PÄÄSIÄINEN OLI JA MENI

Tai ei ihan niinkään, pääsiäisen aika kun jatkuu helluntaihin asti.

Mutta, monta pääsiäistä tuli ja meni ennenkuin tämä liina valmistui. Aloitin sen joskus 80-luvun puolessa välissä. Hyvissä ajoin että se ehtii pääsiäiseksi valmiiksi ja annettavaksi Villen kummitädille. Eihän se valmistunut. Miksi? Sitä en enää muista.
Seuraavana vuonna otin sen taas esiin hyvissä ajoin ja jatkoin työtä. Ja niin edelleen vuosi vuodelta, kunnes en sitä ottanut enää edes esille. Se oli sitä aikaa kun purjeveneen varustelu ja kunnostus kesää varten alkoi jo helmikuun venemessuilta. Ei siinä virkkaamaan ehtinyt.

Viime vuonna (-04) sitten otin itseäni niskasta kiinni heti tammikuussa ja päätin, että tämä työ on vihdoin saatava pois lojumasta. Ah, lanka loppui! Eihän sen merkkistä lankaa ollut enää edes olemassakaan mutta sain aika lailla samanväristä, vaikka tietysti selvä raja työhön tuli.
Niinpä se lopulta valmistui ja nyt niin ajoissa, että sain annettua liinan Lissulle jo helmikuun blinikutsuillani!  Tietysti mainiten, että se on jo melkein yhtä vanha kuin kummipoikakin vaikka onkin vasta valmistunut.

Kuva (ja ohje) on: Allas Extra "Stick och virkbilaga" Påskpynt. Saisikohan tästä liitteestä tehtyä jotain muuta kivaa ensi pääsiäiseksi itselle? :)




KS
29.3.05

ALKUVUODEN NEULEET

Tämä valmistui puikoilta tammikuussa, mutta yllättäen se löytyi kaapista saumat ompelematta vielä maaliskuussa! Miten onkin unohtunut, nyt neula kiltisti käteen ja saumojen ompeluun.
Lanka: Tennesee
Malli: Novita?, kopiosta ei näy mikä vuosi, mikä numero. Alkuperäinen malli on raidallinen, mutta kuten näkyy, tein sen yksivärisenä. Koristekuvion otin kirjasta Lesley Stanfield, Kauneimmat neulemallit.







Helmikuussa valmistui liivihame Taralle. Tiedot siitä kuvan kera sivulla 18.3.2005 kategoriassa "yleinen".
Ja virkattu nukke kantokasseineen.

Maaliskuussa olin ahkerampi: vauvahaalari ja "Sateenkaari"-pusero valmistuivat tämän blogin perustamisen rinnalla.
Vauvahaalarin kuva sivulla 18.3.2005 ja pusero 27.3.2005.

Pyhän viettoa

Lauantai-illan vietin Helsingin kaduilla. Seurasin siis katuteatteria. Esite sanoo siitä näin: "Kymmenes Via Crucis on musiikillinen ja kuvallinen runoelma ihmisoikeuksista, Jeesuksesta, kuolemantuoimioista, kuolemasta sekä toivosta ja rakkaudesta." No juu, sitä se varmaankin oli ja esitti mutta oli niin moderni juttu, että en oikein pysynyt kärryillä.
Sen jälkeen oli vuorossa pääsiäisyön messu Tuomiokirkossa. No juu, olihan sekin ok, mutta jotain modernia siinäkin oli.
Jotta saisin aistia edes jotain aitoa juhlan tuntua, menin vielä Uspenskin katerdraalille katsomaan heidän kynttiläkulkuetta kirkon ympäri. Sitten olikin jo aamuyö, kiiruusti kotiin nukkumaan ja valmistautumaan sunnuntain "kuvauksiin".

Kyllä, Ville on nyt käynyt kuvaamassa neulomuksiani, käsitöitäni ja vähän sitä sun tätä. Ruokapalkalla tuli paljon kuvia.

Ruoka ei ollut mitään perinteistä pääsiäislammasta vaan perinteistä ja hyvää makkarakastiketta sekä oikeata perunanmuusia! Meillä sanotaan tätä nimenomaista kastiketta "poltetuksi makkarakastikkeeksi". Sitä ei suinkaan polteta mutta jauhot ruskistetaan niin tummiksi kuin kantti antaa periksi. Sen jälkeen kastiketta keitellään hissukseen pari kolme tuntia, jolloin se tummenee ja saa oivan tumman maun. Makkarat ruskistetaan myös tummiksi ja lisätään kastikkeeseen vasta lopuksi. Nam. Tämä ei siis ole mikään arkipäivänä töiden jälkeen tehtävä pikainen ´nälkä pois heti´ ruoka vaan rakkaudella valmistettu ja nautiskellen syötävä. Seppo repii pelihousunsa kun lukee, että tätä on syöty ja hän ei ollut pöydässä.

