Hohtoneulontaa

Perjantaina oltiin Hämeenlinnassa Wetterhoffilla neulomassa pimeässä.

Kotimatkalla Meidän Autossa oli Suomenmestari Katja!

Reissu oli kiva kuten aina Katjun autolla jonnekin mentäessä. Superkiitokset Katjulle, taas kerran. Sen aiemmin vilauttamani Vauhtimimmin varakassin olin ostanut juuri Katjulle, nyt sain sen hänelle antaa saatesanoilla: "Katjulle, joka kerkiää viikossa nähdä Pariisi-Loppi-Tukholma-Hämeenlinna-Espoo".
Tällä kerralla mäkin osallistui kisaan, en ihan jumboksi jäänyt;) On se vaikea tuollaisilla muovipalikoilla neuloa (siis onhan ne ihan puikot mutta . . . .)
Kuvassa piinapenkit ja taustalla kilpailun ylituomari.

Wetterhoffin etusivun yläbannerissa on oikein hyvä kuva musta (vaik ite sanonkin) ja SM Katjan vauvasta, sivuilla on myös kuvagalleriassa kivoja kuvia kilpailusta ja ensi viikolla on tulossa videokin. "Stay tuned".
KS

Värejä syksyyn

Syysluonto on kaunis kaikkine väreineen, mielikuvitusta ei oo luonnonmaalarilta puuttunut ja väripaletti on ollut runsas.

Kesällä saaressa on vaikka minkä värisiä kukkia, sammalia ja heiniä, kaikki mainiota silmän- ja mielenruokaa. Syksyllä, ja tietysti talvellakin, ostan usein kotiin leikkokukkia. Niillä kummasti piristää sisustusta kukkien väriä sesongin mukaan vaihdellen.
Nyt on Inkaliljoja, vielä kesäisen keltaisenvihreänä.

o o o

Kaupunkimaisemaan väriä ja vaihtelua tuo Taidelinja.fi.

"HKL:n 70-vuotisjuhlavuotena toteutettava Taidelinja on kaikille avoin kulttuurifestivaali" .

Nyt on vuorossa Tekstiiligraffiteja Kalasataman metroasemalle. Teksti napattu FB-sivulta:

 "Concreatives-kollektiivin tekstiiligraffitit valmistuvat Kalasataman asemalla.

Lauantaina avajaisjuhlat klo 12-14."

Tiistaina Hagiksen torikahvilassa tapasin Riikan, joka kertoi tästä tapahtumasta ja itsekin sinne työnsä tekee. Siinä kahvilapöydässä hän sitä hahmotteli. Tapani mukaan, täysin tuntemattomalle ihmiselle, kommentoin systerin ja mun keskustelua naapuripöytään ja näin antoisaan tietoon se johti. Kotimatkalla heti pysähdyin Kalastamassa nappaamaan ensikuvat tapahtumasta. Olkaa hyvä:

o o o

Pari viikkoa sitten kun leikkautin hiukset niin kampaajani heitti ilmaan "voitais värjätä joskus" . Ajatus jäi kytemään niin voimakkaasti, että jo viime viikolla varasin ajan. Tänään hiukset saivat aivan uuden värin.

Jezz. On kiva ja hyvä väri, tietysti ensin silmiin vähän outo kun on tällainen "ei luonnonväri" mutta jo tähän nopsaan totuin. Hiusboxissa oli Elume värikonsulentti paikalla opastamassa kampaajia tämän värinmerkin käyttöön. Oli kiva sivustakuulla värjäyksestä ja erilaisista värikombinaatioista. 

Kiitos Suvi pirteästä väristä.

EDIT: nyt on Hiusboxi laittanut Naamakirjaan kuvia, tätä päivästä,  sivusto on kaikkien katsottavissa  (ei siis tarvi olla FB-jäsen) tästä Klik mun hiuksiin ennen ja jälkeen.
Tämä Ei ole maksettu mainos eikä mua ole muutoinkaan lahjottu. Ihan ite halusin kertoa ja jakaa tän värjäysjutun.

