sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Lepää rauhassa, Sädis


Perjantaina 23.5.2014 oli rakkaan broidini siunaustilaisuus. Koville otti mutt kyllähän siitäkin selvisin, vaikka muistotilaisuudessa jäi muistelut kertomatta. Pienenä kutsuin broidia nimellä Poppe, koska en osannut sanoa Seppo.

Broidi, Sädis, oli osa suomirockin historiaa, mukana alusta asti. Toivottavasti sitä on kirjattuna muistiin muuallakin kuin mainintana Jyrki Hämäläisen ja Jorma Huhtalan kirjoissa. Tässä muutama valokuva Sädiksen omista lehtileikkeistä sekä niiden yhteyteen Sädiksen kirjoittamat tekstit, (kuvat näet hieman suurempina klikkaamalla niitä tässä linkissä). Paljon, paljon muussakin Seppo oli mukana mm. Lions-toiminnassa.

"Ensimmäisen orkesterin kokosin -50 luvulla koulukavereideni kanssa. Jazzi oli "poikaa" ja niinpä stanradreja harjoiteltiin ja opittiinkin levyjä kuuntelemalla, sekä jameihin kokoontumalla. Siitä se lähti. Keikkailu aloitettiin tietenkin kouluhipoissa. Iskelmiäkin kyllä "pitkin hampain" soitettiin ja koska jengi tuntui diggaavan jazzahtavasti soitettuja iskusävelmiä, ohjelmistoa laajennettiin harjoittelemalla muutama valssi ja beesamemuutso. "Vanhatkin" opeteltiin."

"Ja sitten tuli Rock and Roll! Nuoriso vaati rokkia. Niinpä kehitttiin raju tuttifruttimeininki ja lavashow. Jyrki Hämäläinen kirjoittaa kirjassaan "Tähtein tuska ja kimallus": Seppo "Särkkä" Sädevuo oli Suomen Jerry Lee Lewis, ensimmäinen rock-pianisti, joka möyri pianon päällä ja alla. Seppo Sädevuo oli ja on viimeisiä amerikkalaistyyppisiä persoonia Suomen showbisneksessä."
"Esiintymiset TesTV:n musiikkiohjelmissa, sekä mm. Ylen esimmäisessä suorassa TV-lähetyksessä Pasilasta, tekivät Seppo Sädevuon nimen tutuksi myös kotikatsomoissa, joita Helsingissä oli tuolloin peräti pari tuhatta."

"Esiintymistarjouksia alkoi tulla myöskin yleisille tanssipaikoille. Pitkäaikaiset kiinnitykset mm. Helsingin huvikeskuksessa, EXPO-hallissa, sekä kesäisin Linnanmäen tanssipalvijongissa (Rondo) ja ulkoilmanäyttämöllä kotimaisten ja kansainvälisten esiintyjien säestäjän loivat vankan pohjan tanssi- ja viihdemuusikon ammatille. Esiintymismatkat ovat ulottuneet myös ulkomaille: pohjoismaat, eurooppa, kaukoitä, USA."






POPPE, olit rakas. Näkemiin.

Broidi diggas tätä mun blogia, aina kehui ja muisti mainita siitä tutuilleen. Hänen kunniakseen tämä on ensimmäinen bloggaus, jonka kirjoitin ja lähetän eetteriin Kaunissaaresta.
KS

29 kommenttia:

  1. Kaunis veli , kauniit muistot <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienot muistot sinulla on rakkaasta veljestäsi.

      Poista
  2. Expo-hallissa en vielä käynyt mutta Lintsin Rondossa tuli pyörittyä sitäkin enemmän.
    Mukava muistokirjoitus veljestäsi.
    Taisit siirtyä pidemmäksi aikaa The Saareen kun sieltä bloggasit.

    VastaaPoista
  3. Voi Kristiina, myötäelämme suruasi. Halauksia <3

    VastaaPoista
  4. Näin se elämä menee, luovuttava on, onneksi muistot jää.
    Osanottoni.

    VastaaPoista
  5. Kaunis muistokirjoitus rakkaasta veljestä.

    VastaaPoista
  6. Rakkaat kauniit muistot säilyvät!

    VastaaPoista
  7. Siinä menee samalla pala omaa historiaa, niin peruuttamatonta.
    Kaunis lämminhenkinen kirjoitus, omat yksityiset muistot ja tunteet, kiva että oli yhteinen aika, osanottoni ja voimia kauniista kesäisestä luonnosta!
    Elämä jatkuu vaikka vajaampanakin mutta sitäkin arvokkaampana. Vain yhtenä päivänä meidän täytyy kuolla, eläkäämme kaikki muut<3
    T. Lankaanmieltynyt

    VastaaPoista
  8. Voimia suruusi. Onneksi muistoja ei kukaan voi ottaa pois ja sulla on kauniita ja hyviä muistoja veljestäsi.

    VastaaPoista
  9. Voi että Kristiina, huomasin veoljesi kuolinilmoituksen lehdestä, nimestä mietin, että onkohan sukulainen, mutta en tietty varmaksi tiennyt. Otan osaa. Saaressa muuten toivottavasti nähdään. Näillä näkymin tulen tutussa seurassa jo sunnuntaina 1.6. T:Virpi

    VastaaPoista
  10. Voimaannuttavia muistoja sinulle.

    VastaaPoista
  11. Kauniit muistot jäävät jäljelle.

    VastaaPoista
  12. Rakkaudella siskolta veljelle. Lämmin osanottoni.

    VastaaPoista
  13. Kaunis kirjoitus veljesi maallisesta taipaleesta hienona musamiehenä. Sinulla on muistot, niitä ei kukaan vie. Lämmöllä.

    VastaaPoista
  14. Niin kauniisti kuvattu ja kirjoitettu. Voima hali sinulle.

    VastaaPoista
  15. Ihanasti kirjoitettu veljestäsi Kristiina. Huomaa, että olitte kovin läheisiä. Hali. ♥

    VastaaPoista
  16. Kauniit muistosanat. Ikävä on varmasti, mutta muistot jäävät elämään.

    VastaaPoista
  17. Todella koskettava muistokirjoitus. Ja vielä saaressa kirjoitettu, voi että. Mä en nyt saa tähän mitään aikaiseksi mikä kuulostais yhtään hyvältä tai lohduttavalta niin en ala väkisin vääntämään. Koita jaksaa kaikesta huolimatta ja mä kyllä tiedän, että sä jaksat.

    VastaaPoista
  18. Hän, joka sinulle on ollut rakas, ei koskaan
    kuole sydämestäsi.
    Niin kauan kuin elät,
    kannat hänen sytyttämäänsä valoa sielusi joka sopessa.
    – Anja Porio -

    VastaaPoista
  19. Siis jos Seppo oli sun veli, ja teidän isä oli Rufus, ni me ollaan sukua. Irja eli Rufuksen sisko oli mun isoisän, Raimon, äiti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep,näin on eli sukua ollaan.

      Poista
    2. Jaksaisitko sä vastailla mulle jokuseen kysymykseen suvusta? Mulle selvisi ihan muutamia päiviä sitten asioita joista en tiennyt mitään, mm. se että Rufus vaihtoi sukunimensä. Jos jaksat/viitsit, niin mun s.posti on: lotta.tammi@gmail.com Haluaisin mm. tietää enemmän sun isän vanhemmista, kun en nimiä ja erästä vastikään esiin tullutta seikkaa enempää tiedä.

      Poista
    3. Laitoin sulle e-meilin.
      Mielelläni kerron minkä tiedän.

      Poista

Kiitos kommentistasi.