No niin, ja sitten neuleasiaan. Kaiken muun touhun ohella olen saanut tämän Sateenkaareksi ristimäni neuleen valmiiksi. Ja ylpeänä esitän kuvan!:

Lanka: Maxi ja Linie 136 Luna
Puikot: 6 pyöröpuikko ja sukkapuikot
Malli: Oma viritys

Näin paljon vaivaa etsiessäni Maxista tehtyä mallia ja pyysin apua Novita-Neulomon ystäviltäkin. Löysin lehtiä ja sain vihjeitä. Mutta kuinka kävi? Langan kulkiessa puikoilla malli vain muotoutui kerros kerrokselta. Lopputulokseen olen oikein tyytyväinen, siitä tuli sitä mitä halusin. Tai no, olishan nuo raidat voinu osua muualle kuin korostamaan pömppömasua mutta haitanneeko tuo.
Ja mikä parasta: ei ollut kuin kainaloiden 12 silmukan mittaiset saumat ommeltavana!

KS

Vuodenajan tervehdys!

Kaikille lukijoilleni haluan toivottaa Hyvää Pääsiäistä ja mukavaa kevättä. Pääsiäisen perussanomastahan alkaa uusi elämä, jonka symbolina koristelemme kotimme maalatuilla munilla, pajunkissoilla ja hiirenkorvaisilla koivunoksilla.

Til-Tal-Til-Tal
talven tulkut tolkuttaa:
Talvi menee, talvi menee!

Sir-Sir-Sir-Sir
kevään sirkut sirkuttaa:
Kevät tulee, kevät tulee!

KS

... ja fogelit sjungaa!

Tänään mustarastas lauloi pihallani ensimmäisen kerran. Aikaisempina talvina se on ollut täällä laulamassa pitkin talvea mutta tänä vuonna sitä ei ole kuulunut. Olipas kaunista laulua, niinkuin päiväkin.

Lauantaina kävin hieman kaupoissa ja tulin kotiin, kuinkas muuten, lankakassin kanssa. Ostin Novita virkkauslankaa uudessa lehdessä ollutta neulottua liinaa varten ja edullista Miniä.

Miniä oli ihan pakko ostaa sen takia, että kaupunkikierroksen aluksi löysin Fidan kirpputorilta vähän käytetyn Novita-lehden 2/2001. Siinä on paljon kivoja lasten neuleita Ministä. Ja niitä Maxi-neuleita, joita äskettäin etsin eikä millään meinannut löytyä. Nyt niitä on. Kirppis olisi myynyt lehden vaivaisella 10 centillä! Annoin hieman enemmän, tottakai tällaisesta aarteesta. Ja siinä on myös Muumi-malleja. Arvatkaas kuka tulee saamaan sellaisen.

Neuleliinaa aloin innoissani tehdä heti kun lanka oli ostettuna ja uunituore ohje käsillä. Kylläpäs oli hankalaa. Eihän ne neljä ohutta puikkoa pysyneet hyppysissä minkäänlaisessa tolkullisessa järjestyksessä. Ja lankakin niin ohutta, että hyvä kun sen sormissaan tuntee. No, siinä sitten kaikenlaista viristystä tein ja ähelsin ja pääsin alkuun.
Nyt aikani sitä tehtyäni, totean että ei siitä tule mitään liinan kokoista, ehkä joku alunen. Miten lie niin eri kokoinen tulossa kuin mallissa.
Laitan koko kutimen nyt pois silmistäni, ehkä palaan siihen joskus. Aihetta täytyy tutkia hieman lisää ja perehtyä sen saloihin.

Jatkan siis "Sateenkaaren" kutomista. Sehän ei nyt ole edistynyt mihinkään kun perjantai meni noita kuvia tänne laittaessa. Oli sekin varsinainen show. Onhan se helppoa sitten kun jujun keksii. Jotain jäi kyllä vielä epäselväksi miten toimitaan mutta harjoittelen sitten seuraavien kuvien kanssa lisää.

