maanantai 23. tammikuuta 2006

Tylsyys




Olen
ollut monta pakkaspäivää linnoittautuneena kotiini. Neulonut, nukkunut
ja kuunnellut kirjan Kaari Utrio: Haukka, minun rakkaani.

Entisaikaista linnaelämää, romantiikka ja jännitystä. Paikoitellen se
oli niin jännittävä, että harmitti nousta ylös kääntämään kasettia.

Olisi ollutkin vain jännittävä ilman romantiikkaa ja onnellista loppua,
joka sai taas kyyneleet pintaan. Ja muistamaan tämän oman
yksinäisyyteni, kaipuuni ihmisen lähelle, ihon kosketuksen, elävän
elämän.

Mikään ei ole muuttunut siitä kun vuonna 2002 "leikkaa liimaa askartelin" tunteitani paperille.

Minäkö?

(Valokuva: Elina Brotherus)



Olenko häkissä, jonne kukaan ei pääse luokseni?

Olisinpa nalle, jota hellitään.


Epäselvä tulevaisuus . . .


. . .ajatukset umpisolmussa.



Toteutumattomia toiveita, haaveita.

Missä ystävät? Elävä elämä, ilo ja nauru?

KS


perjantai 20. tammikuuta 2006

Puolivalmis




Näin
nopsaan en ole ikinä mitään saanut näin pitkälle; Villen villapaidan
vartalo-osa pääsi "pingotukseen"  ja hihat on aloitettu.
Väri ei ole noin sininen vaan hieman harmahtava tai jotain, vaikea väri kuvailtavaksi.




Minulla
on tuollainen ison paksun pahvilaatikon pahvi alustana, sen päällä on
ohut isoksi avattu pesulamuovipussi, jonka sumutan kosteaksi. Sen
päälle neule, vähän sumutusta ja pussin toisen puolen käännän päälle.
Se on siis ilmavasti siinä, että kuivuukin mutta kosteus ei heti haihdu
niin neule ehtii oieta.
Pahvialustan neuleineen voi siirtää pois tieltä vaikka sängyn tai pöydän alle.

KS

torstai 19. tammikuuta 2006

Terveiset etelästä




Näihin
paukkupakkasiin sopii varmasti muutama kuva, jotka saapuivat
sähköpostilla suoraan lämpimästä Brasiliasta. Systerin poika asuu Riossa.


Näkymä pojan kodin ikkunasta!

(systeri ja sen mies)

Tämä on Grandlee saarelta


Tulikohan tuo saaren nimi oikein, se hävisi kun siirtelin kuvia.
Upea maisema kuitenkin.
Nyt kiertelevät maata autolla pari viikkoa. Voih ja oih, saisipa olla mukana.


KS


keskiviikko 18. tammikuuta 2006

Kultainen kudinpuikko




Pressaa yritettiin valita, ja uusiksi meni mutta ennen sitä on aika osallistua neuleblogiäänestykseen.

Äänestysohjeet ja paikka löytävät täältä:  KULTAINEN KUDINPUIKKO

Hyviä ehdokkaitakin on paljon ja ne kaikki ovat listattuina täällä!

Äänestäjien kesken arvotaan Novitan lankapaketti ja kullatut addit.

Äänestysaikaa on 22.1. saakka, tulokset saamme seuraavalla viikolla.

KS

tiistai 17. tammikuuta 2006

Meemit ja testit




"  Meemi

Omituisia tapoja

Homman nimi: Kirjoitan  Xx:n  haastamana merkinnän, jossa paljastan
viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi
ihmistä, jotka haastan tekemään blogissaan saman. Heidän tulee myös
kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän
merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa
haasteesta ja tästä merkinnästä. "



Tähän meemiin minut haastoi Makepeace
. Valitettavasti nyt petän kaikkien odotukset paljastuksistani. En
vastaa tähän meemiin, en enää vastaa näihin ja tähän en keksi mitään
vastauksia. Ainakaan sellaisia, joita viitsisin edes kirjoittaa, saati
julkaista.



Koska en vastaa en myöskään voi haastaa ketään. Tuossahan nuo meemin
säännöt selviävät, vastatkoon ken haluaa vaikka ei haastetta mistään
saisikaan.



