Lanka- ym. ostoksia

En mä saa mun lankavarastoa pienennettyä ku aina tarvii ostaa lankaa jotain työtä varten ja sitt sitä jää tähteeksi. Mutku varastolangat ei vaan sovi käytettäväksi just niihin neuleisiin mitä pitää/haluaa tehdä.
VillaLankassa olin taas torstaina neulomassa. Kyll se vaan niin on että siellä aika saa siivet selkäänsä. Ja juttua riittää maan ja taivaan väliltä. Kaikille taas kiitos hyvästä seurasta.
Ostin Annalta kivan maton (koko 55x85), se tulee sitt kesällä teltalle tuolin eteen jalkoja lämmittämään. Värikkäät sakset, jotta löytyvät kynäpurkista, pienen sievän kissan Tuhinalle annettavaski (Villen tuleva kummityttö), pienen sukkulan jota voin käyttää nyörihaarukkana. Ja lankakerän, josta piti tulla Taralle myssy mutta ei se väri nyt kuitenkaan ole mikään purppura. Wikipedian värikartasta sekin selvisi.

Ja olihan meillä mun leipomia herrrkullisia Oliiviunelmia. Huom.: neulomaan saa mennä ilman tuomisia, tämä nyt vaan ollu tämmönen mun juttu että oon jotain silloin tällöin leiponut.

Tänään sitt piipahdin Ogelin Lankamaailmassa ku piti saada lankaa Finn´in pipoon. Maija on aina hyvä valinta. Ja Taran pipoon ostin Hjerte Alpacaa, myyjien silmilläkin katsottuna nyt pitäisi olla purppuran väristä.

Ihalaiskan ihanuudet- blogista löysin kivan Pitsimyssy-mallin alpakkalangalle.

Olenhan jo kertonut, että täällä Hertsikan rannassa on kiva asua;) Mun liikkumisreviiri on laajentunut huomattavasti verrattuna Vuokin perukoilla asuessa. Nytkin se oli niin helppoa piipahtaa Ogelin kirjastossa, lankakaupassa ja Alepassa. Suihkis vaan eikä tarvii aikatauluja katsoa eikä busseja odotella.
KS
EDIT: Sunnuntaina 27.10. klo 18.09 Radio Suomi: Koululauluja! Voipi olla oikein mukavaa ja nostalgista kuunneltavaa.

Hali lääkärissä vol. 2

Halin verikoe, josta siis katsottiin parin viikon sokeriarvo, oli sitt sen verran korkea (668 kun max saisi olla 400), että todettiin diabetes.
Tänään oltiin taas Hertassa eläinlääkärin juttusilla. Lääkäri oli oikein mukava, eri kuin viimeksi joka hänkin oli oikein kiva. Diabeteksen hoidosta keskusteltiin ja sain paljon tietoa ja tukea ajatuksilleni.
Olin jo valmiiksi miettinyt asiaa joten päätös oli helppo: en aloita insuliinipistoshoitoa. Hoito on aikas tarkkaa ja vaatii huolellista seurantaa yms. yms. En uskalla moiseen sitoutua. Ehkä kissa pistelyyn sopeutuisi, tai sitten ei. Jotenkin vaan tuollainen hoito ei tunnu luontevalta, asiaa on vaikea näin kirjoittamalla selittää. Lääkärinkin mielestä valintani on ihan ok, siis ymmärsi kantani yms. ja muitakin saman päätöksen tehneitä on. Todennäköisesti Halilla on ollut diabetes jo kaiken aikaa kun se on mulla ollut, esim. aina on juonut tosi paljon.

Kuvituksena laitan kesällä saaressa Jiipon ottaman hienon Hali-potretin.

Kiitos tästä erinomaisesta otoksesta ja vauvaonnittelut!

Ostin pussin Hillsin m/d diabetes ruokaa ja katsotaan miten Hali sitä syö. Jos se maistuu niin siirryn sitt siihen, tosin Royal Canin Sterilised ruokaa on jäjellä vielä noin 9 kiloa :(
Hali sai myös antibiootti- ja kipulääkepistokset siihen ulostusvaivaan, joka tosi ehkä on vähän parantunut pepun rasvauksella ja Levolacilla. Sitä ei nyt enää anneta.

