Sukkia ja nillitystä

Nämä sukat on olleet jonkin aikaa valmiina ja käytössä. Ihanat kesäsukat ja just sopivat mun kauniisiin kesäkenkiin.

Lanka: OnLine Silk-Color, noin 60 grammaa
Puikko: 2.5 Addi-pyörö
Malli: kärjestä alkaen tavissukka

x x

Nämä valmistui joskus pari viikkoa sitten.
Lanka: Sukka-Puffa, noin 70 grammaa. Puffala on Peroba Cafen neuleillallassa keskiviikkona 2.9.2015
Katjun blogissa tarkempaa tietoa tässä klik.
Puikko: 2.5 hiilikuidut
Malli: EesTaas Ullasta

Kiva malli neuloa, ohje on yksinkertainen ja selkeä. Tätä voi neuloa toistekin.
Molemmista sukkalangoista jäi reilusti niin taidanpa niistä raidoittaa vielä yhden sukat.
x x x

Kiva kun on kesäkin tullut. Noh, eihän se aurinko yhtä lämpimästi ja korkealta paista kuin keskikesän aikaan mutta hyvä näinkin. Meri lämpesi sen verran, että talviturkin sain sinne heitettyä 11.8.! Koskaan ei oo näin myöhään mennyt mutta nyt on kiva uidakin kun tuulet on tyyntyneet. Pieni vire käy ettei ihan iso hiki pääse yllättämään.

Välipalaksi löytyi vielä varastosta viileätä melonia, kavereille kans. Kun mä olin skidi niin mummo toi aina Roban halliin elokuussa tullutta arbuusia mulle, siis ihan ekasta satsista ehdottomasti.  Ai että oli makeaa herkkua, ja harvinaista.

Kohta oon ollu täällä kaks viikkoa ja kaikki tuore on loppunut, säilykkeetkin hupenee hyvää vauhtia. Kissan ruokavarastossakin pohja häämöttää.
Kaasukin loppui. Tilasin Villeä toimittamaan vuoropaatin mukana mulle uuden täyden pullon.Tulihan se hienosti ja oi voi mikä yllätys sen kyljessä oli: Cocista ja Fazerin Popcorn suklaalevy!! Kiitos Ville! Mä olinkin jo ihan paniikissa ku kaikki karkitkin oli loppu. Veneellä joku oli kaasupulloa ihmetellyt mutta just noi kylkiäiset oli tietäville paljastanut, että se oli mulle tulossa;) Erjakin tuli stadista ja sain sukulakupussin.

On se vaan kumma kun Suomen kesätoiminnot loppuu koulujen alkamiseen. Kyll mun mielestä yrittäjillä pitäisi olla "Suunnitelma B" sen varalle, että elokuussa vielä on kesäkelit. Useinhan näin käykin, ja vielä syyskuussakin saattaa olla hienoja kesäpäiviä.

* Täällä saaressa tuo surkea ravintola on auki enää keskiviikkona ja viikonloppuna (FB-sivuakaan ei oo päivitetty). Surkea se on siksi, että siellä myydään vain rasvaruokaa: ranskalaiset, frittikori,makkaraperunat, pyttipannu, hampurilainen. Joskus on päivän spessuna lehtipihti ja ranet (16,00 euroa). Sesonkiaikana ei ollut mitään ihanaa salaattia tms. Kahvileipänä on useimmiten munkkia. Surkeeta, surkeeta.

* Vuorolaiva kulkee vain keskiviikkona ja viikonloppuna. Keskiviikko, perjantai-ilta ja lauantai ajetaan pienella Maria-veneellä! Huh huh, siellä on ihmiset, koirat ja kissat kuin sillit suolassa. Matkavatavaroille ei ole kunnollista tilaa ja niiden yli joutuu loikkimaan esim. vessaan. Jos jotain sattuisi niin  rumaa jälkeä tulisi. Yks pariskunta joutui lopettamaan telttailukauden nyt jo koska ihan oikeasti eivät uskalla tuolla paatilla kulkea. Yks toinen pelkää pahoinvointia ahtaassa tilassa ja huonossa ilmassa, yms. yms. Mun kissakärryt ei varmasti mahtuis perjantain kyytiin kun lastenvaunuja on yleensä monet tulossa, siinä saa kissa väistyä. Mä, ja moni muu, ei ihan oikeasti ymmärretä, että ihmisiä saa näin kuljettaa. Sunnutaivuorot ajetaan Marival II:lla, sekään ei ole mikään "saaristolaiva"mutta parempi ku ei mikään tai tuo Maria.

* Kauppalaiva ei kulje ollenkaan.
* Keskiviikkosaunaa ei enää lämmitetä.

Että semmosta nillitystä tällä kerralla.
KS

Peipponen -huivi

Erja sai viime vuonna multa kauniin huivin, malli Villimarjatar:

Se oli vahingossa päätynyt pesukoneeseen ja tullut ulos huomattavasti pienentyneenä. Koska Erja reippaasti tunnusti huiville sattuneen onnettmuuden niin tein hänelle uuden.
Olin ajatellut malliksi 'Liliopsida' mutta printtasin mukaani pari muutakin mallia ja Erja sai itse valita mieleisen mallin.

Osan langasta kerin kotona mutta osa jäi matkatekemiseksi, käy se näinkin:

Malli: Heidi Alanderin Peipponen
Lanka: Handu, 75% villa, 20% silkki, 5% glitter. Lanka on tosi ohut 800 metriä/100 g. Neuloin kaksinkertaisen ja jämäksi jäi noin 12 grammaa.
Puikko: 4.0

KS

Sekalaisia kuvia ja asioita

Rantakivikolla on kiva viettää aikaa ja silleen mutta kyll pitäis roskat pois viedä, varsinkin lasipullot. Helpompaa on jätää ne muiden siivottavaksi.

x x x

Sehän on kiva juttu kun löytää tasaisen paikan teltalleen. Mutku se paikka on polulla, siis se tasainen on polku. Kun teltan pystyttäjälle huomauttaa asiasta niin
1) joko hän ei ole huomannut että se on polku
2) tai "ei se mua haittaa"!
Siis ei ole huomannut kulkevansa polkua pitkin ja että se jatkuu eteenpäin?
Eiköhän haittais telttailijaa jos polulla kulkija kävelisi teltan päältä? Teltta keskellä polkua häiritsee useata kulkijaa mutta itsekästä telttailijaa ei haittaa kun muut joutuvat kiertämään pusikon kautta.

Samanlaista sanailua on koirantaluttajien kanssa. Koirat on pidettävä kytkettyinä mutta usea koira kulkee irrallaan. "Ei tämä tee mitään", "ei tämä pelkää kissoja"  ynnä muut vakioselitykset ovat tulleet tutuiksi. Vaan kun ihminen pelkää koiria, kissa pelkää koiria, koira saa vainun pupujussista tai muusta makupalasta niin saattaa siinä lähteä liikkeelle semmoinenkin koira "joka ei tee mitään".
Jos koira jossain on sallitusti irti niin sen on kuitenkin oltava välittömästi kytkettävissä. Nämä saaressa irti kulkevat koirat eivät yleensä ole heti kiinniotettavissa kun vastakkain tullaan, kyllä niitä moneen kertaan kutsutaan 'tänne, tänne' eikä siltikään tule. Miksi juuri sinun koiran on saatava kulkea vapaana?

x x x

Sata hämähäkkiä, ainakin. Siis hämähäkin poikasia. Onks tää pesä? Kuhina oli valtava kun vähän koskin viereiseen tavaraan. Jäks.

x x x

Mikä kasvi tämä on? Kuivia ja rapisevia nuo ruskeat . .

Entäs tämä ihan kuvan etuosassa näkyvä vihreä, oliskos nupulla . . .?

x x x

Lemmikkien kuljetuskärryt

Uskolla on hyvä kantokoppa, erinomaisen mukava kantaa ja siinä on kissan hyvä olla. Mutta mutta, se on aika painava ja kun saareen mennessä on aina jotain muutakin kannettavaa niin pyörällinen kuljetin oli saatava. Netistä etsin vaan en löytänyt mieleistä ja kukkarolle sopivaa. Kas vain, saaritutulla oli valitettavasti tarpeettomaksi jääneet kärryt. Ostin pois ja nyt on niiiin mukava kulkea. Uskokin on hyvin sopeutunut kärrykyytiin.
Nämä herättävät paljon huomiota, moni haluaisi omille kissoille/koirille tällaisen. Mistä niitä saa, mitä maksaa yms. yms.
Jotkut ovat luulleet, että kuljetan Uskoa rattaissa sen takia, että matkasta ei tarvitse maksaa kun matkustaa lastenvaunujen kanssa! Nämä on siis eläinrattaat eikä mun mielestä maksuttomuus koske näitä, tai ei ainakaan mun mielestä. Jotkut kyllä matkustaa ilmaiseksi aika isokin lapsi kärryissä  . . . kaikkia sääntöjähän voi kiertää ja soveltaa, eikös.

Kisukamuilla on vähän sportimmat vaunut.

Parvekeella kukka-astiassa on heinät jo kuivuneet ja hopealangat litistyneet mutta aina vaan kun kotona ollaan niin Usko tässä nukkuu.

Kuva kesäkuulta

KS

Rikottu keko ja kuollut hylje

Tämän muurahaiskeon, jonka olen kuvannut jo vuosia sitten, ehkä useamminkin,  on nyt joku rikkonut, muurahaisten komean kodin jota ovat vuosikymmeniä rakentaneet. Tuskin ihminen koska keko on aika syrjässä ja siinä ei ole kiviä eikä keppejä joilla ihminen useimmiten rikkoo keon. Voisiko se olla supikoira? Peura?

Keko nyt

Aikaisemmassa kirjoituksessani lukee, että muuraihaiskekoja on vieri vieressä, ihan muuarahiskaupunki. Ne ova loviniskamuurahaisia ja niiden keko on ns. heinäpesä.


Eläimiä syntyy ja kuolee. Rantakivikkoon ajautunut kuollut hylje levitti ympäristöön erittäin epämiellyttävän hajun. Merivartijat kävivät sen kumiveneellä hinaamassa pois kivikosta ja isommalla aluksella kauas merelle ja siellä se päästettiin viimeiselle sukellukselleen syvyyksiin.

Ikävien kuvien jälkeen kuvia kauniista mäntykukasta.

KS

Ruuanlaittoa paisteessa ja sateessa

Metsästä löytyi hyvin kanttarelleja ja kun kalamies tuli telttapihalle myymään aamulla verkosta saamiaan ahvenia valmiiksi fileroituina niin herkkuaterian ainekset olivat koossa. Maitotonkkakylmäkellarissa on aina voita ja sieniaikaan myös kermaa. Jälkkäriksi kauppaveneeltä ostettuja makoisia mansikoita.

Maria ja Veera viettivät pari yötä telttaillen "putkiremonttievakossa". Perjantaina ohjelmassa oli letunpaistoa. Koko päivän satoi ja paistoi, satoi ja paistoi. Ajattelin, että nyt on joko sopiva tauko sateessa tai sitten ei enää sadakaan. Laitoin grilliin tulen, tein taikinan ja Erja avasi makkarapaketin.
 Noh, makkarat saatiin just grillattua kun alkoi vettä tihuttamaan. Viritin pikaisesti pienen muovin katokseksi grillille. Mä kastuin mutta hiillos ja paistuvat letut selvisivät suht kuivina. Välillä vettä tuli ihan kaatamlla. Hyvin letut maistuivat. Sade loppui kun kaikki letut oli syöty, eikä enää satanutkaan.

Usko unohtui sateeseen mutta fiksuna kissana se oli löytänyt tiensä kiven alle suojaan.

Lettukestit päätettiin puhaltelemalla saippuakuplia.

Susi kävi yllätysvierailulla torstaina. Multa jäi kuvat ottamatta mutta Susien lampaat -blogissa on kuvat ja tarinaa päivästä.  Tuliaisena  sain Brunbergin marmeladia, Susi muisti että tykkään marmeladista, ja suklaasta. Lankaa ei tullut - kiitos ettei - vaan pienet ristipistelyt ankkuri- ja majakkakuvilla, sekä tosi nätit punaiset napit.Nehän sopii kesään erinomaisesti kun just majakalla kävinkin. KIITOS Susi kun tulit.

KS

Retki majakalle

Vuosien mittaan monessa kuvassani on horisontissa näkynyt SÖDERSKÄRIN MAJAKKA. Nyt olen siellä käynyt, ihan majakan huipulla asti. Matka järjestyi kivasti niin, että sinne menevä paatti teki koukkauksen Kaunissaareen kautta ja reilu parikymmentä saarelaista  hyppäsi kyytiin.
Laivaa odoteltiin jännittyneinä, tunnelma tiivistyi laiturilla.

Jo menomatkalla aallot roiskivat kannelle ja laiva keikkui niin, että heikompa heikotti - ei kuitenkaan okspusseja tarvittu. Kaukaisina hahmoina nähtyjä saaria ja merkimerkkejä läheltä katsottuna.

Sinne jäi Kaunissaari

ja siellä siintää majakka

Kuvia majakkasaarelta, muut alueeseen kuuluvat saaret ja luodot ovat vielä maihinnousukiellossa. Saarella ei nyt ole kahvilaa tms toimintaa kun täällä ulkomerelläkin jaksetaan riidellä paikoista yms.

Yllä sauna, kaivo ja makeanvedenallas, jotka nyt on kyllä sekoittunut suolavedellä.
Alla kivikaivanto (?)ja vajan katto - siitä ei oikeasti muuta näkynytkään.

Majakassa on huone/kerros

Ja sitten kaksi kuvaa ylhäältä näköalatasanteelta! Huhhuh.Ylitin itseni ja astuin ulos! Siellä tuuli ihan hirmuisesti, tarrauduin ovenkarmiin, kaivoin toisella kädellä kameran esiin, sain sen päällekin ja äkkiä nappasin nämä kuvat summamutikassa kunhan jotain sain kuvattua. Sydän kurkussa peruutin oviaukosta sisään. Huoh, olin turvassa.

Kun tuntui, että tuuli veisi mennessään niin jollain asteella tuli tunne, että pitäisi päästää irti antaa tuulen viedä. Pelottava hetki.

Kotimatkalla tuuli oli hieman yltynyt ja aallonkorkeus oli jo yli kaksi metriä. Lohikeiton syöminen ajoitettiin tyynemmille vesille saarten suojassa. Keitto oli pettymys.

Muistoksi oikein kivasta ja onnistuneesta retkestä ostin fleecen.

Kiitos matkan puuhanaiselle Helenalle ja kaikille mukana olleille seurasta.
KS