Live in Peace -huivi

Kuvauskalliolta näkyy talo A-lehdet, Santander yms.

Tämä on siis Jyväskylän KnitFest 2019 etko-huivi Live in Peace by Tiina Huhtaniemi.

 Kuvakaappaus #liveinpeace



Jalovillan langat sain Villeltä toukokuun alussa, ostin lisäksi Gepard Kid Seta silkki-mohair langan. Puikkona käytin HiyaHiya 4.0 pyöröpuikkoa.

Langat oli kauniit tuossa vyyhdillä. Neuleen edetessä ne ei enää olleetkaan niin kauniit vaan jotenkin likaisen sävyiset. Nyt kun huivi on valmis niin voisin sanoa, että Miss Rumahuivi ehdokkaasta tulikin ihan Kaunis Huivi.

Huivin leveys on noin 40 cm ja pituus ilman tasseleita nin 150 cm. Siis aika paljon ohjeen huivia lyhyempi mutta lankaakin oli vähemmän, 3 x 50 g plus n. 19 g mohairia.

Tämä EI ole kurtturuusu! vaan jokin ilmeisen vanha lajike, joka on joskus ollut jonkun kotitalon pihalla ja jäänyt sitkäesti paikalleen elämään.
KS

Aurinkoinen neulepusero

Tämä kun ei ole mistään mallista neulottu niin sillä ei ole virallista nimeä. Olkoon siis Aurinkopusero! Niin aurinkoiset värit ja iloiselle mielelle tästä tulee. Ja se onnistuikin ihan super hyvin, sopii päälle mainiosti. Eiköhän tästä tule viileiden iltojen ilo ja lempparipusero.

Lanka: Lanitium ex Machina, Polwarth Merino Single, noin 350 grammaa, keltaista jäi 32 g ja oranssia jäi 17 g. Nyt on dokumentonnissa Iso Musta Aukko, en löydä kuvaa lankavyyhdeistä vaikka tietääkseni aina sellaisen otan!?
Puikot: vartalo 3.5 ja resorit 3.0 Addi pyöröpuikot
Malli: peruspusero raglanhihoilla, helmassa i-cord päättely, resori 1o1n.

Lanka oli kivaa neulottavaa, kuten aina LEM'in langat on olleet. Ovat mun lempparilankoja, myös värit on mun silmää miellyttävät. Varsinkin tämän puseron värit!

Kävin rannassa jätskillä ja siellä oli tällaisia kivoja kuvauspaikkoja. Ja löysin mahtavan uimapaikan! Siinä se on ollut kaikki nämä vuodet ja läheltä oon kulkenut mutta en ole sitä huomannut. Taidan siellä viettää hellepäivät tästä eteenpäin. Siitä kohdasta näkee Suomenlinnan majakan. Ja isot laivat. Jee!

Tässä on mun kesäinen neulenurkaukseni terassillani. Puun varjo tulee puolenpäivän jälkeen ja pian aurinko meneekin talon taakse ja tässä käy hieman tuulikin joka tulee talojen välistä. Ja tästä näen kaikki kauniit kukkani, puutarhaksi sitä naapuri juuri sanoikin.

Pääsispä veneilemään! Entisestä elämästä kaipaan vain veneilyä, saaria, rantasaunaa ja merta - tyynenä ja myrskynä.

Helsinkiä pakoon -sukat

Ensimmäiset sukat Tiina Kuun sukkakirjasta Tuhansien villasukkien maa ovat nyt valmiit. Eka yritys piti purkaa kun olis tullut liian pienet mutta nämä tokat on mulle sopivat. Tosin ekan sukan kirjoneule hieman kiristää jostain kohdasta, ja alimman sekä ylimmän kerroksen vihreä silmukka ei näy mustan seasta. 

Ohje oli selkeä kunhan ensin asennoitui oikein, eli ei posottanut sukkaa omasta päästä vaan keskittyi lukemaan ohjeen. Ihan yksinkertainen malli ja kirjokuvio.

Tubular cast on aka italilainen  aloitus on tosi joustava sukansuu.

Lanka: Ullrike by Anki merino twist 67 grammaa, kuviot Arwetta Classic yht. 14 grammaa eli langankulutus ihan ohjeen painoissa.
Koko: 38-39 ohjeella M
Puikko: 2.00 sukan varsi ja lapa, aloitus 2.75, kirjoneule 2.50
Malli: Helsinkiä pakoon, Tiina Kuu
Tiinan inspiraation lähde: Kasmir, Vadelmavene

Ajattelin tuon kauniin ja elävän harmaan värin olevan Helsingin katuja ristiin rastiin ja sitten se ihana rauhallinen metsä minne pääsee hurlumheitä pakoon:)

Nyt on ihan pakko neuloa pari keskeneräistä neuletta pois notkumasta ja sitten toisen kauniin sukkamallin kimppuun.
KS

Kesäpäivä Tallinnassa

Sää merellä oli mitä mainioin. Tuulta ei riittänyt edes purjelaivan purjeisiin.