 Huomenna neulotaan pimeässä;) Hämeenlinnassa.
KS

Bää-ää, lampaita laskemassa

Katjun kanssa käytiin Susilla lampaita katsomassa. Kyllä mä ne laskinkin mutt en muista montako niitä on. Osa on suomenlampaita ja toiset kainuunharmasta. Karitsat oli jo kasvaneet niin ettei ne olleet pieniä söpöjä vaan keskikokoisia söpöläisiä.
Susi päästi ne vähäks aikaa ihan pihalle kulkemaan, kivasti ne juoksi heti ku portti aukes.

Pässitkin kuvasin, niitä on 2, mutt se ei onnistunut, valot ihan pielessä.

Mulla oli vastavalmistuneet kynsikkäät ja ne piti kuvattaman lampaan kanssa.

Lanka: Arwetta classic 80% superwash merino wool, 20%  nylon. Kulutus 40 grammaa
Puikot: 2.5 hiilikuidut
Malli: perussormikas ilman sormenpäitä, ranteessa hiirenhammasreunus

Lampaiden ihailun lomassa nautittiin pöydän antimista ja takkatulen lämmöstä. Saatiin maistaa sitruunapaistosta, jonka reseptin Susi oli vasta saanut ja ekaa kertaa sitä teki. Hyvää oli ja ilmeisen onnistunut - siis sellainen kuin sen kuuluu olla. KIITOS herkuista ja ajastasi.

Kotimatkalla pikapikaa tutustuin Kauppakeskus Kaareen. On se ollut jo pari vuotta olemassa mutt en vaan oo tuollapäin liikkunut. Isohan tuo on mutta mielestäni oon isompiakin ostareita nähnyt. Ei mikään ihmeellinen, mitenkähän siellä kauppa käy.

Boutique Makujen Taika, on tee- ja kahvikauppa, ostin kahta teetä, jotka Usko nuuski ja nyrpisti nenäänsä. Mun nessuun ne tuoksuu hyvälle. (FB)

Sampanja-mansikka oli tilapäisesti loppunut, kaikki ostaa sitä. Mä tyydyin sampanja-aprikoosiin. Toinen on PU ERH, pitäisi olla terveellistäkin:)

Oli kiva ja reipas alku uudelle viikolle. Muutama merkintä on kalenterissa, saas nähdä minkä verran tulee huideltua 'toreilla ja turuilla' vai joko rauhottuis;)
KS

Ei tuu aika pitkäks;)

Jösses ku tääl stadissa aika menee nopsaan. Tai kyl se saaressakin kuluu ihan yhtä lailla. Ei päivissä oo sen enempää tunteja vaik missä olis.
Viime viikolla siivosin kodin ku en oo koko kesänä imuria ottanu edes kaapistaan ulos. Nyt on taas kiva ku ei kompastu pölypalleroihin. Kampaajalla kävin hiukset tasoittamassa (aika värjäykseen on jo varattu).
Pankissa kävin tarkistamassa taloudellisen tilanteen. Konttori on muuttanut uuteen tilaan ja siellä on näin kaunis kakluuni

(tanakele, taas kuva meni tälleen, mä en ala . . .)

Sieltä heti ostoksille, hehe. Taito Helskystä uusin Roosa nauha -ohjekuvasto. Kauan ihastelin kaupan tarjontaa, kauniita ja kekseliäitä kotimaisia tuotteita. Siis joka kotiin eikä vain mitään matkamuistoja. Mä laitan toivelistalleni sieltä juuri tätä kauppaa varten tehdyn Helsinki pyyheliinan. Se on just mun oloinen, siinä on kissakin. Pyyhe on kallis niin lohduksi ostin kissaheijastimen.

