisävyiset Vilmaa. Koko on noin 36/37.

 Mä vaan teen tämmösiä tavallisia sukkia. Ihaillen katson muiden toinen toistaan kauniimpia sukkia. Jotenkin en vaan osaa aloittaa muuta mallia ja kun ei ole sukillani vastaanottajaa on mallin ja värin valinta mahdotonta.
KS

Telttailu viritelmiä

Kaunissaari on Helsingin kaupungin ulkoilusaari, jossa telttailu on sallittu. Muutaman viime vuoden aikana sinne on alkanut muodostua outoja virityksiä, jotka ei enää ehkä ole ihan telttailua. Kasvimaista kirjoitinkin jo aiemmin, tässä yksi teltan pihapiiri:

* rantasoralla tasoitettu piha

* grillipaikka

 

* sadekatos

 * golf-reikiä, -mailat ja pallot, sekä krokettipelivälineet

Että telttailua ? ;) Mua pikkasen ihmetyttää, että tämmönen on saanut kehittyä ilman, että paikan muokkaukseen on puututtu.
KS

Melkein autiolla saarella

Alkuviikon olin "yksin" saarella! Muita telttailijoita ei ollut, henkilökuntaakin vain muutama sekä kolme venettä Laguunissa. Siinä ei illan pimetessä passaa alkaa kuntelemaan outoja metsän rasahduksia kun naapuria ei ole ja lähimpään mahdolliseen ihmiseen on matkaa ainakin kilometri;)
Edellisellä viikolla vielä oli yksi urhea nainen - Inkeri - keittikselle tulia sytyttelemässä. Ja vähän me siivottiinkin kun sinne aina kertyy roskaa ja roinaa, kaikki padat ja pannut, astiat ja välineet tiskattin.

Ens viikolla sitt taas varmaan jokunen muukin on paikalla viimeisiä päiviä viettämässä, tavaroita pakkaamassa ja leiriä purkamassa. Nyyh.
Unohdin mainita, että tiistain hienon päivän kruunasi näkemäni kotka! En oo ennen nähny. Ja sitt vielä haikara.
KS

Syyspäiviä saarella

Näin tämä torstainen kaupunkiaamu valkeni auringonpaisteeseen. Elämässä on usein tehtävä valintoja ja tällä kerralla valitsin alkuviikon saaressa, ehkä tämä loppuviikko olisi ollut parempi valinta, mene ja tiedä.
Maanantaina oli puolipilvistä, iltapäivällä mereltä uhkasi tulla sade mutta ei se jaksanut nousta Saareelle asti.

Toisin kävi lauantai-iltana kun mereltä tuli rintamaukkonen hurjan nopeasti synkkine pilvineen. Iltayhdeksältä se sitten kasteli perinteisesti vietetyn Sikajuhlan juhlijat. Kuvia niistä todella komeista pilvistä ei ole mutta tässä maanantain pilviä.

Tiistai olikin sitten superhieno päivä. Aurinko paistoi, meri oli tyyni ja minä nautin elämästä.

Metsässä vaeltelin pariinkin otteeseen. Syksyiset tuoksut, pehmeä sammal ja sienet, voiko parempaa mielen kohottajaa olla.
Pari pientä herkkutattia, ekat torvisienet, viimeinen kanttarelli ja herrrkkua: lampaankääpää. Nämä söin voissa paistettuina.

Pari litraa suppilo- ja kosteikkovahveroita kotiin tuomisina.

  
Karvalaukkuja ja harmaa- ja korpirouskuja talvenvaralle.

Metsäretkien jälkeen oli tosi kiva pulahtaa kirkkaaseen mereen uimaan. Ah!

Hienon päivän päätteeksi ilta-aurinko kultasi maisemani.

 Keskiviikkona harmitti lähteä stadiin, lohdutukseksi vaeltelin lämpimällä hiekalla;)

"Aavan meren tuolla puolen jossakin on . . . ." niin, mitähän sieltä löytyis jos etsimään lähtisi?

Ensi viikko onkin sitten viimeinen ennen ihanuuden loppua tältä erin.
KS