Tallinnassa oli Keskiaikapäivät, olleet jo muutaman päivän. Olisin halunnut olla pari päivää mutta yhdelle hengelle ei löytynyt edullista hotellipakettia. Niinpä sitten vain päiväretki ja sain matkaseuraksi Anna-Liisan.

Pari ritarimittelöä katsoimme. On se hurjaa taiselua ja varusteet ovat mahtavat, sekä paksuudeltaan että ulkonäöltääan. Tämä ei ole mitään lastenleikkiä eikä halpa harrastus. Bohurt linkki.

Tämä hevonen olikin hauska peli. Se on niinkuin uimarengas, lapsi menee siihen keskelle ja henkseleillä hevonen riputetaan olkapäille. Sitten vaan menoksi:) En kehdannut kuvata kun lapsi sen kanssa kulki, tässä siis vain muurin päällä lepäilemässä.

Suureen villapeittoon ompelin muutaman keltaisen piston.

Aina on  ollut muotia ja se seuraajia. Jossain vaiheessa oli niin, että mitä pidempi kengän kärki sitä rikkaampi oli kulkija.

Tällainen turistijunakin sattui kohdalle. On se täällä muutaman vuoden ollut mutta en ole nähnyt.

Ja issikka paremmilla kieseillä.

Satamassa oli Meripäivät. Tätä tapahtumaa voisi ensikesänä katsoa vähän tarkemmin. Väkeä kuhisi ja oli siellä tuttukin purjelaiva.

Alkumatkasta saimme pienen seikkailun. Kakkosen bussilla oli tarkoitus mennä ensin Karnaluksiin. Hypättiin bussiin ja eikun menoksi. Hupsista! Bussi kääntyikin ihan väärään suuntaan! STOP-painiketta painoin mutta matka vaan jatkui, pysäkin väli olikin toooosi pitkä. Neljä muuta matkustajaa totesivat myös olevansa väärässää bussissa. Taisi siinä olla vielä kaksi muutakin kun matkalaukun kanssa olivat mutta eivät halunneet ottaa kontaktia meihin.
Siinä kyllä oli ollut etulasissa numero 2 mutta kai se sitten oli muuttanut sen siihen päätepysäkille tultuaan eikä sitä siinä sitten enää oltu tarkistettu.

Noh, ei hätiä mitiä, lopulta bussi pysähtyi. Kadun toisella puolella oli pysäkki ja jo kohta siihen tulikin bussi. Kyytiin vaan ja menoksi. Siinä oli katsottu toisen matkustajan kartasta, että ei kannattanut mihinkään lähteä kävelemään vaan millä tahansa bussilla lähemmäs keskustaa. Toinen nainen vähän arvosteli paperikarttaa:"'älypuhelimessahan on kartta ja goole löytää". Ei kyllä olis puhelimen ruudulta niin nopsaan ja hyvin saanut hahmotettua missä oltiin ja kartassa oli kääntöpuolella vielä linjakartastokin. Niih. 
Muutaman pysäkin päästä jo oltiin tutulla pysäkillä jossa vaihdettiin kakkosen ratikkaan ja päästiin perille. Ne kaksi muuta linja-autoasemalle ja toiset kaksi meidän kanssa Karnaan. *Vilkutus*. 
Oltais käyty Wool&Woollenissakin mutta se oli suljettu, ehkä lomalla.

Se se vasta olikin kiva sattuma kun tapasin keskellä Tallinnaa vanhan neulekamun Arskan Kotkasta! Ei olla muutamaan vuoteen nähty ja nyt tuossa Kaubamajan kulmalla. Jee, oli kiva edes hetki jutella. *Vilkutus*

Ostokseni: muutama 50 g:n kerä kirjoneuleväreiksi, pari pyöröpuikkoa ja puikonpäätä. Yhdet sukat Suvasta. Domus Linumista pellavakerä, jos vaikka ehtisin neuloa muutaman pyörylä Marcialla unisieppareita varten. Ja Pikollekin yksi niin saat itse askarrella loput;)

Keskiaikamarkkinoilta sormus ja meripihkakorvikset. Hopeaa molemmat. Sormushan on sama malli kuin Kalevala Korulla on Teljän neito. Mallit ovat hautalöytöjä sieltä ja täältä niin mallisuojaa ei ole.

Ja vienosti tuoksuva harjuhernekimppu.

Anna-Liisalle kiitos kivasta ja helposta matkaseurasta. Mennään taas jonnekin!
KS