(kuva napattu nettikaupasta)

Hauska Vauhtimimin varakassikin sujahti ostoskassiini. Hauska. Kaupan perällä oli soutuvene ja sen ympärillä kaksi tuote-esittelijää pohjoisesta, toinen Taitosisustus Ay ja toinen Painatuskeskus / Designcentre. Kivoja seinämaalauksia on Riitta maalannut. Sen verran kauan heidän kanssaan juttelin mukavia että sain muistoksi kirjan "Joki kahden kansan" ,tarinoita ja kuvia Tornion- ja Muonionjokien varrelta. Kalevala Korun myymälässä on niin paljon kaunista, mulla on nyt sitt Euran sydän kaulakoru. KK:lle on tulossa Roosa nauha korusarja.

Tietysti Usko tarkasti ostokset, Arnoldsin leipomuksen sain onneks syödä ihan itse. 

Lääkärissäkin oon käyny, akuuttitilanne oli ohi jo aikoja sitten mutta ku aika oli varattu niin . . . ja hampaat on tarkastettu. Valokuvassa käyty ja toimettu poliisille = uusi henkari tilattu ajoissa ennenkuin vanha umpeutuu. Ja Tupakkaryhmäläisetkin tavattiin taas, vielä on yksi kerta. Hienosti oon pärjänny ja on kiva ku voin ihan itse päättää meenkö vähäks aikaa ulos ku ei oo pakko mennä ulos röökille. Niih.

Eilen tapasin SeijaP:n joka oli Tyhy-päivänvietossa stadissa. Kannattaa katsoa Seijan postaus aiheesta, kivoja kuvia jäänmurtajalta. Mä ujuttauduin Seijan porukkaan Kampin kappeliin ehtoolliselle. Sellainen on harvinainen mahdollisuus ja oon tosi iloinen ku sain sen kokea. KIITOS Seija & kolleegansa. Ja 'Kerroksia' kirjajulkkareista Snurressa on hyviä kuvia. Olin sielläkin mutta kuvat ei onnistunu. 

Pitkästä aikaa kerkesin Villa Lankan neuleiltaan. Kiva oli taas tavata vanhoja tuttuja ja pari uuttakin. Tai noh, toinen on pitkäaikainen blogilukija mut ei olla tavattu,*vilkutus*. 

Lauantaina (huomenna)  Ogelin tapaamiseen. Maanantaina Katjun kanssa Susin lampaita katsomaan.  Ja ens perjantaina Wetterhoffille Hohtoneulonta  SM-kisaan. Ja . . ke 7.10 Peroba Cafe  ja sitt . . . ja . . .

Ei pääse tämä muori homehtumaan;)

KS 

ps  Tämmönen on pystytetty Kampin torille, menkääs tsiigaan. 

Why Do We Do the Things We Do?

 

ks 

Kirjan verran kirjoneulesukkia

Mut oli aikanaan kutsuttu Puikkomaisterin sukkakirjan julkkareihin mutta saaressaolo vei voiton. Kirja tuli mulle postitse. Eilen kirjailija Tiina oli hetken aikaa Snurressa nimmareita kirjoittamassa. Sinne siis minäkin kirjani kanssa.

Mä oon tavannu Tiinan ekan kerran 9-10 vuotta sitten Kaunissaaren kalliolla. Silloin huomion kiinnitti hänellä ollut hurjan kaunis ja erikoinen kassi. Eilen sitä yritettiin muistella mutta ei tullut mieleen millainen se olikaan. Olisko ollut kirjontaa? Silloin kommentoitiin toistemme blogeja, eikä vielä ollut Puikkomaisteri nimellä vaan . . .?
Sitt ollaan nähty toisemme satunnaisesti, viimeksi elokuussa Kaunissaaren paatilla.

En nyt ottanut kirjasta mitään kuvia, niitä kun on netti pullollaan, esim. Hupsistarallaa -blogissa. Luin tekstit tarkkaan ja monta vinkkiä niistä sainkin. Kyllä mullekin uusia asioita vielä löytyy ja vanhoja on hyvä kerrata muistiin...