Ystävälle lohdutussanoja etsiessäni, tuli vastaan seuraavat pari jaetta Jobin kirjasta (7:6-7). Laitanpa ne tähän meille "langankuluttajille" mietittäviksi:

"Kuin kutojan sukkula kiitävät päiväni:
ne päättyvät, kun lanka loppuu.
Ajattele minun elämääni:
se on vain henkäys."

KS

Jippii, vihdoinkin kuvia...

. . . joiden pitäisi kertoa enemmän kuin sanat, mutta nämä nyt ovat hieman huonoja. Ne on otettu ihan tavallisella kameralla ja taustatkaan ei sitten olleet hyvät. Linssin takaa näyttää niin erilaiselta. Lupaan parempilaatuisia kuvia jatkossa.

Liivimekko, Taralle 18.3.2005
SamosLollipop, 815 sateenkaari ja Samos 524 pinkki,pyöröpuikolla nr.4,5
malli suunnilleen omasta päästä

Samoin Taralle 18.3.2005 virkattu nukke,SK2/2005
jämälankoja Kotiväki ja Viola
Näistä toivottavasti tulee paremmat otokset tyttö mannekiinina!

Nuken kantokassi, ommeltu fleesestä, ja on siellä peittokin.

  Tämä on vanhaherra Nalle, joka on päässyt mannekiiniksi
Ninan vastasyntyneelle pojalle tehtyyn
Palma-haalariin.
Novita talvi-2004
Nallesta tulette kuulemaan lisää myöhemmin.


KidMohair huivi, malli Novita.
Näitä syntyi erilaisilla pitsineuleilla syksyllä,
joulupukkiosastolle.

Huom. Tältä sivulta editoitu kuvat pois. Ne on laitettu parempilaatuisina sivuille Neuleet 2003 ja 2004.
30.3.05 / KS

Ensimmäinen oikea kuva!

She is Tara, my knitting V.I.P.
Thanks to her grandmother, this is the first photo on my site!

Hän on Tara, kuvassa 1 v. ja päällä synttärilahjaksi saatu Palma huppujakku (SK3/2003).

Tänään on kutominen edistynyt, kun on tuo lumisade pitänyt sisätiloissa. Ulkona piipahdin sen verran, että hain kirjastosta tilaamani kirjan Lesley Stanfield & Melody Griffiths, Neulojan käsikirja. Jos sais siitä uusia ideoita, siis opastusta kuinka voin itse suunnitella neuleen, tai muuttaa vanhaa mallia. Taisin siitä löytää kivan perhosen, jonka voisi kutoa tuohon Maxiin. Saas nähdä.

Taas kuulemme uutisista, kuinka suomalainen ei osaa yhdistää autolla ajoa ja lumisadetta. Täällä Helsingissä sattui aamulla valtava ketjukolari, 42 autoa, romua korjaavat vieläkin, ja siinähän menehtyikin kaksi henkilöä. Useiden kolareiden uhreja on viety sairaaloihin kymmeniä ja taas kymmeniä. No, se nyt oli ikävä uutinen tänne neuleiden ja ruuan joukkoon, mutta elämäänhän tuokin kuuluu.

Eilisen herkkuruuan jämät jalostuivat tänään keitoksi: perunat, lihat ja hapankaalin kiehautin potkan keittämisestä syntyneessä maukkaassa liemessä. Ruisleipää särpimeksi, nam.

KS

EISBEIN MIT SAUERKRAUT

(Kielitaitoiset suokoon anteeksi, jos tuo meni aivan väärin.)

Porsaanpotka kiehuu kattilassa ja toisessa hautuu valkosipuli-hapankaali hapankermassa! Mitkä tuoksut, ah. Juu, näen jo silmissäni ne monet Yök-ilmeet siellä ruudun toisella puolella. Makuja on monia ja tämä on yksi minun herkkuruoka.

Kun potkan keitinvesi on jäähtynyt, pinnalta otetaan talteen hyytynyt rasva. Se on sitten herkkua leivän päällä, ehkä ripaus suolaa. Terveysintoilijat taisivat jo pyörtyä. Jos poika ei muuten saa aikaiseksi tulla laittamaan mulle niitä kuvia tänne, niin tuolla rasvalla saan sen kyllä houkuteltua viivana paikalle!

