Taidetta Tallinnassa ja kotona

Viikolla käväisin Tallinnassa. Kyllä se vaan on niin, että tuo pieni merenylitys vie ihmisen ihan toiseen maailmaan, tai sanoisiko siis mantereelle, Eurooppaan.

Jouluvaloja  ja koristeita on runsaasti. Joulutorin kuusessakin on väriä, ja torikojut ovat väljästi sijoitetut, glögiä ja kuumia makkaroita hapankaalilla voi ostaa useastakin kojusta. 

Suositettelen Multimedia-taidenäyttelyä: (tässä Tallinnan näyttelyssä kuva on 360 asteisena, ei kuutioita yms kuten esittelyfilmissä)

Hienosti kuvat vaihtuvat taulusta toiseen, taustalla soi klassinen musiikki. Välillä kuuluu linnunliverrystä ja esillä olevaan tauluun lentävät perhoset, tai raakkuvat varikset. Myrskykuvaan iskee salama ja vettä sataa. Lummelammikon ollessa näytillä kuuluu siihen putoilevien vesipisaroiden ääni. Kirsikankukan terälehtiä leijailee ilmassa. Ihmeellistä.

Pienen kotoisan kahvilan seinällä oli enkelinsiivet, ja balettitossuihin olivat tontut menneet katselemaan kahvilan menoa. Erinomainen 'Kuuma Suklaa' (siis suklaasta eikä kaakaojauheesta) ja perunaleivos maksoivat 4 euroa. Tänään Strindbergillä kahvi, tee, karjalanpiirakka 2 kpl ja päivän kakkupala maksoivat yht. 22 euroa!

Katukuvassa sattui silmiini uusi veistos:

Vanhassa rakennuksessa vähän uuttakin.

xx

Stadin 'Tuomaanmarkkinat' on tosi tylsän näköinen, kojut tiiviisti riveissä, myyjät istuvat kojunsa perällä sen näköisinä, että älkää vaan kysykö mitään tai keskittyvät puhelimiinsa. Kuusesssa on just ja just valkoiset valot, laihakin se on.
Stockmann, siis täällä Stadissa, on mennyt nyt ihan liian pitkälle joulukoristelussa: se kuuluisa Kello on paketoitu!! Täh? Ei noin saa tehdä. Treffailijoiden on tästä Stockan kellosta nähtävä ajankulu, ehdottomasti. Eikä treffejä edes joulunaikaan sovita "sen paketin alle", ei.

Lasipalatsin aukiolla on Kansainväliset joulumarkkinat. Ihmettelen, että miksi ne on pitänyt sinne laittaa kun just siihen on saatu ne Amos Rexin hienot 'mäet'. Nyt ne jää vähän ahtaalle noiden joulukojujen kanssa. Ja kojut on siis täälläkin tiiviisti sotilaallisissa riveissä. Vanhan linja-autoaseman toisella puolella on suuren suuri Narinkkatori autiona ja pimeänä. Ehkä sillä aukiolla on kalliimpi vuokra kuin vanhan rakennuksen toisella puolella niin että kauppiaita ei sinne saada, mutta pitäisi kaupungin ajatella imagoa pikkusen enemmän ja rahastaa vähemmän.
xx

Kotona on nyt uusi taideteos, isosysterin maalaama akvarelli 'Usva', sain sen lahjaksi! Sen mallina on ollut mun valokuva Melkuttimelta. 
Kuvat taulusta ei nyt ole hyvät, otan paremmat kun saan sen seinälle ja valon paremmaksi, mutta on se nyt näin näytettävä.

KIITOS, Piko!

Ja toinen systeri: KIITOS, Maija, namipaketti on avattu ja korkattu sekä 'saldo' katsottu;)

KS

Lankakaupassa, Snurre

Reippaasti astelin Malminrinnettä alaspäin. Kummallinen tunne tuli, outo fiilis. Snurren A-standi ei ollut kadulla?? Kohdalle päästyäni oli pikimustat Snurren ikkunat!!?? 

Aivoissa kävi todellinen kysymysten sekamelska, pelkoakin, ettei vaan nyt ole sattunut mitään kamalaa. Noh, mutta sitten silmät suostuivat näkemään valkoista ja siinä tekstiä:

Avaamme uuden myymälän 4.12.!

Kävele 100 metriä ratikkakiskojen suuntaan

Ruoholahdenkatu 4!

Huh huh, kyllä helpotti. En olis uskonut, että lankakauppa voi saada näin voimakkaan reaktion kropassani.

Ja siinä se sitten oli edessäni: Uusi uljas ja kaunis Snurre!