Kahteen meemiin olen vastannut; kysyttiiin kirjoja joita olen lukenut jne. sekä "Mitä on kävelyetäisyydellä" kuvallinen vastaus.

Myös kaikenlaiset testit sun muut jäävät minulta kokeilematta. En
missään nimessä ole tosikko mutta nuo eivät vain kiinnosta. Johonkin
sen asian ja hömpän rajan itsekukin vetää, minulla se on tässä.



KS


maanantai 16. tammikuuta 2006

Shoppailua




Novitaklubin Neulomossa eilen illalla yökyöpeleiden notkuessa linjoilla, Merja heitti
kysymyksen saisiko hän seuraa Novitan tehtaanmyymälään tänään. Aikamme
viestejä vaihdettuamme aika ja paikka saatiin sovittua. Lopulta meitä
oli viisi reipasta neulojaa tutustumassa alelankoihin. Ja myymälässä
tapasimme vielä yhden ostoksilla olevan uuden klubilaisenkin.
Kassakone kilisi ja muovipussit täyttyivät.


Seuraavaksi suuntasimme NeuleFiinaan kun sehän on aivan matkan varrella
Lauttasaaresta Menitaan. Fiinastakin muutama kerä pääsi pois
pölyttymästä.
Pieni pysähdys Fredalla  Good Fellows sarjakuvakauppaan. Joku "lelu" sieltä hypähti kassiin.

Ja sitten Menitan aarreaittaan.
Oi ja voi, nämä harvemmin siellä käyvät seuralaiseni tutkivat tarkkaan
valikoimaa, ja miettivät mitä nyt sitten oikein ostaisi. Taisi siinä
päätös muutaman kerran vaihtuakin. No, Menitan kassejakin tuossa
kuvassa muutama näyttää pullottavan.




Sibylla lähti
jo kotiinsa, me muut tulimme tänne luokseni kaffelle, tutkimaan
saalista, yksi virkkasi, kaksi keri uusia vyyhtejään ja minä esittelin
keskeneräisiä töitä ja opetin sisältä aloitettavan kerän kerimisen,
joka oli ystävilleni uusi idea.




Kaikenkaikkiaan oikein onnistunut reissu ja mukava päivä. Tällä tavoin ex tempore yleensä syntyykin hauskaa.

KS

lauantai 14. tammikuuta 2006

Harmittaa!




Villen
paita on tähän asti vain suoraa sileätä neuletta niin tässä välillä
neuloin Cottonella-puseroani. Ja voi harmistus, siinä on neuletekninen
virhe. Eikös ole hieno sana;)

Aloitin puseron jo kesällä
saaressa. Sitä on neulottu paljon pimenevässä illassa kynttilän valossa
pihalla ja jopa otsalampun valossa teltassa, toki myös päivällä
rannallakin.

Neuloin sen pyörönä kainaloon asti ja siinä se
virhe on: olen neulonut langankierrot ns. nurjalla kerroksella väärin.
En enää muista miten ne olen tehnyt mutta nyt kun siiirryin neulomaan
edestakaisin ja langankierto neulotaan nurjalla nurin, niin aikaisemmin
neulotussa pinnassa reikä on aivan erinäköinen. Tai onhan se reikä
mutta suttuinen reikä. Oikea reikä on paljon selkeäreunaisempi.

Nämä ylemmät reiät on oikein tehtyjä . . .

. . .ja alempi satsi on väärin.


Nämä on niitä oikeita, siistejä reikiä

ja nämä niitä vääriä suttuisia.




Eihän se haittaa mutta kokonaisuus olisi varmasti siistimpi jos nuo
reiät olisi oikein neulottu. Hämärästi muistan miettineeni miten
langankierto pitäisi neuloa pyörössä, mutta eihän saaressa ollut mukana
mitään kirjaa tai muuta mallia mistä olisi voinut luntata miten se
tehdään tai edes nähdä miltä sen pitäisi näyttää. Olen sitten vaan
posottanut menemään ja tässä on tulos.

Kuten sanottu "ei haittaa" mutta harmittaa vietävästi.