Käsitöiden lisäksi tykkään laittaa ruokaa. Vaikka yksin asunkin, niin melkein joka päivä laitan ihan oikeata ruokaa. Joskus onnistun laittamaan vain yhden annoksen, mutta usein tulee pataljoonalle, varsinkin keitot, ja sitä sitten syön useamman päivän. Pakastamista en harrasta, paitsi tietysti syksyn sienet ja puolukat. Ja mikroruokiakaan ei tule ostettua kun ei ole sitä mikroa, enkä hanki. Valmiit ruuat lämmitän teflon pannulla. Siinä niitä voi sitten vähän muokata ja hyvää tulee.

Tuo porsaanpotka tuli ostettua sivuhankintana Hakaniemen hallista. Menin sinne ostamaan nro 6 bambuista pyöröpuikkoa Vihreästä Vyyhdistä. Aloitin sen Maxi-puseron neulomisen vanhalla metalli pyöröllä, mutta se tuntui niin oudolta bambujen jälkeen, että oli ihan pakko sijoittaa taas uuteen puikkoon. Vasta viime viikolla ostin yhden. Totesinkin VV:n myyjälle tulleeni viikon puikko-ostoksille.

No, ja siinähän oli Niin Ihanaa efektilankaa, että olihan sitä kerä ostettava. Se on sateenkaaren kirjavaa OnLinen Linie 135, Luna. Laitan sitä raidoiksi tuohon tekeillä olevaan siniseen puseroon. Taitaa tulla kiva.

Ehdin tässä nyt kutoa aika monta kerrosta ennen kuin on aika laittaa perunat kiehumaan. Potkan valmistuminen kestää  vielä tovin. Ja sitten herkuttelemaan.

 KS

Ompelupäivä

Tänään oli ompelukoneen vuoro surrata. Broidin veneen pressujen reunat olivat ajan saatossa, meriveden suolasta ja auringonpaahteesta, hapertuneet. Syksyllä olin päällystänyt veneen istuimen ja siitä kankaasta leikkelin ensin metritolkulla uutta reunakaitaletta. Paksu neula ja lanka koneeseen ja ompeluun käsiksi. Pressukangas kun on niin paksua ettei sitä voi nuppineuloilla käsitellä, niin pyykkipojat näyttivät taas kyntensä ompeluapulaisina. Niillä kaitale pressuun auttavasti kiinni ja ompelemaan. Oli siinä tavallisella karvalakkikoneella tekemistä mutta ihan hyvät niistä tuli. No, mitä nyt pientä hienosäätöä ja langanpäiden solmimista broidi saa iltapuhteikseen tehdä. Paksuissa pressun saumakohdissa oli kyllä pakko "hypätä yli", niistä ei neula suostunut menemään läpi.
Kangasta onneksi jäi vielä niin paljon, että saan toisenkin istuimen päällystettyä ennen vesillelaskua. Kangas on ostettu, kuinkas muuten, Eurokankaan palalaatikosta.

Hmm, karvalakkikone taisi kyllä suoriutua tehtävästä paremmin kuin jokin uljas elektroniikkaa täynnä oleva hienohelma. Olisipa ollut tallella isän vanha kone, jolla hän perheensä elätti tekemällä kaikenlaisia koteloita ja salkkuja. Niillä välineillä olisi ollut paljon käyttöä minullakin. Käsillä tekemisen taito on siis geeneissä. Niin, ja olihan taas hyvää tilaa suurelle ompelukselle tällä upealla isän tekemällä pöydällä! Tämä on tukevaa mäntyä, pyöreä, halkaisijaltaan 160 cm, mahtuu Hesarinkin lukemaan.

Neuleliinaa ollaan neuleystävien kanssa ajateltu opetella tekemään ja tälle pöydälle sellainen on ollut haaveena. Taitaa ehkä tulla ikuisuusprojekti näin suurta saada aikaiseksi. Ja löytyneekö sopivaa malliakaan. Tallinnassa olen nähnyt ja hypistellyt isoja neuleliinoja, mutta nekin olivat vain 140 cm halkaisijaltaan. Ja hinnat olivat päätä huimaavia, minkä tietysti ymmärrän, mutta se matti kukkarossa jne.....

Nyt jatkamaan Maxi-puseron neulomista. Sen kanssa saa olla tarkkana, että tulee kaikki säikeet puikolle. Langan kierre avautuu herkästi ja paksulla puikolla (6) irtonainen ohut langansäie jää helposti huomaamatta.

KS

Suulis skriinaa

Hieno talvipäivä on ollut tänään. Mulle just sopivan lämmintä. En pidä pakkasesta.

