Halin tämän aamuinen kävely suuntautui Eläinklinikka Herttaan, joka onkin ihan kodin lähellä. Mentiin tarkoituksella rokotukseen, hammaskiven poistoon ja verikokeisiin. Kissa rauhoitettiin ja mä tulin kotiin odotusajaksi. Noh kaikenlaista selvisikin.
Hammaskivi on poistettu ultraäänellä ja hampaat kiillotettu. Höh, ihmishammaskivi rapsutetaan kaikenlaisilla työkaluilla ja se sattuu. Ilmeisesti eläimellä toimenpide on helppo ja eihän sitä untenmailla mistään mitään tiedä.
Verikokeet oli muuten ok mutta sokeri on koholla. Se näyte tutkitaan vielä tarkemmin ja ylihuomenna saan tietää tulokset. Sokeriarvo nousee tämmösissä tutkimuksissa luontaisesti mutta tää oli kuitenkin sen verran yli normien että lisätutkimus on tarpeen. Voi voi, toivottavasti ei ole diabetesta.
Peppureikä on tulehtunut, siihen pitää ostaa salvaa. En mä todellakaan ole huomannut peppua tutkia, ressukkalla on varmaan ollu hankalaa kakkia.
Ja kuulemma suolessa on ulostemassaa vielä vaikka kuinka paljon vaikk ihan normaalisti on kakkinut. Nyt sitt ostettiin spesiaaliruokaa, kuivaa ja märkää. Jos se sitt helpottais kissan oloa. Ja tietysti just viime viikolla olen ostanu ison 10 kg:n säkin sen normiruokaa. Toivotaan, että jonkun ajan kuluttua voi sitt taas siirtyä siihen.
Niin ja saihan se sen rokotuksenkin.
Oli se hyvä että mentiin ja oli kiva lääkäri. Ja periaatteessa kissa on terve ja voi hyvin, kunnes toisin ilmoitetaan.
Selvis sitt sekin, että Halin oksennus ja ripuli yks kesäilta johtui nimenomaan siitä, että se yks irti puudeli oli sen kimpussa. Pelästys ja stressi aiheuttaa just tommosta, sanoi lääkäri. Jos olis ollut sadevesilätäkössä joku pöpö niin tauti olis ollut pidempään, nythän se oli vaan sen illan. Niin että entistä tiukempi, jos mahdollista, oon ens kesänä irtokoirien suhteen. Koirat kertakaikkiaan on pidettävä kiinni.
KS
Voi Hali reppanaa; toivottavasti uusi ruoka auttaa.
VastaaPoistaParanemisia täältäkin, terv. Sancha ja Lea
VastaaPoistaNo voi Halia, toivottavasti tokenee eikä ole diabetestä. Nyt vaan tiukasti herkut pois. Nimittäin, jos syötät sille makeaa. Enhän mä tiiä vaikket syöttäisikään. Ai, että hammaskiveäkin. Voikohan kissojen hampaita pestä, niinkuin koirien? Tosin mun ei tartte pestä Ossin hampainta, kun sillä ei ole hammaskiveä. Jyrsii niin kamalasti luita ja sitten syö niitä hammastikkuja. Tiedän vain, että jotkut pesevät, joten kait kissojenkin hampaita voi pestä, jos se antaa. Toivottavasti kakki irtoaa uuden ruuan myötä. Ja voihan sitä normiruokaakin syöttää varmaan jos pistää vettä, niin menee ruokaa vähemmän kerralla mahaan, kun on turvonneempaa jo valmiiksi. Halille nyt ekstrahalauksia, kun on potilas. Terveisii M-L ja Ossi-mäykky.
VastaaPoistaVoi, voi Halin massua. Ei ole kiva olla, jos suolisto ei toimi hyvin.
PoistaKiva kuitenkin, että muuten voi hyvin. Sokeritkin varmaan asettuu aloilleen kun saa toisenlaista ruokaa ja vatsa toimii.
Halituksia Halille!
Hali ei syö mitään makeita herkkuja. Aiona herkku on ns. lihatikkupalasia, mitä se saa ku on odottanu kiltisti kotona = "odotusnamikka".
VastaaPoistaHain lääkkeet ja nehän on ihan tavallisia ihmislääkkeitä = pukamasalvaa ja ulostuslääkettä;) Tarvii tehdä sille pahvista kaulatötterö, ettei se heti nuole salvaa pois.
Halilla on hyvä emäntä, pitää oikeasti huolta.
VastaaPoistaNoin minäkin haluaisin hammaskiven poiston tapahtuvan.
Onneksi Halista pidetään hyvää huolta. Meidän edellinen koira pelkäsi yhdessä vaiheessa saksanpaimenkoiria niin paljon, että siltä tuli ripulit siihen paikkaan kun sakemannin näki. Paranemisia Halille!
