sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Pari päivää Taito-lehden parissa Stadissa ja Sannäsin kartanossa


Kurjet ovat saapuneet Porvoon tienoon pellolle ja lumikellot aloittavat kukintansa.

Perjantaina oli CraftCornerissa Salainen puutarha -kirjontatöiden näyttelyn avajaiset. FB:ssa PaLjOn kuvia! Kannattaa katsoa.
Ohjeet Taito-lehdissä ja lehden nettisivulla.

Olipas kauniita ja erilaisia töitä. Luovuus on päässyt valloilleen tämän työn parissa.
Erikoisin oli tietysti miniatyyrikokoinen tyyny ja taulu, siis nukkiskokoa. Yhteen oli pohjakangas ensin värjätty muuhun sisustukseen sopivaksi ja sitten kirjottu. Toisessa oli runsaasti helmiä ja muuta kimaltelevaa, muutama hame oli saanut kirjontaa koristeekseen ja työkännykät kulkevat kätevasti kansallispukutyylisessä taskussa, ynnä muita kauniita toteutuksia.

Kelta-musta oli ohjeistuksessa annettu väritys.



(Oma puutarhani on vielä kesken)

Lauantaina aamupäivällä "Taito"- tilausbussi starttasi Stadista kohti Porvoota ja Sannäsin kartanoa.


Ryhmä iloista porukkaa oli matkalla viettämään käsityöviikonloppua, muutamaa vaille 30 oli matkassa. Ohjelmassa oli runsaasti ruokailua, sauna uima-altaineen, kellaribaarin hämyssä illanaviettoa ja ristipistokurssi
Emma Karvonen veti 'Sano se pistoin' -kurssinsa.
Lähdemateriaalia oli runsaasti, ideoita pulppusi ja työ pääsi hyvään vauhtiin kunhan ensin oli syöty maittava lounas.


Valittu teksi ja aihe väritettiin huolellisesti ruutupaperille, ennen tätä pohjatyötä ei saanut aloittaa hosumaan pistelyä. Tähän kuluikin ensimmäisen päivä kurssiaika, tai noh kyllähän joku jo pääsi pistelemäänkin.
Ja innokkaimmat pistelivät jo illalla saunan takkahuoneessa. Oli myös pienimuotoinen "Lauantai-Bingo paperikassin rapinalla höystettynä", palkintoina aiheeseen liittyviä kirjoja ja tietysti pari Taito-kassia, joissa on tuo Salainen puutarha kuvio. Sen voi sitten joutessaan kirjoa.



Päivällinen, saunominen ja iltapala vetivät mehut osasta jengiä mutta pirteimmät vielä jaksoivat neuloa Kellaribaarissa, jossa JukeBoxi soitti hyvää musaa kunhan sille syötti muutaman numeron, kolikoita ei tähän koneeseen tarvittu. Kellarissa oli mahtavia muureja ja väliseiniä, kalterit ikkunoissa;)





Sunnuntaina aamiaiselta päästiin sitten pistelemään kuviamme. Pientä puheensorinaa kuului mutta pääosin ilmapiiri ja tunnelma oli keskittynyttä neulan suihketta. Lounas antoi sopivan venyttely tauon ja taas jatkettiin. Moni sai aika paljonkin valmiiksi mutta kesken ei työtä tarvitse jättää sillä mukaan sai ottaa niin neulan kuin tarvittavat langatkin.
Hienoja töitä oli tekeillä ja moni innostuikin niin, että jo oli suunnitelmissa seuraava työ, tai kaivaa jostain laatikon pohjalta se joskus kesken jäänyt työ.

Miljöö oli kaunis, kuten kartanot yleensäkin. Päärakennuksessa oli kaikki ruokailut. Monta salia, joissa pystyi samaan aikaan ruokailemaan useampikin ryhmä omissa oloissaan. Paljon kauniita huonekaluja, verhoja ym. yksityiskohtia silmänruuaksi.



Kartanon historiasta voi lukea tästä Kliks. Muutama kuva ravintolakerroksessa sijaitsevasta  ”Marski”-kabinettista, joka oli Mannerheimilla vakiohuoneena vierailujensa aikana.