Jippii, sain yhden valmiin neuleen pois käsistäni. Olin just saanut käärittyä sellofaanilahjapaperiin vastavalmistuneen ja pesaistun vauvahaalarin, Palma/Novita talvi-2004. Säästyin postireissulta kun broidi tuli piipahtamaan ja se vie sen tyttärenpojalleen, ihan tuore vauva. Haalarista tuli oikein mukava ja pehmoinen, tyypillinen vauvajuttu. Se oli nopsa ja helppo tehdä, Taran tulossa oleva veli saa samanlaisen kesällä kun se aika koittaa. Langat on jo hankittuna.

Luit oikein: vastavalmistuneen pesaistun. Mä onneton tupruttelen noita syöpäkääryleitä ja ei ole kiva antaa vauvanvaatetta joka haisee, yök.

Tosin Taralle jouduin viime viikolla lähettämään synttärilahjan pesemättä. Se kun oli virkattu Mollamaija /SK 2/2005. Tein sen ja sille mekon puuvillalangan jämistä. Niitä löytyy kaikenvärisiä.

Mollamaija sai myös kauniista kukallisesta fleecestä ompelemani kantokassin ja peiton. Kantokassin malli omasta päästä, kangas Eurokankaan palalaatikosta.

Nukkea varten ostin pussin Lennol polyestervanua. Se vaikuttaa hyvältä, pysyy mukavasti ilmavana. Miten se käyttäytyy pesussa tms., siitä ei ole kokemusta. Toivottavasti ei mene ihan kasaan. Koska lankoja ja vanua nyt on, niin Mollamaijoja saattaa syntyä enemmänkin, tai jotain muuta. Jossain näin kirahvin, se ohje täytyy hankkia.

Tein Taralle myös liivimekon Lollipopista. Kirjava sateenkaariväri ja pinkillä rapuvirkkauksella reunat, aika namin näköinen. Suuntaa-antavana mallina käytin Nalle-langan Tytön liivimekko/Novita talvi-2004. Siitä sain siis mitat minkä kokoinen noin 100cm vaate tulee olla. Mekko valmistui nopeasti, tein yhtenä kappaleena  kädenteille asti, ihanaa, ei saumoja ommeltavaksi. Olkapäille tuli napinreiät ja tietenkin napit. Lopputulokseen olen muuten tyytyväinen, mutta ne reunukset ei oikein onnistuneet. Aikaa ei kuitenkaan enää ollut asian korjaamiseksi, koska lahjat piti saada mummon matkaan englantiin vietäviksi.

Nyt  s a a n  aloittaa uuden työn. Viime viikolla ostin "edullisesti" vaal.sinistä Maxi-lankaa. Siitä olis tarkotus tehdä ¾-hihainen pusero farkkujen kanssa pidettäväksi. Mallitilkku on tehtynä ja tiheys täsmää yhteen ohjeeseen minkä löysin. Oli taas vaikea löytää ohjetta. Kaikkea muuta on mutta ei nyt tälle langalle. No, ajattelin vähän soveltaa sitä, tehdä jonkun simppelin kuvion nurin/oikein silmukoilla sileään neuleeseen.

KS

Lisäys:

Näin siinä käy kun unohdin mainita ohjeen, niin tuli kysely asiasta!Mutta näinhän tämä toimii. Maxille SuuriKäsityö 3/2002 ja Novita lehti mutta mulla on kopio josta ei ilmene mikä lehti. Siinä on kiva malli minkä olen tehnyt aiemmin.Nämä on kaikki Novitan tekemiä malleja. Saiskohan niiltä kopiot?

Laitoin tämä vastauksen tuonne kommentteihin ensin, kun en oikein tiedä miten näitä juttuja käsitellään.

Aloittelevan blogin pitäjän ihanuus ja kurjuus

Olen iloinen ja kiitän kaikesta saamastani avusta, kannustuksesta ja rohkaisusta blogin perustamisessa.
Kivoja kommenttejakin olen jo saanut.
Onhan tämä helppoa juu, mutta harmaita hiuksiakin on ehtinyt tulla monta. Tuota blogirinkilaatikkoa en millään meinannut saada aikaiseksi mutt apua saatuani sekin sinne ilmestyi, poks vaan.