Muutenkin masentaa ja kaikki on tylsää niin tuo harmistus korostuu.
Parempana päivänä se ehkä unohtuu ja kun puseron lopulta saa päälleen
niin ehkä se korvaa tämän "kärsimyksen".

KS

Korento



Edit: poistin kokeilusivun, se ehkä sotki näkymän jollakin selaimella.

Onnistui ja ei onnistunut kokeilu "teksti kuvan viereen" Tuikun ohjeilla. Huh, ei minusta tuohon temppuiluun ole. Tyydyn tavanomaiseen asetteluun ja unohdan kikkailut html:n kanssa.













Tässä kesäkuvia ja nyt takaisin neuleiden pariin. Haluan nuo
keskeneräiset nyt pikapikaa tehtyä, että saan aloittaa jo jotain
uuttakin.

KS

keskiviikko 11. tammikuuta 2006

Uusi neule



Edit: kuvalinkki korjattu.

Florica-jakun hihat etenivät hienosti, mutta nyt se saa taas jäädä odottamaan vuoroaan.

Tarvitsen uudet luistavat Addi-puikkoni Villen villapuseroon. Jeps, kun
poika kerrankin sanoi, että voisin tehdä hänelle puseron, niin se
ohittaa kaikki muut mahdolliset työt!



Lankaa on paali ja vähän päälle.

Malli
on Kauneimmat Käsityöt 5/2005, ohje nro 13. Lanka ei ole ohjeen
mukaista (Alpakkaa, Cameliaa eikä Silke-Tweediä) vaan Menitassa myyjän
opastuksella vaihdoin sen Grignasco Topwool´iin.

Ohje (85-19) on myös Garnstudion sivuilla suomennettuna ja kuva tässä: Drops.

KS

maanantai 9. tammikuuta 2006

Unisukat








Lanka: Alpakka, Novita Trend Collection, 90 g
Puikot: 3.5
Malli: Trad./ 3 oikein, 3 nurin, siirto joka 5. kerros


Ihanan pehmoiset ja lämpimät unisukat. Tosin ne eivät vielä ole olleet
käytössä, ihan vain pikkuisen kokeilin. Keskiviikkona menen
jalkahoitoon niin sitten vasta illalla laitan uudet sukat jalkaan.


Käsityötalo Priimassa on kaikenlaisia poistuvia talvilankoja
alennuksella. Kaikkia en muista mutta esim. joitakin värejä  Smart
ja Sisu (kiva punainen Natura houkutteli, ah), Mandarin Fiesta ja
ylellisyyslangoista mainittakoon: Turmaliini 9.90 €.

KS

sunnuntai 8. tammikuuta 2006

Blogien ulkoasut




Kovasti
on nyt buumia tehdä hienoja ulkoasuja blogeihin. Minä vaihdoin vain sen
joulukuvan pois tuolta yläpalkista. Nyt on tuollainen ihana kesäpilvi,
ah kyllä se kesä tulee.

Muita muutoksia en aio tehdä. Tuon
kuvan saan juuri ja juuri vaihdettua. Sattumalta ja kantapään kautta
sekin just just onnistuu. Tunnustan suoraan, että taitoni eivät siihen
riiitä. Kaikenlainen koodien tulkitseminen ja kirjoittaminen on täyttä
hebreaa. En saa edes oletuskirjasinta muutettua. Joka kerralla aloitan
kirjoittamisen fontin vaihtamisella.

Tänään on päivä mennyt
paljolti netissä roikkuen. Arrgh. Käväisin Hakaniemen torilla
Sunnuntaimarkkinoilla. Teddy-pipot maksoivat 20.00  €.


Huomenna ostan 3.5 pyöröAddit ja teen sen oranssin Florica villatakin
loppuun, en siis purakaan sitä. Tarkemmin tarkasteltuna totesin, että
paljon olen aikaa käyttänyt ja monta  palmikonvääntöä siihen
tehnyt, mieluummin teenkin sen valmiiksi. Eiköhän siitä kiva tule.

KS

Tapahtui tammikuussa 2005


Viikonloppu 8.-9.1.2005


Viime vuonna tähän aikaan oli talvimyrskyn nostattama tulva. Vedenpinta Kauppatorilla oli ainakin +142 cm.
Lauantain aikana vesi nousi ja nousi. Iltauutisissa kerrottiin, että Kolera-altaan reunalle laitetaan tulvaesteeksi paperipaaleja. Vaikka oli jo myöhä niin vuosisadan tapausta oli mentävä katsomaan.