Tämä paikka oli erinomainen valinta tälle tapahtumalle. Kiva olis toistekin päästä tällaiseen hemmotteluun.

KIITOS Taidon porukka: Sonja, Johanna ja Elina!
Kiitos kaikille mukana olleille kivasta seurasta! 
KS

sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

SINA -huivi


Kevää ensimmäinen tulppaanikimppuni. Kaunis, ja pilkottaa siellä Uskokin keittöjakkaralla namia kerjäämässä.;)
Tämän kimpun olen ihan ansainnutkin sillä onhan tässä kaksi merkkipäivää just ollut:

14 vuotta:
Ensimmäinen blogikirjoitus 11.32005 ja ensimmäinen kuva blogiin 17.3.,
jossa on Tara 1-vuotiaana! Söpö.

 4 vuotta:
Tupakanpolton lopetin 13.3.2015.

SINA-huivi
Juuri valmistui ihana huivi! Lanka on superpehmoista ja malli on kivan erilainen: SINA, Leeni Hoimelan suunnittelema, ohje Taito-lehti 6/2018.  
leenihoidesing  instassa on muutama kuva huivista.
Ravelry, huhtikuussa englanniksi.

Kuten jo aiemmin oon kirjoittanut niin vihreätä väriä en saa kuviin mitenkään oikein. Kaunis tämä väri on. 100 grammaa "yksiväristä" ja 100 grammaa samaa väriä tweed-pilkuilla. Mahtava työ kun lankaa jäi vain pienen pieni pallero. Tosin tuota jälkimmäistä lankaa olisi saanut olla hivenen enemmän sillä huivi jäi vähän vajaaksi, 39 kerrosta. Sehän ei tässä haittaa ja ohjeessakin varoitettiin että ihan koko viimeiseen mallikertaan lanka ei välttämättä riitä.
Ison huivin kuvaaminen oli vaikeata ja rumia kuvia hylättyjä kuvia oli aikas monta.

Lankana siis KVG:n merinoa ja villaa värissä Scuba. I-cord päättelyn kontrastiväri on LEM:in merinosingle värissä Rumba parrot. Puikot ohjeen mukaan 3.75 ja 3.50, HiyaHiya. Kokokin melkein ohjeen mukainen, ehkä vähän pidempi kuitenkin, n. 95 leveys ja n. 150 pituus.

Kierretyt oikeat silmukat muodostavat oikealle puolelle kivat kohoraidat
ja nurjalla myös kiertäen neulottuna ne näkyvät kivasti erilaisena silmukkaraitana.


Pitsikuviokin on mukavasti molemmin puolin oma kuvionsa,
ei siis ole väliä mikä puoli on esillä.

KS

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Sukkia ja uusi kampaus



Usko vahtii terassin tirppejä ikkunan takaa ja säkättää. Kissa vaihtaa lepopaikkaa huoneessa aurinkoläikkien mukaan.


Maijan sukat oli näin kuluneet, Arwettasta neulottu 2016. Ihmeen siistinä on neulos säilynyt, reikiä tulee mihin vaan sukkaan jos on karheat kantapäät.





Uudet tein Kaupunkilanka Rotvallista, Triangulum malli Taito-lehdestä. Pikohan sai jo samanlaiset ruskeana.



Ne neulottuani taisin kehua lankaa mutta nyt muutan mieleni. Tämä sininen oli karheaa ja epätasaista. En osta enää.




Pia on tuttu tuolta Asukastalolta. Lupasin hänelle sukat neuloa kun tuo langan. Noh, tottumattomana lankakaupan asiakkaana hän oli ostanut merinolankaa. Ei hätää mitään, langasta neuloutui hänelle erinomaisen pehmeät unisukat. Nyt ostoslistalle on nyt kirjoitettu tarkemmat speksit ohuesta sukkalangasta;)


Ihan omasta stetsonista otin minipalmikon ja takaosan resorin.



Kyllästyin hapsottavaan hiuskuontaloon. Hiusboxin Suvi osasi taas leikata just niinku toivoin.