On mielenkiintoista kaivella muistiaan, lankalaatikoita, lehtikasoja, vyötteitä ja mallitilkkuja. Mitähän tuostakin piti tulla, ai tuommostakin on, mihin sekin on joutunut ja niin edelleen. Vaikeinta on hahmottaa milloin mitäkin on tehnyt. Lapset on helppo nakki kun tuota ikää ei heillä vielä niin paljon ole, niin vuosiluvut on jotenkin hanskassa.
Joku jossain kysyi, säästääkö ihmiset lankavyötteitä. Nyt tätä arkistointihommaa tehdessä huomaan, että olenpas ollut fiksu säästäessäni vyötteen langanpätkän kera, ja napakympin sattuessa mukana on jopa mallitilkku. Siitä jo melkein muistaa "mitä ja kenelle" mutta kun olis vaikka vyötteeseen kirjoitettuna tieto ohjeestakin, niin avot!

Toinen asia mikä on tullut esille useankin lehtileikkeen kohdalla, on se, että ei tiedä mistä lehdestä ja miltä vuodelta se on. Ja eikös yksi lehti ole muuten kokonainen, mutta juuri se numero- ja vuosilukutieto on revennyt kannesta!  Ja vielä, tehtyyn ohjeeseen olisi kannattanut merkitä myös minkä kokoisen on tehnyt. Varsinkin lasten ohjeisiin, teinkö jo viime vuonna tämän 2-vuotiaan kokoisena? Lapsilla ei koko aina mene noiden vuosien kanssa ihan yks yhteen.

Kaikkea tekemäänsähän ei tietenkään voi muistaa, varsinkin kaikenlainen pikku sälä jää unholaan vaikka olisi ollut kivakin juttu. Haa, tuosta huomaa, että jotain siellä muistissa kaivelee..

Näiden neule- ja virkkaustöiden lisäksi on tullut tehtyä aika monta kassia ja pussia. Kassit ja laukut ovat heikkouteni, onneksi kenkiä ei noin vaan tehdäkään. Omatekemä varaostoskassi on aina mukana ja sen huomaa, joskus ei nimittäin ole roskapussia talossa. Näitä olen myös antanut duunikavereille lahjaksi ja käytössä näyttävät olevan. Kankaana käytän Eurokankaan palalaatikosta edullisesti saatavaa sadetakkikangasta. Se on kestävä, kevyt ja taittuu pieneksi. Hienoimpiin malleihin laitan vielä heijastusnauhaa sivusaumoihin.

Sisustaminen on myös mieluista tekemistä. Oma kotini on vain yksi huone, niin että aika vähällä pääsee vaikka vaihtaa koko ilmeen. Viime vuonna tein ison ja vaativan homman päällystäessäni systerin ruokailutuolit. Kangas oli kallis ja vaativa, mutta onnistuin mielestäni hyvin. Toivon saavani myös tästä projektista kuvan tänne.
KS

Ps: Huomaatteko? Harjoitus tekee "mestarin". Osasin laittaa tuon vakoilulaatikon!

Uusi blogi

Olen avannut oman sivun!
Olisi varmasti pitänyt tutustua aiheeseen hieman enemmän mutta tässä sitä nyt ollaan jo.
Olen Kristiina Helsingistä. Itsekseni elelen, mitä nyt nuo normaalit villakoirat seuraa pitävät. Puikot viuhuvat, koukku ketjuttaa ja ompelukone surraa. Niistähän syntyy ainesta suurempiinkiin "koiriin".

Käsitöitä olen tehnyt aina mutta parin viime vuoden aikana  kädet ovat olleet ahkerasti käytössä erilaisissa projekteissa. Kutomuksia, anteeksi siis  neuleita, on syntynyt tiuhaan tahtiin. Englannissa asuvalla kumipojallani on tytär Tara, joka täyttää just kohta 2 vuotta. Hänelle olen tehnyt paljon omasta mielestäni ihania neuleita. Jouluksi kudoin monta paria lapasia ja sukkia, sen upean Aran villatakin lisäksi, siellä ei kuulemma ole kunnollisia saapassukkia noin pienille. Ja Tara saa veljen kesäkuussa, niin että siinä riittää uutta projektia tädille. Myös veljentytär sai äsken pojan. Hänelle on juuri valmistunut Palmasta vauvahaalari. Ihanan pehmeä ja pörröinen.

Keskeneräisiä töitä löytyy jokunen, lankoja on pussukoissa ja laatikoissa paljon,mutta kuinka sattuikaan että ostin lankaa  toissapäivänä (kun mukamas halvalla sai).