Kirjan sukat ovat toinen toistaan kauniimpia mitä erilaisine kuvioineen. Vaan ovat kyllä niin haastavia tehdä, että taitaa multa jäädä tekemättä. Tai eihän sitä koskaan tiedä. Mielessä kyllä on neuloa säärystimet "kärpäskuviolla", se on niin hauska. Pirtin kehräämön lankaakin olis varastossa.

Eilen ostin sormikaslangat.

Viime viikolla piipahdin Snurressa ostamassa huivilankaa. Siitä on jo tekeillä huivi Kutomus -blogissa näkemäni Morrigan malli. Huivin irlantilainen taustatarina viehätti ja koska Taran toiset juuret ovat vihreällä saarella niin hän saa tämän huivin.
Lanka on fyberspates Gleem lace, 55% BFL villa ja 45% silkki väri 710 LavenderHaze . Pituutta on 800 metriä ja se oli kiva keriä kaupan laitteella. Kiitos!

KS

Kesä paketissa on perinteinen syysotsikkoni

Kirjaimellisesti mun kesä on paketoitu:

Saari-Vaari-Tonttu jäi taas vahtimaan.

Tällä kerralla en pakannut pohjalavasta pinottuun ns. laatikkoon vaan suoraan lavan päälle, teltan ollessa vielä paikoillaan saatoin jo aloittaa tavarakasan muodostamisen.

Kolme viimeistä yötä nukuttiin pienessä väistötilassa. Usko oli tosi kiltisti yöt tässä, ei ollenkaan raapinut ovea auki vaan herätti mut viereen tulemalla ja tekemällä itsensä huomatuksi.

Viimeisillä saariviikoilla alkoi näkymään perhosia, ja tosi paljon erilaisia ja erikokoisia sudenkorentoja. Horsmakiitäjän toukkia oli myös paljon, ja muutama pieni mikälie-toukka yritti majoittua mun telttaan.

Mä usein marmatan ihmisille kun ne laittaa naruja puihin ilman pehmustetta puun ja narun välissä. Kaikenlaista pyykki- ym. kiinnitysnaruahan sitä on puuhun laitettava (?). Tässä nyt on näyte mitä puulle tapahtuu kun se naru siihen  jätetään.

Tuon arpensa kanssa puu on mutaman vuosikymmenen kasvanut pitkästi yli miehen mitan. Aina puu ei naruista selviä vaan se kuihuu kun "pintaverenkierto" on estynyt.

Viimeisenä sunnuntaina kuljin ison metsän läpi sekä pohjoiseen että sieltä takaisin etelään. Ei ollut mitään rouskuja eikä myrkkysieniä eikä tatteja eikä . . .Pari litraa suppilovahveroita sain saaliikseni, on taas joulukastikesienet omasta takaa. Suolasienet on sitt ostettava tarpeen mukaan, hallistahan niitä saa jos jossain on sellaisia kasvanut.

Usko, kuten muutkin kissat, pääsee valjaista irti jos tosi tarve on, esimerkiksi on jäänyt jumiin jotenkin. Vaan viimeisellä viikolla Usko keksi, että voihan sitä ihan huvikseenkin valjaista pujottautua irti ja mennä omille teille seikkailemaan! Maukas pulska hiiri oli kotiintuomisena ja niin oli hyvää lihaa että koko hiiren söi. Myös myyräpaistia tuli maistettua. Kun näitä herkkuja ei omasta telttapiiristä ollut koko kesänä löytynyt niin olihan se mentävä paremmille metsästysalueille. Naapuritelttailija oli nähnyt kun Usko tassutteli kotiinpäin hiiri suussa. Määrätietoisesti oli kulkenut samoja poluja mitä yhdessäkin ollaan kävelty.
Vikat vuorokaudet Uskolla oli kaulassaa varapantakin ja eipä se enää irti päässyt. Mutta ei tuota raaski aina pitää.
Vikaa kertaa saaren matkatessa Uskolla oli turvallinen paikka kissaihmisen kainalossa.