Ai että on kaunis myymälä, valoisa ja avara. Nyt on langoilla tilaa makoilla pöydillä kauniisti (jos ehtivät).

Hyllyjä hyllyjen perään. Värejä, värejä, pehmeyttä ohuena ja paksuna. Ah. Ja voih.

Nyt on tilaa ja avaruutta. Olo on kuin karkkikaupassa, lankaihmisen taivaassa.

Tämä on parasta mitä Stadin lankakauppabisneksessä on tapahtunut! Edellinen paras oli 7 vuotta sitten kun Snurre avasi ovensa ensi kerran.

Toivotan Annelle ja Mikolle paljon onnea uudessa myymälässä.

KS

Uutta kirjontaa: Kirjontajuttuja

Kuva ei ole kirjasta,vaan muutaman vuoden vanhasta joululiinasta.

Sain Kirjapajalta uutukaisen kirjontakirjan arvosteltavaksi: Kirjontajuttuja, tekijänä Cristin Morgan.
Jo kansikuva viittaa uusiin tuuliin kirjonnassa.

Kirjassa on ohje 20:een työhön. Ja mikä parasta: kirjan lopussa on tasku, jossa kirjontakuviot ovat silitysarkilla! Jee, nyt on helppoa kun kuvion jäljentäminen kankaalle on ratkaistu nykyaikaisesti. Kuviot ovat selkeitä ja nykyaikaa, vaihteluksi vanhoille piirretyille liinoille ja pyyhesuojille;)

Monessa työssä on käytetty lopullisena kehyksenä kirjontakehystä. Se onkin näppärä ja tuo on helppo ripustaakin. Monestihan kirjontatyö jää kehystämättä ja kaapinperälle unohduksiin.
Tuosta ylläolevasta työstä tulee mieleen Radikaalit ristipistot -ryhmä, joka töissä on mukavaa otetta ja rohkeutta.

Vaatteisiin saa uutta ilmettä uusilla kuvioilla

Juhlaviiritkin voi vaihteeksi tehdä kirjomalla. Vain mielikuvitus on rajana mitä niihin kirjailee. Vuosittain vois vaikka tehdä uuden viirin jonon jatkoksi.

Siinä nyt vain muutama esimerkki kirjasta.
Tämä on oikein selkeä ohjeineen, aloittelijakin pärjää tällä kirjalla hyvin. Pistot esitellään selkeästi eikä tässä ole mitään pelottavia hienouksia, joista ei selviäisi.

Jospa neulojat laittaisivat puikot hetkeksi syrjään, ottaisivat neulan käteen ja tekisivät ihan omannäköisen projektipussukan kirjomalla . . .

Kiitos inspiroivasta kirjasta! Ja on muuten eka kerta ku mulle tällainen tuli. Ihmeiden aika ei ole ohi.
KS

DIY muistitaulu aitaverkosta

Siellä sun täällä on itsetehtyjä muistitauluja ja kaupoissa niitä on hintavasta vielä kalliimpaan. Mä tein itse.

Nyt siinä on kivoja kortteja ja tilaa teen jos joku joulukortti sattuu tulemaan. Muistattehan, että mä en lähetä kortteja tänä vuonna.


Tämä on tehty puutarha-aita verkosta, noin16 mm ruudulla. Tosi edullinen ja kevyt ripustaa. Tätä oon käyttänyt terassille Uskon aidaksi, tosin nyt aita on tehty kanaverkosta.
Tommosen taskunkin tein.

Ja koska täällä Stadissa sataa vettä, ja tuulee hurjasti, niin piti lumihiutaleetkin tehdä ite, eli DIY hiutaleita kirjasta "100 virkattua lumihiutaletta".

 
Sadasta mallista oli vaikea valita yksi kiva, kun en sataa aikonut tehdä, en erilaista enkä samanlaistakaan, vain parikyt tein.

Mukavaa joulukuun puolivälin viikkoa kaikille.
KS

Neulottuja pantoja

Muutaman pannan olen neulonut kaiffareille.

Vihreissä on lankana Peo 30, todella pehmoinen merinolanka, Snurresta. Lila on neulottu Linie155 merinosta, joka sekin on laatua "ei taatusti kutita", Vihreästä Vyyhdistä.

Näiden ohje on blogista Käsityöelämää, Ravelry ilmaisohje
 

Itselle neuloin syksyllä tällä ohjeella ja Linie155 langalla tämän vaaleanpunaisen.

Tähän ei ole muuta ohjetta kuin palmikkokuvio on Brego-ohjeesta Ullassa.

 
Nuo epämääräisen väriset ovat siis kauniin tummanvihreät, oikeasti.
KS