Valokuvia saan laitettua tänne vasta kun poikani Ville tulee lomalta. Ah, 35 asteen lämmöstä tuli juuri viesti Bangkokista. Hän kyllä  ihmettelee, mitä äiti on taas mennyt tekemään heti kun silmä välttää. Villeltä olisin heti saanut apua tässä blogiasiassakin, mutta kun en malttanut odottaa.

Tuossa juuri sain valmiiksi pienen lasinalustan kun piti harjoitella neuleliinan tekemistä. Alku oli hankala mutta kyllä se sitten alkoi sujumaan niin, että uskaltaa tehdä ihan oikeankin liinan. Ja taas täytyy ostaa lankaa.

Tässä nyt alkupalat, kirjoittelen lisää kunhan tästä ramppikuumeesta selviän.

KS

1. valmis työ

Tämän vuoden ensimmäinen käsityö on nyt valmis. Se on ompelutyö.

Systeri, Maija, tilasi jo ennen joulua kävelysauvoilleen jonkinlaisen
pussin Brasilian matkaa varten. Ensi viikolla on lähtö, niin jo oli
aika saada tämä tehtyä.

Sauvapussilla on tällainen pikkupussi, johonka sen voi taitella kun sauvat ovat käytössä.

Pohjassa on tukipahvi, etteivät sauvat tule kankaasta läpi.

Yläpäässä on vetoketju ja pussissa on kantokahva sekä nimilappukotelo.

Oma sauvani hieman pilkistää tuolta ulos, mutta systerin sauvat ovat lyhyemmät.


Olen tyytyväinen tähän. Tosin en nyt ole varma, olisiko hän halunnut
tämän olevan tukevampi tai kovemmasta materiaalista, no huomenna se
selviää kelpaako tämä. Esimerkiksi kovikehuovalla olisi voinut tehdä
sisäosan.
Sadetakkikangas on apukasseista jäänyt pala, Eurokankaan
palalaatikosta. Kahva on vahvaa nauhaa jostain rikkimenneestä tavarasta
(esim. urheilukasseissa käytettyä nauhaa). Siis sellaista materiaalia,
joka kannattaa säästää, yleensä niille löytyy käyttöä. Nimilappukotelo
on rikkinäisestä muovitaskusta. Pussi tuli halvaksi koska vain
vetoketju oli ostettava. Olisihan tämän voinut sulkea nyörillä ja
nyörilukolla, ne olisivat löytyneet varastosta, mutta itse en pidä joka
paikassa tiellä roikkuvista nyöreistä.

Oh, rupesikin
jännittämään huominen tapaaminen, saan englannin tulilaiset!
Paikallisista ruokakaupoista ja marketeista oli jouluna loppuunmyyty
kaikki neulelehdet! Kirjakaupasta oli sitten löytynyt minulle
tuliainen, "jos se kelpaa" totesi systeri. Heh.

KS

Ikäväni

Joka on pidellyt
aaltojen silittämää
kiveä kädessään,
tietää että jatkuvilla
hyväilyillä
on ihmeitä
tekevä
voima.

Tommy Tabermann

Pitäisikö minun
muuttaa kivitalosta
rantakivikkoon,
meren aaltojen hyväiltäväksi?

KristiinaS

Tilinpäätös

Tätä voi kyllä sanoakin tilinpäätökseksi, laskutoimituksia ainakin täytyi tehdä niin, että hyvä kun taidot riittivät.
Langat numeroina (kilogrammoina):
    23.400   on käynyt varastossa, (kaikkia ei ole v. -05 hankittu)
    11.500    niistä on käytetty
    11.900   on siis nyt olemassa, ja niistä:
        800   on epämääräisiä nyssyköitä
     2.000   on kokonaisia tai hieman vajaita ylijääneitä keriä
     6.300   on olemassa suunnitelma ja ovat tarkoituksella ostetut
     1.100   on joululahjaksi saatu, vielä en ole suunnitelmia tehnyt
     1.700   on erilaisia kirppishankintoja tms.