Hyvää Naistenpäivää!

KS

lauantai 23. helmikuuta 2019

Jääkaruselli


Kaikenlaista teknistä välinettä, bändi on tulossa soittamaan ja valot ja vaikka mitä mukavaa.




Se PYÖRII!!










 Ilta-Sanomat kertoo jääkarusellista tässä kliks

Vartiosaaressa oli paljon ohjelmaa mutta niistä ei ole kuvia. Laivarannan kahvilasta loppui kahvimukit, ja muukin tarjottava. Arvanmyyjä ei arvannut minkään myyjäksi kun ei ollut mitään kylttiä asiasta. Ostin arvan ja voitin suolakeksejä, joissa on vanhentunut päiväys. Ei kiva. Mutta muutoin oli kiva koko perheen ulkoilutapahtuma. Toivottavasti ensi vuonna uudestaan.



Kaunis rautalanka-aita



Halo taivaalla



Reippaan ulkoilun jälkeen voin hyvällä omalla tunnolla istua alas ja neuloa!
Tekeilllä olevat neuleet:



Väri on kaunis vihreä, mutta näyttää olevan tosi vaikea saada vihreätä väriä toistumaan edes vihreänä. Toinen vyyhti on sileä ja toisessa on tweed-nypppyjä. Sina-huivi Taito-lehden ohjeella.



Tätä neuloessa onkin oikein pirteä olo. Pusero itselle, ohjeena Flax Light mutta sovellettuna omaan makuun.


Perus markettilangasta kotisukat Maijalle, ohjeena Triangulum Taito-lehdestä. Samalla ohjeella tein jo Pikolle ruskeat.




KS

perjantai 22. helmikuuta 2019

Kaksi kuvaa hiihtolomalta



Kävin aurinkoisella ja liukkaalla jäällä kävelyllä, tai siis töpöttelemässä. Latukahvila on siellä taas näin hiihtoloman ajan. Nyt oli hienoa lumetonta jäätä koko lahti, viime vuotinen kirjoitus ja tämä kuva todistaa lunta olleen reippaastikin.



Sää oli mitä parhain talviliikuntaan. Väkeä oli paljon liikkeellä. Ja kauppa kävi: makkaraa, isoja muurinpohjalettuja joita joutui odottamaan aikas kauan, lohikeittoa joka oli hyvää ja tietysti kuumaa juomaa. Kalojakin joku yritti narrata mutta ei napannut. Jään paksuus oli 40 cm.
Olisipa lauantainakin (huomenna) keli suotuisa kun Vartiosaaressa on talvitapahtuma. 25-juhlavuoden Jääkarusellia juuri sahasivat.
Oli muuten uuden villapökät tosi lämpöiset! 

Ihan kuin mullakin ois joku loma, pah, niin kävin eilen Amos Rex museossa. No jaa, olihan ne kuvat ihan ok mutta en ehkä olis maksanut katsomisesta mutta kun on se Museokortti.
Margitte, belgialainen surrealisti on esillä. Pysyvästi esillä oleva Frosteruksen kokoelma oli mun mielestä antoisampi kuin tuo Margitte.
Tulipahan nyt nähtyä tuo uusi, kohuttu museo nähdä. Ehkä vähän petyin kun ei se ollutkaan  niin hieno ja erikoinen kuin olin luullut. Tai siis en varmaan ymmärtänyt oikein näkemääni.

Laitan vielä yhden kuva ihanista ketuistani. Tässä ne istuvat Forum-kauppakeskuksen kahvilassa viimeisinä yhteisinä hetkinään.



Isosysterini mainitaan kans silloin tällöin tässä blogissa niin tässä he nyt ovat, kettujaan noutamassa:

Piko
Maija


Näistä kuvista on jo melkein kuukausi. Outo sumuvana lähestyi Kruunuvuorenselältä, ja tunnin päästä koko seutukunta oli sumussa. Tätä samaa sumuilmiötä on ihmetellyt myös Jarmo Nieminen Aarresaaret FB-sivullaan.

KS