Nokialaiset Kontiot jalkaan ja tuulenpitävät vaatteet tiukasti päälle. Oli se vaan aikamoinen näky kun isot autot toivat paaleja ja trukeilla niitä siirrettiin satama-altaan reunalle. Tuuli riepotteli paaleista roskaa ympäriinsä. Vesi nousi ihan silmissä.
Vaikka tuuli tuiversi ja satoi niin kiersin kotiin rantatietä. Voi hurja, ilman kumisaappaita sitä kautta ei olisi päässyt mihinkään.
Sunnuntaiaamuksi laitoin herätyskellon herättämään ajoissa. Kahvia termokseen ja voikkua sekä pullaa evääksi tulvantutkimusmatkalle.

Minulle tämä oli jännittävää ja mieleenpainuvaa katseltavaa, turvallisesti tukevalla maalla saappaat jalassa. Monelle ihmiselle tämä oli kuitenkin surullinen viikonloppu kun tulvavesi valloitti kotien kellarit ja taisi se jonkun kodinkin tärvellä Suomessa. Ruotsissa ja Tanskassa ihmisiä kuolikin tässä myrskyssä ja tuhot olivat muutenkin suuremmat kuin täällä.




Tulvaesteet Kauppahallin suojana.


Kolera-allas, takana Kaupungitalo.


Melkein uivia WC-pömpeleitä.



Merisataman  rantabulevardi on vedenalla,
Uunisaaren talvisilta uppeluksissa ja
myrskyn tuomaa rojua pilvin pimein.


Kompassilaiturin aukea on muuttunut uima-altaaksi!


Kaisaniemenrantaan talvitelakoidut veneet ovat aikeissa lähteä merelle ilman kipparia.
"Varokaa heikkoja jäitä" on koominen viesti tässä tilateessa.



Kuvat on otettu vanhalla kamerallani ja Ville on ne nyt skannannut minulle kuvagalleriaan, jossa niitä on vielä muutama lisää. Sieltä nämä tähänkin linkittyvät suuremmiksi kun klikkaat kuvaa.

Eipä ole täällä etelässä tammikuu vielä talveksi kehittynyt tänäkään vuonna.

KS


lauantai 7. tammikuuta 2006

Ompelukirja





No nyt tänään se  ´minulle tärkeä kertomus´, joka jäi eilisen
vuodatuksen jalkoihin. Hesarin juttua onkin blogistaniassa kommentoitu
useassa blogissa (googlella pääsin jäljille). Mielenkiitoista lukea erilaisten ihmisten mielipiteitä asiasta. Aika samoilla linjoilla ovat.

Keskiviikkona ompelin sen hameen. Ajattelin, että olisi hyvä olla olemassa joku ompelukirjakin. Kävin Ihan Itse
-foorumilla tutkimassa asiaa ja siellä suositeltiinkin Otavan Suurta
Ompelukirjaa. Iso opus on varmasti kallis ja hankinta siirtynee hamaan
tulevaisuuteen.

Torstaina kävelin neuletapaamiseen Yrjönkatua
ja siinä uimahallin vieressä on divari. Tapani mukaan poikkesin sisään
katsomaan josko siellä olisi neulelehtiä tai -kirjoja. Ei ollut niitä
kuin yksi Stickning från Norden (7.50 €), se kiinnostaisi varmasti
muita neulojia mutta ei ole minun juttuni.

M u t ta
siinä kirjarivivssä oli kuin olikin Suuri Ompelukirja!! Uskomatonta,
enhän sitä edes ollut etsimässä ja siinä se oli, oikein tyrkytti
itseään hyllyn reunan yli. Harmistuksen sekaisin tuntein etsin hintaa
kirjasta, ´varmasti se on liian kallis´. Hah, hinta: 10.00 €. 
Just niin, vaivaiset kymmenen euroa, (löytyihän siitä sitten Akateemisen hintalappukin: 45.58 €). Kirja on kuin uusi, ehkä joku on sen joskus kerran aukaissut.
Toiveeni ja rahatilanteeni huomioitiin täydellisesti, siispä tässä on taas hieno esimerkki johdatuksesta.