2006 kulutuksenseurannan aloitan 11 kg 100 gr:n määrällä. Siirrän nuo 800 gr:n nyssykkälangat sivuun.
Sanoisin, että tilanne on hyvä. Suurimmalle osalle langoista on
suunnitelma ja ohjekin tiedossa. Aika vain on loppunut tai olihan tässä
nämä joulutontun neulomukset, joihin menikin aikaa.
Novitan
ohjeisiin on langankulutus laskettu pääsääntöisesti reiluksi, niinpä
niistä on jäänyt kokonaisia keriä yli. Vaan kun tässä tapauksessa ei
voi luottaa siihen, että lankaa saa lisää muutaman kuukauden kuluttua,
niin on pelattava varman päälle.
Lankamäärässä on mukana kokonaisuudessaan myös keskeneräisten töiden langat.
Lisäksi
on Tipiltä saatuja lankoja 5 kiloa. Niitä en listaa, koska melkein
kaikki ovat nimeltä tuntemattomia vyötteettömiä lankoja, vaikkakin moni
on täysikerä.
Nämä langat pitäisi jotenkin saada järkevästi käyttöön niitä tarvitseville.
(Ilulle voisi olla kirjoneuleisiin sopivaa, vauvaihmiselle Bambinoa, tekokuitua villa-allergiselle jne.)
Kesken ovat:
Villatakki - Florica, oranssi
Sydänpusero - Butterfly, vihreä
Jumpperi - Cottonella, poltettu oranssi
Pusero Taralle - Mini, raidallinenTaikajakku - Hippy, sain langat keskeneräisen  työn kera Jenniltä
sekä Pikon ranskanluomus, jonka langat eivät sisälly tilastooni
ja stretsilankapusero kaula-aukko.

Valmiiksi olen saanut
Neulottu:
1 pari "vaihtolapasia" valmistuu juuri tuossa tuokiossa
Lapasia 10 paria, joista 8 paria 7V-Neliraidasta
Sukkia 6 paria
Kaulaliinoja 3, joista 1 Wavy Wool, 1 Alpaca pitsineule, 1 "läpivedettävä" Nalle Colori
1 Bibo, 7Veljestä
1 omaviritys, PopPlus (neulekeräys)
1 baskeri, Ardialfi Softy
Kippuratossut, Huopanen
Skrabahanska, Fritidsgarn
Kämmekkäät, Retu-sukkalanka
Hiiri, Smart
Poncho + rannekkeet, Teddy
Vauvalle: palmikkopusero, kypärämyssy, lapaset, sukat, Bambino
    jakku, Mandarin Fiesta, pitsi- ja tavalliset sukat, Wool
Pashmina-huivi, Kid Mohair
Toppi, Butterfly
Pusero, Ibiza
Puuvillatakki, Maxi
2 vauvahaalaria, Palma
Puolihame, Salsa+Tahiti
Sateenkaaripusero, Maxi
Lapsen liivihame, Samos Lollipop
Kauluspusero, Tennesee

Virkattu:
Nalle, Mandarin Petit
Nukke, Viola
2 pipoa, Teddy ja PopPlus (neulekeräys)
Musta kolmiohuivi, M&K Natura
3 verkkoponchoa, 1 Hippy, 1 Aino, 1 Hippy-lastenkoko
Kesäkolmiohuivi, Kotiväki
Puuvillajakku, Titan Wool
Kesälaukku, Maxin jämät
Canon kameralaukku, Maxi
2 pikkulaukkua, Maxi
3 puuvillapipoa, Cotton Style
Talvikassi, Pirtin hahtuvalanka

Ehkä tuossa on kaikki, ehkä ei.
Ompelutöitä on myös jonkinlainen läjä, mm. yhtenä iltana ja
yöntunneille jatkunut 24:n varakassin ompelusessio! Saajat olivat
tyytyväisiä ja kiitoksia kehujen kera olen niistä saanut. Kannatti
ahertaa ja saada aikaan molemminpuolinen hyvä mieli. Omat
sisustusompelukset ja systerin sohva sekä verhot, muutama nukenvaate ja
mitähän kaikkea vielä olisi kun muistiaan kaivelisi.
Joulun alla tein myös neulahuovutusjuttuja, monta tuntia niihinkin hupeni.
Suurin osa töistä on mennyt lahjana muille, etupäässä lapsille. Taidan
tehdä niinkuin moni muukin neuloja, että nyt keskityn tekemään vain
itselleni. Ainakin nuo keskeneräiset on saatava hetimmiten valmiiksi.
Sanonta "laiska töitään luettelee" ei mielestäni meidän neulojien
keskuudessa pidä paikkansa. Laiskoja emme ole, emmekä laiskoiksi tule.
Jos inspiraatio välillä katoaa, niin se on luonnollista luomistaukoa,
ei suinkaan laiskuutta :)
Ja eikun: neulomaan!
KS