Jatkamme siis ihan normaalia elämäämme.
KS

Välineneulontaa;)

* Oi voi, sorruin! Lankamaailmassa oli lauantaina neuletapaaminen. Siinä sitt juteltiin yhden neulojan kanssa neuleliinoista ja niiden neulomisesta. Hän osti sitä varten sormikaspuikot, ne on erinomaisen hyvät liinan aloituksessa. Siinä sitt puikkotelineen tarjontaa tutkiessamme silmiini osui KnitPron hiilikuitupuikot. Pituutena 15 cm ja kun kokokin oli 2.25 niin pakkohan ne oli ostaa. Tai ei tietenkään mikään pakko mutta ku mieli teki niin ostin.

Onhan nää ihan superhyvät! Just sopivan kapea kärki liinan koukeroita koukkimaan. Unelman kevyet yms. Pikkusen kyllä vaatii keskittymistä, että käsien ja aivojen koordinaation saa sopimaan uuteen neulomistuntumaan. Ettei tässä nyt vaan käy niin, että ku antaa pikkusormen niin menee koko käsi?! Toisaalta, mä olen monta uutta trendiä ohittanut niin ehkä, ehkä tähän vois sortua. Nää on kyll tosi hintavia ja ku mulla on puikkoja joka lähtöön niin harkittavaa riittää.
Kyllä nyt joululiinoja alkaa tulemaan tuutin. . . tai siis puikon täydeltä;)

* Torstaina olin taas Annan puodissa neulomassa. Mä en enää viitsi kehua kuin kivaa siellä on, kyll te jo tiedätte ja jos ette, niin tulkaa katsomaan ja kokemaan.
Silloin oli Asunnottomien yön tapahtuma Piritorilla. Ilmeisen hyviä esiintyjiä oli paikalla kun me saimme puodissa nauttia kivasta musiikista joka sinne asti kuului. On se vaan kumma, että tämmöisiä tapahtumia tarvii viettää . . . kyllä tässä eskimoiden maassa pitäisi jokaisella olla asunto ja katto pään päällä näin kylmillä keleillä. Nyt olikin puhetta, että tyhjiä toimistotaloja yms. pitäisi muuttaa asunnoiksi.

KS

Huivi ja kämmekkäät

Taitaa tänäkin vuonna tulla SE lahjojen antamisen päivä;) Taralle tein neulehuivin ja tuollaiset kevyet kämmekkäät, ehkä ne on enempi kevätkäyttöön tai sormikkaiden päällä pidettävät koristukset.

Lankana on huivissä käytettyä LanaGrossaa ja ElleNor Strumpf & Sportgarn, joka on ostettu Annalta. Mallin Baby Fan Mitts löysin netin syövereistä Raverlyssä ilmaismalli.

Huivi on vanha tullu malli: Multnomah.

Lanka: LanaGrossa  Meilenweit Merino, sukkalanka
Puikko: 3.0 Addi-pyörö
Käytin melkein koko 100 gramman kerän, vähän jätin noihin kämmekkäisiin.

Ajattelin, että nuorineiti voisi käyttää sitä kaulassa tälleen kiedottuna. Tuohan ei kuitenkaan ole hartiahuivin kokoinen.

KS

Maisema- ja Hali-kuvia

Tänään oltiin Serkkulounaalla näin hulppeissa maisemissa, 12. kerros. Etualalla on Leppävaaran asema, kaupunki on Espoo.

Kattaus oli kaunis

ja ruoka, ah niin herrrrkullista! Alkukeitto tuoreesta maa-artisokasta koristeltuna parman kinkulla. Pääruoka: tilliliha! Ihan oikeasta juottovasikasta, jota oli löytynyt vasta kuudennesta kaupasta, ei ollut Hagiksen hallissakaan. Kyllä oli hyvää pitkästä aikaa. Jälkkärikakussa oli puolukkaa täytteenä ja kuorrutettu kinuskilla. KIITOS Anna-Liisa ja Jaakko!

Halille tarvii laittaa sitä pukamasalvaa peppuun eikä sitä saa nuolla. Dr. Oetkerin pakastepitsat on parhaita valmispitsoja ja tietysti multa löytyi sellainen pahvipakkaus. Siitä sain hyvä kaulurin, jota Hali joutuu pitämään vähän aikaa rasvan laittamisen jälkeen. Ja kun ajoitan rasvan laittamisen vessakäynnin ja pepun pesun jälkeen niin ei ole tarvetta heti nuoleskellakaan.

