Kiirettä

On
se vaan kumma kun aika ei tahdo riittää vaikka vaan oleskelen. Lupasin
kasatun villapaidan teille jo monta päivää sitten mutta edelleen se on
ompelematta. Siitä piti purkaa pääntien resorineule. Olin poiminut
liian vähän silmukoita ja niinpä se oli hieman kireän oloinen. Nyt on
uusi resori neulottu ja ompeluvaihe on taas edessä. Huomenna sitten
päivänvalossa.

Tänään tämä päivänvalo menee siihen, että
pitkästä aikaa täytyy/saa laittaa itsensä ihmisen näköiseksi! Hiukset
laitettava vaikka ne pysyvät hyvänä juuri sen hetken kun astuu ovesta
ulos, kynnet on viilattu ja lakka odottaa, hame, sukat ja kengät on
katsottu valmiiksi, käsilaukku täytyy hakea tuolta kolmen metrin
korkeudelta varastolaatikosta. Syy tähän touhuu on se, että illalla on
Kaunissaari-porukan talvitapaaminen Vanhan Kellarissa. Luvassa on
ruokaa ja jutustelua. Kiva nähdä ihmiset tavallisissa vaatteissa
kesäisten saariasujen sijasta. Kaiketi kuitenkin tunnistamme toisemme,
emmehän mitään mörköjä ja resupekkoja saaressakaan ole.


Eilinen päivä humahti käydessä labrakokeissa ja Novitan myymälässä
hankkimassa tarveaineet tilaustyöhön. Pirkan ohjeella prinsessapipoja
lupasin virkata. No, kun langat oli tuossa houkuttelevasti vieressä
niin pitihän sitä aloittaa ja siksikin villapuseron ompelu siirtyi.

Tämä on Woolin poistosävy nro 500. Se on kuitenkin mielestäni se ainoa
oikea kaunis vaaleanpunainen. Uusi väri nro 528 on jotenkin hailakka
possunsävyinen ja nro 535 taas on räikeä neonpinkki. Vahinko, että ns.
tavalliset värit saavat aina väistyä muotivirtausten mukana.

Kultainen Kudinpuikko -äänestyksen tulokset, ja äänestäjien kommentteja, on nyt julkaistu kaikissa kategorioissa.

ONNITTELUT
kaikille voittajille.

Minunkin blogini sai ääniä ja mieltäni lämmittävillä perusteluilla.

K I I T O S 
kaikille minua äänestäneille.

Toivon, että vastakin viihdytte seurassani.

KS