Syyspäiviä saarella

Näin tämä torstainen kaupunkiaamu valkeni auringonpaisteeseen. Elämässä on usein tehtävä valintoja ja tällä kerralla valitsin alkuviikon saaressa, ehkä tämä loppuviikko olisi ollut parempi valinta, mene ja tiedä.
Maanantaina oli puolipilvistä, iltapäivällä mereltä uhkasi tulla sade mutta ei se jaksanut nousta Saareelle asti.

Toisin kävi lauantai-iltana kun mereltä tuli rintamaukkonen hurjan nopeasti synkkine pilvineen. Iltayhdeksältä se sitten kasteli perinteisesti vietetyn Sikajuhlan juhlijat. Kuvia niistä todella komeista pilvistä ei ole mutta tässä maanantain pilviä.

Tiistai olikin sitten superhieno päivä. Aurinko paistoi, meri oli tyyni ja minä nautin elämästä.

Metsässä vaeltelin pariinkin otteeseen. Syksyiset tuoksut, pehmeä sammal ja sienet, voiko parempaa mielen kohottajaa olla.
Pari pientä herkkutattia, ekat torvisienet, viimeinen kanttarelli ja herrrkkua: lampaankääpää. Nämä söin voissa paistettuina.

Pari litraa suppilo- ja kosteikkovahveroita kotiin tuomisina.

  
Karvalaukkuja ja harmaa- ja korpirouskuja talvenvaralle.

Metsäretkien jälkeen oli tosi kiva pulahtaa kirkkaaseen mereen uimaan. Ah!

Hienon päivän päätteeksi ilta-aurinko kultasi maisemani.

 Keskiviikkona harmitti lähteä stadiin, lohdutukseksi vaeltelin lämpimällä hiekalla;)

"Aavan meren tuolla puolen jossakin on . . . ." niin, mitähän sieltä löytyis jos etsimään lähtisi?

Ensi viikko onkin sitten viimeinen ennen ihanuuden loppua tältä erin.
KS