Näyttää kissankuva nauravan oikeinkin pirullisesti ja vahingoniloisesti ressukka Halille.

Halin verikoearvo on sitt sen verran korkea, S-Fruc 668 µmol/l, että pitää kysyä lääkäriltä lisätietoja. Perjantaina voin soittaa sille. Voi hemmetin hemmetti . . .
KS

Hali lääkärissä

Halin tämän aamuinen kävely suuntautui Eläinklinikka Herttaan, joka onkin ihan kodin lähellä. Mentiin tarkoituksella rokotukseen, hammaskiven poistoon ja verikokeisiin. Kissa rauhoitettiin ja mä tulin kotiin odotusajaksi. Noh kaikenlaista selvisikin.

Hammaskivi on poistettu ultraäänellä ja hampaat kiillotettu. Höh, ihmishammaskivi rapsutetaan kaikenlaisilla työkaluilla ja se sattuu. Ilmeisesti eläimellä toimenpide on helppo ja eihän sitä untenmailla mistään mitään tiedä.

Verikokeet oli muuten ok mutta sokeri on koholla. Se näyte tutkitaan vielä tarkemmin ja ylihuomenna saan tietää tulokset. Sokeriarvo nousee tämmösissä tutkimuksissa luontaisesti mutta tää oli kuitenkin sen verran yli normien että lisätutkimus on tarpeen. Voi voi, toivottavasti ei ole diabetesta.

Peppureikä on tulehtunut, siihen pitää ostaa salvaa. En mä todellakaan ole huomannut peppua tutkia, ressukkalla on varmaan ollu hankalaa kakkia.
Ja kuulemma suolessa on ulostemassaa vielä vaikka kuinka paljon vaikk ihan normaalisti on kakkinut. Nyt sitt ostettiin spesiaaliruokaa, kuivaa ja märkää. Jos se sitt helpottais kissan oloa. Ja tietysti just viime viikolla olen ostanu ison 10 kg:n säkin sen normiruokaa. Toivotaan, että jonkun ajan kuluttua voi sitt taas siirtyä siihen.

Niin ja saihan se sen rokotuksenkin.
Oli se hyvä että mentiin ja oli kiva lääkäri. Ja periaatteessa kissa on terve ja voi hyvin, kunnes toisin ilmoitetaan.

Selvis sitt sekin, että Halin oksennus ja ripuli yks kesäilta johtui nimenomaan siitä, että se yks irti puudeli oli sen kimpussa. Pelästys ja stressi aiheuttaa just tommosta, sanoi lääkäri. Jos olis ollut sadevesilätäkössä joku pöpö niin tauti olis ollut pidempään, nythän se oli vaan sen illan. Niin että entistä tiukempi, jos mahdollista, oon ens kesänä irtokoirien suhteen. Koirat kertakaikkiaan on pidettävä kiinni.
KS

Etupäässä herkuttelua

Maanantaina tapasin pitkästä aikaa Marian. Oltiin menossa lounaalle Gurkhaan mutta se olikin parin päivän remontissa. Mentiin sitt Spoon Mama Kotideliin, jonka ohi oon monet kerrat kulkenut mutta en ole poikennut. Kannatti mennä, oli tosi hyvät silakkapihvit ja marjahyytelöä jälkkäriksi.
Paikkaa oli jo aamusta asti vaivannut sähkövika, osa laitteista ei toiminut mm. tiskikone oli mykkänä! Kaikki toimi kuitenkin hyvin eikä henkilökunta näyttänyt stressiä, vaikka tiskivuori kasvoi,  vaan oli ystävällistä ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Torstaina herkuteltiin VillaLankassa mun leipomilla juustotangoilla ja Tiinan tuomilla Haamumunkeilla. Annan luona on aina niin mukava neuloa ja aika kuluu kuin siivillä. Vaan kyllä me lähitulevaisuudessa saadaan olla siellä aikas pitkään iltaa istumassa ;) Tuolla FB-sivulla on kuva sellaisesta tosi söpöstä kissakuvioisesta koristenauhasta. Namskis, sitä on ihan pakko laittaa johonkin.

Lauantaina menin tutustumaan Malmitaloon.