VastaaPoistaOlen täsmälleen samaa mieltä: koirat kiinni. Etenkin jos on polvea korkeampia, pelkään jo löysässä remmissäkin ohittavia nuuhkimaan pyrkiviä koiria. Lapsena kun on saanut naamassaan koiran hampaat tuntea, vielä keski-ikäisenäkin pelkää. Koirien omistajilla ei tunnu olevan käsitystä siitä, että se oma mussukka voi ihan oikeasti aiheuttaa monissa ihmisissä pelkoa.
VastaaPoistaHalille voima-ja paranemishali.
VastaaPoistaHelpottavia paranemisia Halille!
VastaaPoistaAuts, kyllä mun (ihmisen) hammaskivet poistetaan myös ultralla pari kertaa vuodessa, saan silloin jopa pintapuudutuksen ikeniin. Vaihtakaa lekuria jos vielä skarpilla skrapaa, niin tein miekin mutta jo vuosia, vuosia sitten. Myös soodapuhallus (ei siis hiekka-hih) on tehokasta viimeistelyä hammaskiven karkoitukseen.
Me pidetään tassuja ja peukkuja pystyssä, ettei sokereissa olis mitään... Itseasiassa aikoinaan Jakke-kissan kanssa oli tilanne, että lääkärissä sokeriarvo oli korkea ja diapeettestä menattiin, jatkolabrat kuitenkin näytti normaalia ja olin tietÿsti jo tuloksia odotellessa henkisesti valmistautunut ajatukseen. Tuosta ulosteasiasta tuli mieleen, että olisko Levolacista apua, ei tekstistä selvinnyt, onko uloste kovaa... Meillä on Soodilla aina ollut kova kakka (riippumatta ravinnon laadusta, nuorina kissoinahan nämä olivat syöneet markettiruokaa ja nyt meillä jo taitaa tulla pian neljäs vuosi raakaravintoaj) a sen myötä ongelmia tetenkin. Nykyään annan Levolackia joka päivä ja sillä on tilanne saatu pysymään tasaisena. En tiedä, mitä lääketiede on mieltä siitä, että pidän syynä tähän sitä ettei Soodi koskaan oksenna karvapalloja. Samaa ruokaa kumpikin syö ja Sonffi oksentaa karvapallot, eikä ole kakkaongelmia koskaan ollut.
VastaaPoistaRapsutuksia Halille ja terkkuja Sulle!
Juu, Levolackia nyt annan Halille, kerran päivässä viikon ajan, oli ohjeena. Mitens sä annat sen Levolackin? Mulla on nyt ruisku millä laitan sen suuhun. Onks muita keinoja?
PoistaKarvapalloja Hali ei oksenna, kiitos tuosta tiedosta, josko siitä alkais syytä pohdiskella. Jos/kun Hali syö heinää ulkona ja sitt joskus oksentaa sen niin ei karvoja tule silloinkaan.
Ruiskulla minäkin joudun Soodille antamaan, karkuun ensin aina juoksee, mutta hetken kuluttua tulee takasin (ihan kuin tästä olis tullu leikki meille) ja sitten antaa ihan nätisti ruutata suuhun. Sonffi ottais sen ihan imemällä ruiskusta, tietenkin kun sille ei tarvi antaa... Inhottavan sottaavaa ainettahan tuo on, mä joka kerta onnistun tipan tiputtamaan pöydälle.
VastaaPoistaNykyään kasvatan jatkuvasti kauraa kissoille. Huomasin aikoinaan semmosen homman, et Soodi söi esim. muovipussin reunoja yms. joka loppui heti kaurankasvatuksen alettua, sama kävi, jos jostain syystä on tullut kauran saantiin paussi (kuten keväällä juhlien laiton aikaan pääs käymään, onneks silloin sai ulkoa tuotua ruohoa haettua).
Täällä on parhaillaan kissoilla juhlahetki menossa, annoin niille kaksi paperisäkkiä, niissä oli PIrtin kehräämöstä haettuja lankoja, langat pistin läpinäkyvään pussiin, kissat kiittää ihan selvästi mua tästä säkkilahjoituksesta.
Hyviä vointeja ja rapsutuksia Halille!
Kiitos tiedoista.
PoistaOhraa kasvatin Halille keväällä mutta ei se syönyt. Tarviikin nyt kokeilla uudestaan kun se on tottunut elämään täällä, siis talon tavoille oppinut.
Onneksi se nyt syö tuota uutta ruokaa ja raksuja mitä ell-asemalta ostettiin.
Pusseista ja laatikoista Hali ei välitä, mulle sattuu tämmösiä kummallisia kissoja ku Emppu ja Iitukaan ei niistä pahemmin tykänneet. Kerran kyll Emppu laittoi itsensä kenkälaatikkoon mutta se tai ollakin ainoa ns hyvä laatikko.
Voi Halia, toivottavasti ei tosiaan oo diabetesta. Eiköhän se peppu pian parane. Mitä se ruoka on mitä nyt sitten syö? Toi koirien vapaana pitäminen on kyllä kumma juttu ettei ihmisille mene perille että ne on pidettävä kiinni aina, paitsi koirapuistossa...hoh.
VastaaPoistaVointeja Halille! Toivottavasti kaikki menee ookoo.
VastaaPoista