Jee jee. Nyt minulla on kirja täynnä ohjeita ja vinkkejä. Seuraava
ongelma on nyt vain se, että kenelle ompelen? Itsellä on ihan sopivasti
vaatteita enkä englanninlapsiakaan  voi vaatteisiin hukuttaa,
heille mieluummin neulon. Jään siis odottamaan jatkosuunnitelmia;)


Tässä uusi kirjani ja . . .

. . . padassa hautuu kastike!

Ville halusi tulla perjantaina luokseni syömään ja tilasi "poltettua" makkarakastiketta.

Se ei suinkaan ole poltettua vaan ainoastaan juuri niin ruskeata kuin
uskaltaa antaa jauhojen ruskistua niiden palamatta. Sen jälkeen kastike
saa kuplutella itseään padassa pari-kolme tuntia ja näin mausta tulee
juuri se oikea vanhanaikaisen täyteläisen ruskea maku. Lopuksi hyvin
ruskistetut hk-blöön palaset pääsevät mukaan. Tästä kastikkeesta olen
varmasti kertonut aikaisemminkin, so what.


Lautasmalli? Mikäs se on?

Ai vihannneksia, taisivat unohtua.

Minulta  muuten puuttuu yksi tuollainen Arabian Kaira-sarjan ruokalautanen. Olisko kellään ylimääräisenä?
Ja ystävälläni on myynnissä kangaspuut. Onko kukaan kiinnostunut?

Neulerintamalla on valmistumassa itselle unisukat.

KS

perjantai 6. tammikuuta 2006

Neulojat ja blogit mediassa




Otsikko
on mahtipontinen mutta ei tästä kirjoituksesta sellaista tule. Muutaman
kommentin haluan kirjoittaa viime aikoina lehdissä ja TV:ssä olleisiin
neulojia koskeviin juttuihin.

Villikanilla on
blogissaan pitkä ja syvällinen pohdinta Helsingin Sanomissa 24.12.05
julkaistuun Teppo Sintosen Vieraskynä kirjoitukseen, itse artikkeli on
siellä myös luettavissa.
Minulla tuo artikkeli on ollut tässä
pöydällä odottamassa, että kirjoitan siitä. Liinu ehti ensin ja hyvä
niin, koska hänen kirjoituksensa on hyvä ja jo kommenttejakin saanut.

Artikkelin otsikko on "Blogien kirjoittajat hakevat hyväksyntää identiteetilleen ". Noin puolessa välissä sitä on kappale, joka alkaa "Tunnustusta ei enää saada itsestään...." sitten seuraava kappale:


"Identiteetin huomioiminen tuottaa yksilötasolla kokemusta oman elämän
tärkeydestä. Elämän merkityksellisyys syntyy siten vuorovaikutuksessa
sellaisten ihmisten kanssa, jotka tunnustavat tekemistemme
merkityksellisyyden. Nykyinen yhteiskunta ja elämäntapa eivät sitä tee
automaattisesti".

Minulle, yksilönä, juuri tämä vuorovaikutus
muiden neulojien kanssa on merkityksellistä. Ja se, että he tunnustavat
tekemiseni - neuleeni - merkityksellisiksi. Oma olematon yhteisöni ja
yksinäinen elämäni ei sitä todellakaan tee automaattisesti, eikä
muullakaan tavalla.
Blogin kautta olen tutustunut moneen mukavaan
ihmiseen sekä virtuaalisesti että ihan elävänä ihmisenä. Olen saanut
jakaa oman onnistumisen ilon ja epäonnistumisen murheen muiden kanssa
blogin välityksellä. Ideoita ja uutisia, osanottoa toisten iloon ja
suruun, kannustusta, arvostelua yms.; tätä minä saan ja yritän antaa
olemalla mukana blogimaailmassa.
En osaa syväluodata artikkelin
sanoja siten, että saisin siitä käsityksen, että elämäni ja tekemiseni
olisivat merkityksellisiä vain siksi, että minulla on blogi ja sitä
luetaaan. Ei näin, mutta se on tärkeä osa kokonaisuutta.