Mukavaa ja värikästä syksyä kaikille lukijoille

toivottaa
KristiinaS

Pikaisesti ostoksilla

Olihan se käytävä ihan stadissakin ennen saareen menoa. Oli mulla tarpeellistakin ostoslistalla.
Snurresta Lang Quattro puuvillalankaa, muutama lisäväri Swirling Bag -pussukoita varten.
Siellä sitt tuli huono omatunto kun en oo vielä kertonut Puikkomaisterin sukkakirjasta ('eilen tein' kirjoittaa julkkareista).  Mä olen sitä ahkerasti saaressa lukenut ja ihaillut malleja, kerron sitt tarkemmin kun kotiudun. Ehkäpä haen kirjaan Tiinan nimmarin kun hän Snurressa vierailee kuun loppupuolella (21.9.?)

Scandinavian Outdoorin alepäiviltä ostin retkimuonaa. Maistiaisetkin oli ja hyvältä maistui. Mountain Housen ruuat on ensin tehty valmiiksi ruuaksi ja vasta sitten pakastekuivattu. Näin niissä on se oikean ruuan maku.
Kirjastossa odotti noutoa pitkään tilauksessa ollut uusin Soturikissat kirja - Pimeyden joki. Tulis jo ilta, että pääsis lukemaan. Jännittävää.

Yks päivä sain päähänpiston että ehdottomasti tarviin pienen käsilaukun. Sellainen löytyi heti ekasta kaupasta, Fiorella, edullisesti. Väri on vanha roosa.

KS

Vertaisseurassa

Tulin stadiin sadetta pitelemään ja heti onnisti: Peroba Cafessa oli neuletapaaminen. Puffala oli esittelemässä lankojaan. Uutuuksia ja vanhoja tuttavuuksia, kaikki ihanuuksia.

Hetki piti miettiä mitä voisin ostaa, kun mieli teki. Yksi vyyhti kolmiraita Sukka-Puffaa lahjaksi ja Baby-Puffa, 100% alpakkaa, itselle pipoksi.

Uusi alkava vuodenaika oli saanut ennätysmäärän neulojia liikkeelle. Oli tosi kiva kuulla kuulumisia ja jutella muuta kuin mikä saaressa mättää, kuka on jo purkanut leirin yms. saarijutustelua.

Tämä kahvilatila on oikein kiva tapaamisille ja lankaesittelyille. Ensi kerralla on vuorossa Tuku Wool. Katjulla on tarkempi värjäreiden esittelyaika luettavissa.
Outi-M:lle kiitos kauniista valkosipuliletistä. Jos sato on lainkaan viime vuotisen kaltaista niin nämä ovat herrrkullisia.

Edellisenä sunnuntaina saareen eksyi ukkospilvi ja se tipautti ronskisti rakeita! Olin just ehtinyt teltalle pussissa yksi litra torvisieniä. Niistä ei raekylvyn jälkeen varmaan olis ollu poimittavaksi mitään.

Usko ei ukkosta pelkää eikä rakeita nähnyt kun nukkui sikeästi. Sehän on parvekkeella mieluusti nukkunut kukka-astiassa. Nyt oli aika tyhjentää astia (mahdollisia talvikukkia varten). Laitoin tilalle laatikon hieman pehmusteilla täytettynä. Näyttää se kissalle kelpaavan. Luulen kyllä, että sille on tärkeämpää raitis ilma ja tirppien tähystely jos uni ei maita.

Ensi viikko on viimeinen saaressa vietettävä. Kyllähän siellä olisi ja keräisi sienisatoa talteen mutta kun se vuorolaivaliikenne loppuu :(
En ota läppäriä enää mukaan kun on muutakin puuhaa ja energiapistekin pitää purkaa ja pakata. Kuulumisiin sitten kuukauden puolivälissä. Huh huh kun aika menee nopsaan.
KS