Perintöhopeita ynnä muuta sitä ja tätä

Kului toista vuotta kun serkkuni jäämistön kohtaloa vatvottiin. Ensin löytyi yksi vanha testamentti mutta kun vähän "painostettiin" niin johan löytyi se myöhemmin tehty testamentti, josta me serkut (mä ja systerit) oltiin tietoisia ja jossa oli meitäkin muistettu. Myös muita henkilöitä oli mainittu ja Tamperelaisia museoita, teatteria ym. ja pääosan peri Suomen kulttuurirahaston Pirkanmaan osasto. Noh, ei siitä sen enempää muuta kuin että kaikki tekstiilit joutuvat hävitykseen koska koiperhoset olivat vallanneet asunnon, harmi ja sääli.

Yllä on mulle tullut hopeinen sokeri-kerma-astiat, sekä tusina perinteisiä ruusulusikoita. Niistä sais ns lusikkakoruja kun joku tekis. Tarvitsetko lusikoita?

Ja tässä alla on ruotumattomasta teräksestä serkun isän tekemiä astioita. Tuo kauhan mallinen on varmaankin kastikekulho, tai näin bliniaikana siitä voisi tarjota ruskistettua voita, ihan kiva tavara. Kannellinen rasia ja pikari ovat todennäköisesti ehtoollisastiat, joita voi kuljettaa mukana kotikäynneillä. Tarvitsetko tällaiset välineet?  Nämä ehtoollisvälineet löysivät jo oikean kodin, ja just sinne mihin olin niitä alunperinkin ajatellut. Hienoa, näin asiat järjestyvät.

Sain myös venäläisiä Lomonosovin kahvikuppeja. Niitä en kaapintäytteeksi halunnut joten ne on jo myyty. Eivät paljon minkään arvoiset olleet kun määrä oli outo 7 kuppia, ei kakkulautasia eikä kannua yms. Kuulemma isommat teekupit olisivat olleet paremmat hinnaltaan.

En siis ole mikään perijätär vaikka perinnön saaminen hyvältä tuntuikin, eihän tällaista usein satu kohdalle.

No niin, olen lopultakin saanut neulottua jo syksyllä Neuleleiriltä ostetun langan. Malli on Tiina Kuun Pohjoista viljaa mutta näissä ei se vilja ole vielä kasvanut vaan on vasta oraalla pälvinä lumen alta näkyvissä. Nämä suloiset sukat annoin Kiengille.

Ostin Taito-paketin, lanka + ohje Rauhankyyhkysukkiin. Tuotto menee Unicefille. 

Ensimmäinen sukka oli jo näin pitkällä mutta se oli armottomasti liian pieni, ei mahtunut jalkaan. Purin sen ja otin isommat puikot ja kohta on taas eka sukka valmis.

Kyllä mä nyt taas kerran huomasin, miksi toisilla valmistuu sukkia ihan solkenaan = paksu lanka ja paksut puikot. Mä yleensä teen ohuita niin kestää vähän pidempään sukkien valmistua.

Ostin myös vähän kivoja kortteja, Tuuni Turulalta. Jos tykkää tällaisista hauskoista asioista niin suosittelen, lämpimästi. Kaikenlaista mukavaa on kaupan. Tämä ei ole maksettu mainos, ihan itse maksoin tilaukseni.

KS