Alibi reissulle oli Maakuntalapasten näyttely. Luvassa oli myös kirjoneuleen opastusta. Uups, mulla oli mukana mun Riihivillan Vanamo-lapanen. Moni kävijä siinä sitt sen näki ja ihastui ja kiinnostui. Ehkä muutama asiakas näin ohjautui Riihivillalle TaitoShopin sijasta - sorry. Mutta kyllä aikankin yksi Stadin lapaset -lankapaketti meni kaupaksi, ehkäpä mun Stadin kynsikkäiden innoittamana.  Roosanauha-sukkavihkostakin oli myytävänä ja ilmeisesti olis pitänyt sitä lankaakin olla koska moni kyseli, mutt täähän oli lapastapahtuma.

Vuoden 2012 Luontokuvia oli myös esillä. Upeita, upeita otoksia, wau!

Samalla katsastin Malmin valtavan ostosparatiisin, siis kauppaa kaupan perään. Huh, meni pää ihan pyörälle. Tiimarissa oli "Osta 3 - maksa 2" tarjouksia. Ostin 3 tuikkulyhtyä, ja kun näiden hinta oli muutenkin alennettu niin maksoin yhteensä 2,00 euroa. Alkuperäinen yhden lyhdyn hinta on ollut 4,99!

Lihaton lokakuu - mikä se semmoinen kuukausi? Pöh, mä oon syöny täss kuussa jo monta broilerinfilee- salaattia. Ja tänään ostin paistia kun se maksoi vain kympin kilo! Tein padassa haudutetun paistin, namskis.

Haudusliemestä kastike, johonka laitoin itsekerättyjä haapasieniä! Nyt olin saanut laitettua niihin just sopivasti suolaa, ei tarvinnu liottaa vaan huuhtelu riitti. Namskis.

Annoksen lisukkeena haudutusliemestä siivilöidyt porkkanat ja sipulit.

Paistin kypsyessä ulkona oli "punainen hetki", joka useinkin on melkeinpä kauniimpi kuin paljon puhuttu "sininen hetki". Tämä upea punainen puu on ihan mun partsin ikkunan edessä. Linnut käyvät siinä istuksimassa ja niitä on kiva katsella lähietäisyydeltä.

KS
ps. Jälkkäriksi muutama (hehheh) pala Maraboun uutuutta: Domino-suklaata;) Löysin Karkkiblogin! Jezz.

Stadilla tapahtui

Muutamassa tapahtumassa kerkesin käydä, jokunen jäi käymättä;)

Silakkasoutu - Itämeri soutaen puhtaaksi / Kaisaniemestä Linnanaltaaseen
Stadilainen joutsenperhe ja kirkkovene

Hagiksen maalaismarkkinat

Ritarihuone - tänään avoimet ovet 150 vuotisen valtiopäivätoiminnan johdosta

Siellä sai valokuvata mutta vain omaan käyttööön, en siis laita tähän kuvia vaakunoista, kauniista maamarsalkan huoneen lattiasta jossa on käytetty 36:tta eri puulajia yms. kauniita kuviani. Mutta tässä linkissä näette muutaman kuvan talon sisältä. Löytyi uutisvideokin päivän tapahtumasta. Poislähtiessä nautin aulassa kahvin ja Alekstanterin leivoksen. Kahvi oli erityisen hyvää, tarjoilun järjesti Krulla Wiener Kaffehaus.

Silakkamarkkinat

 

Kaupungintalon VirkaInfossa oli ohjelmaa ja ovella haitarinsoittaja.

Espallakin oli paljon väkeä keskikäytävällä mutta katuosuus oli tyhjä. Kukat kukkivat vielä.

Stockan kulmalla oli todella taitava pullonsoittaja. Kolehtilaatikko kilisi tiuhaan tahtii, ilmeisen hyvän päiväansion soittaja saa. Tällaisille taitureille mielelläni kolikon annan, kerjäläisille en.

Päivän ostokset ovat tosi pienet: Ritarihuoneelta kirjanmerkit Taralle ja Finnille. Markkinoilta itselle tosi ytyjä  valkosipulilastuja, jotka on pakastekuivannut Ruoveden Herkku .

Kyllä oli taas kiva päivä. Tuttujakin tapasin: Virpi perheineen ja ystävineen sekä saaresta Päivi ja Isabella. Monen tuntemattoman kanssa juttelin siellä ja täällä, puhuin jopa saksaa yhden turistin kanssa. Juttelin myös pariskunnan kanssa, jonka kissa kulki mukana olkapäällä makoillen, he olivat Nokialta asti!
KS