perjantai 6. huhtikuuta 2018

Sukat ja lakanoiden vaihto


Sukat tytölle ja pojalle Maijasta. Koko on hieman suurempi kuin edelliset.
Alla on sukat Marialle. Näiden tekeminen kesti aika kauan. Langat on Lanitium Ex Machinan sukkalankojen jämiä puserostani. Ikinä enää en tee tällaisia pieniraitaisia sukkia, en.


Keskiviikkona Sokoksella oli vain muutama neuloja, muut oli Peroban kuukausitapaamisessa.

Kaksi neuloi


yksi ensin neuloi sukkaa ja sitten vaihtoi virkkaukseen


yksi neuloi huivia mutta totesi, ettei se olekaan kiva ja purkuun meni;)


Kissoilla taitaa olla joku geeni, ainakin synnynnäinen halu, joka saa ne villeiksi kun ihminen vaihtaa lakanoita. Tämä on ihan yleismaailmallinen ilmiö, ainakin kissablogeissa tämä on kovin kuvattu tapahtuma. 


Kissaihmisen on vaan hyväsyttävä karvat lakanoissa.
KS


6 kommenttia:

  1. Niin on koiraimiselläkin karvoja sängyssä... Ja hiekkaa. Terkuin!!

    VastaaPoista
  2. Pienet lapset on samanlaisia myllästäjiä, jos sattuvat paikalle lakanoiden vaihdossa.

    VastaaPoista
  3. Miten ihmeessä me lakanoiden vaihdosta selvittäiskään ilman karvaisia apulaisia?

    VastaaPoista
  4. Tuttu tunne juu, ja usein myös aamuisin sänkyä pedatessa sinne pitää loikata just kun yrittää peittoa oikoa. Ja välillä kesken päivän kaivaudutaan peiton alle. Ihanat nuo raitasukat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, jos kissa on kadoksissa niin kannattaa etsiä sängystä päiväpeiton alta. Joskus kuorsaus paljastaa mikä möykky sängyssä oikeasti on;)

      Poista
    2. Joo oon monta kertaa etsinyt Viirua ja kunnes sitten lopulta tajunnut, että on peiton alla...ja sehän ei sitten ihan pieni möykky olekaan ;) Ja jos on muualla piilossa niin kuorsaus tosiaan paljastaa...

      Poista

Kiitos kommentistasi.