Saarikausi on korkattu!

Sateisena perjantaina koitti odotettu päivä: ensimmäinen vuorovene lähti Kaunissaareen (Sipoo). Siihen me Marian kanssa mentiin 20:n muun "ei-sokerista" kanssa.
Telttapaikalla kaikki oli OK, ei ollut puita kaatunut ja talvisäilökasa oli päällisin puolin kunnossa. Saari-Vaari-tonttu oli hyvin vartioinut ja oli itsekin hyvässä kuosissa. Nyt se saa viettää kesän kunniapaikalla.

Ensimmäiseksi viritettiin pyykkinaru ja sen yli iso pressu. Sinne purettiin kasasta tavarat siinä toivossa, että sade vähän taukoaisi teltan pystyttämistä varten. Ei tauonnut ei, siis pressun alla vietimme illan viimeiset hetket kahvia ja teetä juoden ja Maria taisi syödä pastapussiateriankin. Omat pikkuteltat pystyyn, Usko kesäkotiinsa lukkojen taakse ja nukkumaan.

Talvikasasta paljastui sitten yllätys: hiiri tai päästäinen oli käynyt herkkuaterialla. Ja sen kakkapapanoita oli sitten ihan riittävästi siellä sun täällä. Se/ne oli jyrsinyt styrox-laatikkoon reiän. Olin jättänyt sinne kuivatavaraa ja melkein kaikki oli kelvannut: hapankorppu, lettujauhe, popcornin jyvät, muusijauhe, pussikeitto, keksit - paitsi Marie-keksit, ehkä se foliokääre oli liian tiukkaa niille.

Muutama pesäpallerokin oli tehty.

Lauantai valkeni selkeänä ja lämpimänäkin. Tästä se teltan pystytys alkaa, teltanpohja kehikkoa ja lattialautoja hieman pyyhitään pahimmista pölyistä ja laitetaan paikalleen. Sitten vaan suitsait teltan rakenteet pystyyn, kangas päälle ja avot: Suvikoijalla on seinät. Siitä se työ sitten oikeasti alkaa kun helmat pitää kiinnittää, sadepressu virittää katolle, ja ne tsiljoota tavaraa omille paikoilleen. Pikkuhiljaa pressukatos tyhjeni ja sunnuntai-iltana sain purkaa sen.

Lauantai-iltana ehdittiin Erjan kanssa korkata myös grillikausi. Ai että makkara maistui hyvälle pitkästä aikaa ja johan sitä oli nälkäkin kun viimeksi olin syönyt torstaina, tai noh perjantaina kolme karjalanpiirakkaa;)

Maanantaina oli jo näin valmista, heh. Tiistai oli sadepäivä ja se meni sisähommissa niin nyt on melkein kaikki hyvinkin kunnossa.

Usko oli oikein kiltisti ja hienosti. Paitsi että se sai nyt sitten lisänimen: "Usko The Houdini Cat"! Eli se pääsi irti valjaista, kaksi kertaa! Eka kerta oli kun me pystytettiin telttaa niin yks kaks näin tyhjät valjaat mättäällä! Ei katti kuitenkaan osannut vapauttaan hyödyntää vaan siinä se oli ihan pihapiirissä. Toinen kerta oli sitten eilen illalla kun se oli jotenkin sotkeentunut tuolin jalkaa niin sai siinä sitt jotenkin itsensä taas pujoteltua valjaista pois. Noh, hyvä se on tietää, että noin voi käydä niin osaan olla tarkka jos tulee jotain paniikkitilanteita.
Uskostakin on kuvia mutta laitan ne sitt huomenna, enää ei jaksa.

Nyt oon saunonut työleirin hiet ja pölyt pois. Lauteilla löylyn lämmössä oli aikaa ja turvallista syventyä suruviestiin, jonka sain perjantaina ennen lähtöä: mun broidi on kuollut.Siinä iltapäivän kuluessa sain soitettua puhelut mitkä piti soittaa ja lähdin kuin lähdinkin saareen. Niin broidikin olis halunnut.
KS