Kesällä sain Susielta kivoja punaisia tuikkuja ja muutama jäi kotiintuotavaksi, Nyt niitä sitten tuossa polttelin, neuloin ja kuuntelin äänikirjaa, Nora Roberts: Kaukainen unelma.
Sitt alko kuulua sellast pientä ratinaa. Noh, kait se on kissa. Ei, kun taas ritisi. Voi peeveli! Toinen niistä tuikuista oli palanut loppuun ja sen "kuppi" sulanut. Mitähän on mennyt pieleen?
Alusta on palamaton, kuten pitää. Se on jouluna saatu keraaminen lautanen. Samaan aikaan uusina nämä sytytin, mutta toisessa on kynttilänestettä vielä vaikka kuinka paljon, kuten kuvasta näkee. Sulaneessa kupissa "sydänjalan" lisäksi näkyvä tumma ylimääräinen möykky on kynttilänsammuttimesta siihen tipahtanut. Siinä siis ei ole ollut mitään ylimääräistä roskaa palamassa tms.
Se naksuminen tuli siitä alusesta, se oli ihan kuuma tämän sulaneen tuikun alta, toisen alla oli ihan normaalisti lämmintä. Ei ainakaan vielä ole haljennut tuo alunen mutta saa nähdä miten sen käy jatkossa.
KS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi.