Lontoon "the Tube" ja Double-Deckers

Lontoossa on tosi helppoa siirtyä paikasta toiseen sekä Tuubilla että bussilla. Niitä suihkii yhtenään suuntaan jos toiseenkin. Tuubilla tehdään päivittäin 4 miljoonaa matkaa! Linjoja on 11 ja asemia 270.
Molemmissa välineissä on hyvät pysäkki- ja nähtävyyskuulutukset. Meidän "kotilinja" oli Bakerloo-line. "This is Bakerloo-line to Elephant and Castle", "Mind the cap between train and station", "Change here for Viktoria-line" .
Matkakortti OysterCardia vilautetaan rahastuskoneelle tuubiin mennessä ja poistuessa se sitten veloittaa kortilta matkan pituuden mukaisen summan. Kortti itsessään maksoi 5 punnan panttimaksun, jonka olisi saanut takaisin mutta lunastuspisteellä oli niiiin pitkät jonot, että kortit jäivät palauttamatta. Ehkä tarvii mennä taas Lontooseen ajelemaan:)

Baker Street -asemalla on tuttu hahmo

Bussin voi vuokrata vaikkapa näin koristeltuna

Aika monta matkaa bussilla huristelin yksin ja Katjun kanssa. Yläkerran etupenkin ikkunapaikka olikin usein vapaana ja sieltä sai hyvin kuvia matkan varrelta. Busseissa on kiinteä maksu joka Oysterilta veloitetaan bussiin mennessä.
Piccadilly Circus, täynnään "selfie-kuvien" ottajia. / NFL on Regent Street./ Oxfort Street

 

Ihmisiä oli liikkeellä ihan älyttömästi, arkena ja pyhänä, mutta kuitenkaan ei tullut mitään ahdistaa tungos-fiilistä, jotenkin kaikki vaan liikkuivat sujuvasti. Turisteja arvatenkin suurin osa.

KS

Lontoossa kässäilemässä

Matka oli Ihana ja Tosi Kiva. Kaikkea tuli nähtyä ja aika kului nopsaan. Kuvia otin paljon, puolet karsin mutta vielä niitä jäi näytettäväksi.

Onneksi, isoksi onneksi, olin katsonut Lontoon kuvat läpi ja siirtänyt ne palvelimelle mistä niitä tänne laitan. Nimittäin joku saakelin pönttöpää on lähettänyt mulle tosi pahan pöpön: kaikki koneella oleva, siis kuvat, tiedostot yms., on gryptatty niin ettei niillä enää tee yhtikäs mitään! Mulla ei oo ulkoista kovalevyä tai muuta muistia mihin heti tallentaisin vaan kuvat oon silloin tällöin laittanut cd:lle mutta nyt en ollu vielä esim. kesän kuvia laittanut. Kaikki on mennyttä.

Mutta nyt Lontooseen:
Kässämessut oli vanhassa mikälie kartanolinna Aleksandra Palace. Tuubiasemalta bussi vei ovelle.

Oven päällä kaunis ikkuna

Ulkomailla messuilla on usein kaikenkansan tekemiä hörhötyksiä. Täällä oli neulotuista kukista tehty pergola.

Mun messuostokset on tosi vaatimattomat: yhdet puikot, jotka ei olleet edullisempia siellä kuin täälläkään, kissojen tukemiseksi kynä ja pinssi ja ilmaiseksi sain pipo-ohjeen.

Messuilla oli todella paljon tilkkutyöjuttuja, kankaita ja välineitä suorastaan pursui. Se taitaa olla maassa suosittu harrastus. Ristipistoja myös paljon. Näytteilleasettajan oli myös yksi suomalainen: Piiku .

Lankakauppojen osoitteet oli  muistissa ja parissa käytiin, yhden vyyhdin englantilaista lankaa ostin.

Nämä on kaupan maskotit, kiltisti luitaan tuossa järsivät. Sohvalle olis voinu istahtaa neulomaan viinilasillisen kera, sitä oli myynnissä juurikin neulojien rentouttavia hetkiä varten.

Loop on kahdessa kerroksessa. Camdenin kujilla oli antiikki- ja retromarkkinat. Mukavaa seutua.

Lähistöllä oli myös Maalaismarkkinat. Oi oi mitä herkkuja oli tarjolla. Bath Blue Cheese -juustoa toin kotiinkin.

Meitähän oli matkassa neljä mutt ei oltu kokoaikaa yhdessä vaan seikkailtiin omillamme tai pareittain omien mieltymysten mukaan.
Seuraavaksi sitten tavis turistikuvia kaupungilta, kunhan vähän tankkaan itseäni kahvilla, jota ei reissussa saanut kuin murukahvina tai pahvimukista lentokoneessa. Jäks.
KS

"Isolle kirkolle"

Mun ihana kamerapussi hävis Öljysäiliöllä käydessä niin piti hetimmiten tehdä uusi. Virkattu mittojen mukaan omasta päästä.

 
Kameraa toivottavasti muistan käyttää ahkerasti kun nyt just lähden matkalle Lontooseen. Kässämessuille mennään neljän reippaan neulojan porukalla: Katju, Arja ja Mervi + mä.

Heips ja kuulumisia sitten ensi viikolla.
KS

Ranneroikotin

Keväällä ostin Tallinnasta pöllökangasta, ihan vaan siksi kun se oli niin kivaa. Vihdoinkin otin ompelukoneen esille ja tein kaksi ranneroikotinta.

Ensin Susin toivomuksesta vähän syvemmän, ja itselle ihan normikokoisen.

KS

Öljysäiliöllä ja Stansvikissa

Tein parin tunnin fillariretken lähiseudulle. Tullisaaren läpi oli kiva ajella, kaunista metsää. Sitt loppu tie, tuli polku ja se loppui 'keskellä ei mitään' valtavaan työmaahan, tietyötä ja talonperustuksia.

Löysin kuitenkin perille sinne minne olin pyöräilykarttaa seuraamalla ollut menossa:

Öljysäiliö 468 on nykyaikainen taideteos ja juhlapaikka, viimeksi siellä oli Marimekon muotinäytös, josta on luettavissa ja hienoja kuvia blogissa Hunajaista.

Tämä on paljon pienempi säiliö.

Hienot näkymät ikkoistaan saavat ne, joilla on rahaa tänne tulevalle Kruunuvuoren uudelle asuinalueelle kotinsa perustaa.

Marlella on blogissaan *ihan kiva paikka* kaksi kirjoitusta retkestään Kruunuvuoreen ja hienoja kuvia vanhoista, ränsistyneistä huviloista. Myös FB:ssa on kaikille avoin Kruunuvuoren hylätyt huvilat -sivusto.

Tuolta ajelin Stansvikin kartanolle. Ravintola oli viimeistä sunnuntaita avoinna, pienen huikopalan nautin siellä. Laitilan Rio Cola oli yllättävän hyvää ja sitruunakakku oikein perinteisen makuinen ja kuohkea.

Kartanon alueella on kaikenlaista kaunista, rakennuksia, puutarhaa ja valtavia tammia, joiden taimet on muinoin tuotu euroopasta.

Huomaa, kuinka pieni puun takaa pilkistävä fillarini on;)

 

Just bloggasin Sanna Karlsson-Sutisnan puuveistoksista, ja kas kas: täälläkin on sellainen. Stansvikissa on tehty lepakkokartoitus, siksi omistettu mm. lepakoille.

"Matkailu avartaa", kotiseudullakin:)

KS