Syyskuun päätteeksi

Kuvassa näyttäisi olevan naisvoimistelija renkaiden ja nauhan kanssa mutta sitä se ei ole vaan siinä on meduusa.
Näitä oli paljon ja kirkkaassa vedessä ne näkyivät hyvin kun käytiin laittamassa systerin "saari talviteloille".

Viikin ulkoilupolun varrella on eväspaikka, pöytä-penkkeineen. Siinä kasvaa myös iso kuusi, jonka juurakko ei ole nuotiopaikka vaikka sellaiseksi joku sen on luullut.

Hauska sienien pesä, puu ei kyllä ehkä tästä tykkää.

Tallinnassakin kävin itsekseni siellä taas uusilla paikoilla kiertelin mutta kuvia en ottanut kun Tallinnakuvia blogissa on jo niin paljon. Ehkä sit taas seuraavalta reissulta jotain, ehkä.

Perjantaina oli Hämeenlinnassa Wetterhoffilla perinteiset Hohtoneulonnan SM-kisat. Ensimmäistä kertaa oli myös miestensarja, jossa seitsemän rohkeata tarttui puikkoihin.
Itsekin neuloin, 21 kerrosta, mutta leikkimielellä kun olin liikkeellä niin höpötin siinä neuloessakin, ehkä pari riviä hukkasin mutta sainpahan heitettyä ajatuksen mitä neulelapuille voisi jatkossa tehdä. Siitä otettiin koppi ja jotain jatkokäyttöä niille joskus tulee.
Mun ystävä Katja voitti! Toisen kerran hän on mestari, viime vuonna oli kakkonen.

Katjalle onnittelut! Ja kiitos kyydistä.

Maanantaina Wetterhoffin sivulle tulee videota ja tuloksia yms.
KS

Urheilumuseo ja olympialaiset 1952

Jo blogin alkumetreillä vuonna 2005 olen kirjoittanut ja kuvannut koteloita, jotka isä on tehnyt Helsingin olympialaisiin.
Toukokuussa kävin 'Urheilumuseo renkailla' -näyttelyssä Narinkkatorilla. Siellä hoksasin, että museossahan on myös ns oheistuotteita esillä. Tänään vihdoin ja viimein kävin luovuttamassa Urheilumuseolle isän tekemät avain- ja silmälasikotelot sekä Maija-systerin kunniakirjan vapaaehtoistyöstään. Intendentti otti oikein mielellään nämä kokoelmiin, joita jatkuvasti pyritään täydentämään.

Avainkotelo

Silmälasikotelo

Faijan firman käyntikortti

Lehtileike, Maija-systeri partiolaisena (ylempi tumma tyttö)

Piko-systerikin oli vapaaehtoishommissa, ehkä brodikin on jotain saanut tehdä, ainakin ollut katsomossa,  ja äiti lauloi olympiakuorossa ja mä olin sen vatsassa;) Eli koko perhe on ollut osallisena Helsingin olympialaisissa. Hyvä me!

Kesällä näyttelyssä kuvasin tämän 'kävelykeppituolin'. Istuinosa kääntyy ja kädessä onkin kävelykeppi! Mahtava esine, huikea. Tällaisen kun saisi:)

Tämä kuva kolmesta olympiasoihdusta onkin Maija-systerille merkityksellinen: hän itse oli mukana 1952 kisatouhuissa, poikansa Ben juoksi soihtua Lontoon kisoissa ja toinen miniänsä on Riosta.

 Lontoo 2012 - Helsinki 1952 - Rio de Janeiro 2016

KS

Lankaa, neulottua, syysukkonen

Stadissa on muutamia kivoja kaivonkansia, tänään satuin tämän kohdalle.

Kotoa lähtiessä katsoin täsmäsään eikä pitänyt sataa mitään ennenkuin illansuussa. Rautatietorin Kansainvälisillä markkinoilla ollessani taivas repesi: satoi kaatamalla vettä, satoi rakeita ja ukkonen jyrisi.

CraftCorner / TaitoShopissa oli tänään Käsityölauantai. Marian kanssa mentiin vähän 'katsoon tarjouslankoja'.
Niitä esittelemässä olikin teetee:n uusi vetäjä Niina Kaakkurivaara! Toivotan Onnea ja menestystä! Oli tosi kiva nähdä henkilö, josta on lukenut usein ja vielä useammin nähnyt nimen neuleen suunnittelijan kohdalla. Juttua meillä riittikin kun oli sopivasti taukoa asiakkaiden virrassa = pitelivät sadekuuroa jossain.