Artikkelista:

"Kertomusta ei tee merkittäväksi tai tärkeäksi yksin sen tapahtumien
sisältö, vaan se, että se tulee ylipäänsä  kerrotuksi. Julkisesti
kerrottu kertomus on merkittävä kertomus."

Tapahtumat, joista
kerron, ovat minulle tärkeitä. Niistä kertominen muille on minulle
tärkeätä. Haluan kertoa jollekin, mitä tänään sain aikaiseksi. Joku
ehkä kommentoi kertomusta ja yksikin sana on enemmän palautetta kuin
mitä saan pelkiltä seiniltäni.

Myös kirjoittaminen on minulle
tärkeätä. Julkinen kertomus on merkittävä koska se on myös muiden
luettavissa ja saattaa joskus jossain vaikuttaa jotain. Onhan sekin
merkittävää, että uskaltaa jakaa omaa elämäänsä julkisesti, olematta
julkkis tms. Jokin oma kynnys on tullut ylitettyä, voittajana.

Ilman blogia moni asia jäisi vain muistini varaan ja aikanaan sieltä
häipymään. Blogiin kirjoittaminen on aktivoinut myös yksityisen
kirjoittamisen, omaan arkistooni.

Tämä tuosta artikkelista.
Toinen artikkeli on julkaistu Gloria-lehdessä. Siinä Kristiina Raitala kirjoitti mm.:
" Sen tiedän, että Suomessa pojat virkkaavat pipoja, mutta neulovia naislaumoja en ole bongannut."

Tästä on ollut maininta myös jossain blogissa, (en muista missä,
anteeksi) ja Novitaklubin Neulomossa aiheesta on kirjoitettu.


Ensinnäkin; sana "naislauma" herättää minussa ärtymystä. Ikäänkuin
olisimme vellovaa massaa puikkoinemme. Virkaavista pojista kirjoitetaan
paljon, missä on kirjoitus naisesta CNC-koneistajana?


Toisekseen; missähän umpiossa tämä toimittaja työtään tekee kun ei ole
neulovia naisia nähnyt. Monet meistä neulovat bussissa,
odotushuoneissa, liikenneasemilla jne.

Kesäkuun 11. päivä
oli useassa kaupungissa "Knit In Public" eli KIP-päivä, jolloinka
neulojat kokoontuivat julkisille paikoille neulomaan. Helsingissä
olimme Espalla. Tuolla päivämäärällä on tässä blogissani kuvallinen
kertomus tapahtumasta.

Säännöllisiä neuletapaamisia
kahviloissa on järjestetty jo jonkin aikaa. Ensin pk-seudun neulojat
kokoontuivat Sokos-tavaratalon kahviossa mutta nyt uudesta
Kampin-keskuksesta on löytynyt tarkoitukseen sopiva Cafe Camppi. Eilen siellä oli tammikuun tapaaminen ja paikalla oli n. 19 neulojaa!


Pk-seudun neuletapaaminen Camppi, 5.1.06

Emme
ole lauma, emmekä juoruile (kuten Nelosen uutisissa 5.1. on sanottu).
Olemme kaikenikäisiä naisia, jotka arvostamme kaikkea käsillä
tekemistä, seuraamme aikaamme ja muotia, perinteitä unohtamatta.
Tapaamisissa vaihdamme kuulumisia neulerintamalla, katsastamme
toistemme lehdet ja kirjat, joista huomattava osa on ulkolaisia.
Osaamme neuloa monella kielellä, jopa islanniksi. Kokemuksia ja
mielipiteitä langoista myös kerrotaan mieluusti muille opiksi.


Neulojien aktiivisuudesta mainittakoon vielä, että neuleblogeissa oli
marraskuussa Autetaan yhdessä -keräys, johonka monet neuloivat
lastenvaatteita annettavaksi joululahjoina vähempiosaisille lapsille.


Myös neuletempauksia on järjestetty: sukka-, lapas- ja pipovaihtoja.
Siis A neuloo B:lle, B C:lle jne. On mukava saada vaihteeksi toisen
neulomat lapaset käteen.

Tulihan tuohon  jo tekstiä. Taidan jättää minulle tärkeän tapahtuman kertomisen huomiselle.

KS