Tässä olikin myös hyvä tilaisuus kiittää teetee'n uudistuksesta, josta tuli sähköpostilla tieto pari päivää sitten, laitoin jo heti silloin kiitosta palautelomakkeella.

Tässä lainaus e-meilistä:

"teetee-lehden ohjearkisto on siirtynyt nettisivuillemme Ilmaiset ohjeet - arkistoon. Sieltä löydät kaikki aiemmin ilmestyneet neuleohjeemme ja voit selata ja hakea sopivaa ohjetta erilaisilla hakusanoilla."

Nettilehtiä olikin tosi vaikea selata ja etsiä tiettyä ohjetta. Nyt löytyy ja helposti, Tekstiiliteollisuus ohjeluettelo.

Ostin Haltia, neulon kämmekkäitä ja/tai lapasia Asunnottomien Yö -kampanjaan.

Sinne olen jo neulonut kahdet lapaset (toiset kuvaamatta) ja yhdet sukat. Jämälangoista.

Stadissa oli tänään taas aivan liian monta tapahtumaa; kävelyfestari, hävikkiruokaviikon lopetus, Tyhjä kulho, Toivon tori ja monta muuta. Pari kivaa jäi menemättä, esim. Dekkarifestivaali Pörssitalossa ja sieniretki Sipoonkorpeen. Ehkä ensi lauantaina ei ole mitään tapahtumaa missään.
KS

Happamia! sanoi kettu

Toisessa puussa on happamia, toisessa taas oikeinkin herkullisia. Pihlajanmarjoja on tosi paljon, kunhan niihin vaan ylettyisi! Semmonen roskapihti saattais olla hyvä apuväline saada oksia vähän alemmaksi vedettyä, noh, mä keräsin sen minkä ylsin.

Tästä kasasta tuli kaksi kiloa puhdasta marjaa, jotka laitoin yöksi pakkaseen.

Marjat keitin kahdessa erässä, pihlajanmarjahyytelön reseptikin on sopivasti kilolle marjoja.

Maustoin katajanmarjoilla ja konjakilla.

Purkitin pienehköihin purkkeihin, että voin antaa useammalle. Yksi iso menee englantiin.

Muutamassa purkissa on pari marjaa koristeena.

 

Nämä erikoiset purkit on Havaijilta, niissä on tuo kansikiekko ja reunakierreosa ovat irti toisistaan. Mitä merkitystä sillä on? en tiedä.

Siivilöidyistä kuorista keitin vielä marjapuuron, siis vatkattu pihlajanmarjapuuro, namskis.

Rouskut on suolattu ja suppikset laitettu pakkaseen.

Kanttarelleista pastakastike. Lampaankäävät jo söinkin heti paistettuna lohen kanssa.

Vielä olis kiva sienimetsälle mennä, jos säät sallis.
KS

Syksyn antimia

Syksyinen kukkakimppu Villen naisystävältä. Kiitos!

Kaunissaaren metsästä tänään sain saaliikseni: 3 litraa suppilovahveroita, kanttarelleja yhden kastikkeen verran, lampaankääpää lisukkeeksi tämän päivän ateriaan, haapasieniä ja rouskuja sen verran, että saa joulupöytään sienisalaatin.

Kyllä oli aikamoista jumppaa metsässä kulkeminen kun ovat siellä pientä kuusta kaataneet ja rangat on jätetty paikalleen. Siis risukkoa puoli metsä täynnään. Onneksi se 'mun' metsä, ihana sammaleinen ja hiljainen, on jätetty rauhaan. Siellä sielu lepää, mielenrauhaa tankki täyteen ja terveyttä varastoon.
Tämä olikin kauden viimeinen käynti, vuorovene lopettaa kulkemisen viikonloppuna.
KS

Uskon uusi kiipeilypuu

Just ns. kreivin aikaan otin puheeksi kissan pesäpuun ja niin sain just tarpeettomaksi jääneen hyvän pesä/kiipeilypuun Uskolle. Kiitos Jaana, ja Ville kuskaamisesta.

Edellisten asukkaiden jättämät tuoksut Usko nuuski tarkasti.

"Mikäs kolo se tossa on?"

"Ihan kiva pesäkolo ja siellä on kiva oleskella ku näkee mitä Mamski touhuaa. Ylätasolta kans näkee hyvin."

Kiva ku sain Uskolle tän kun ei sillä oo tässä huoneessa oikeen mitään omaa paikkaa ollut, paitsi yks pieni pedintapainen.
KS