Sinivalkoinen huivi

On aikoihin eletty; kaupat ja jopa kauppakeskukset ovat avoinna läpi pääsiäisen! Voin siis varmaan jo näin pitkäperjantaina toivottaa hyvää pääsiäistä.

Viimeksi kampaajalla ollessani sain pienen aasinsillan kautta udeltua Suvin lempivärin: sininen ja valkoinen. Monta vuotta olen kampaajalta lähtenyt hiukset kivasti laitettuna niin ajattelinpa neuloa Suville huivin. Pakkaamiseen sopivaa munaa en löytänyt mutta keväinen kassi ajoi asiansa.


Huivi pingotuksessa

Lanka: Viking Nordlys, 75% Superwash wool, 25% nylon. Pehmeä yksisäikeinen. Jo neuloessa työ oli kovin sähköinen ja kastelukaan ei sähköä poistanut. Mitään ainetta en käyttänyt koska jo vyötteessäkin sanotaan "Do not use fabric softener" enkä muutoinkaan villaan mitään laita paiti pestessä villanpesuainetta. Koko kerä meni ja vähän toista lankaa puolikkaan päättelemiseen.
Puikko: Addi-pyörö 4.5 mm
Koko: siipiväli 150 cm, korkeus 70 cm
Malli: Heidi Alander Frozen river, reunapitsi tosin on pari kerrosta lyhyempi koska tein sileätä enemmän luullen langan riittävän isompaan huiviin.

Tällä kerralla pingotin reunapiikit mutta ne vetäytyivät pois heti neulat irrotettuani, vähän piikkiä jäi mutta tuskin kauaa pysyvät. Sitä pikkuisen ounastelinkin kun lanka on aika löperöä.

Lankalauantaina neulotaan Lankamaailmassa.
KS

Käsitöitä

Virpomisvitsatkin ovat käsityötä, saatiin kolme oksaa. Tytöt oli oikein kivasti kissoiksi maalatut ja asutkin sopivat. Vain tämä yksi virpomissessio osui kohdalle, olin varautunut useampaankin.

Lauantaina Ogelissa, ja muissakin Lankammailmoissa, oli tapahtuma "Ulla goes Lankamaailma". Meille Ullasta oli kertomassa Kristel Nyberg (Elämänlankaa bloginsa), ja Satukin. Tarkoitus oli näyttää sneak-peakeja tänään ilmestyneestä Ullasta 0117 mutta uusi tv-näyttösysteemi ei ihan pelittänyt.

Saatiin kuitenkin tietoa ja hypisteltiin Sarka-huivia ja ihailtiin jo tutuksi tullutta Saniaista pipon muodossa, ja A.Aalto-pipo. Kiva tapahtuma, tällaista saa olla lisääkin.

Lankamaailman kauppias oli käynyt Kölnissä alan messuilla ja sieltä näimme videon tulevasta neulemuodista, isoa isoa jättikokoista on tulossa.

Kampin palvelukeskuksen Teresat-peittoryhmä sai satoja peittolappuja ja pyysivät meidän kässäryhmältä apua niiden kokoamiseen. Mä olen nyt kasannut yhden peiton.

Virpomispalkkakori

Seitinohuita huiveja

Lankamaailma Ogeli on sisustanut lankahyllyt ja neulojapöydät uuteen järjestykseen. Nyt on kiva ja kotoisa neulenurkkaus ja taustalla näkyy näyttöruutu, josta voidaan katsoa vaikka ohjevideoita tms.

Taas kerran olen etsinyt jotain, mitä ei koko kaupungissa ole! Ohutta liukuvärjättyä lankaa, jonka väriliuulla tulisi raidallinen huivi. Ostin kuitenkin lankaa, josta jo päälle näki että liuku on liian pitkä, mutta kaunis tästä kuitenkin tuli. Kerässä on vielä runsaasti lankaa jäljellä eli toinen huivi on jo tekeillä.

Lanka: Lankamaailma, Schoppel Laceball, 800 m/ 100 g, 75% superwash villa 25% polyamid. Väri 1508 Schatten, kulutus 37 grammaa
Puikko: HiyaHiya-pyörö 4.0 mm
Koko: Siipiväli 130 cm, korkeus 50 cm
Malli: Heidi Alander Frozen river

Toinen superhento huivi on Leija.

Lanka: Snurre, Lamana Piura, 400 m/ 50 g, 100% Baby alpaca. Väri grafiitin harmaa 04, kulutus 27 grammaa
Puikko: Addi pitsipyörö 3.5 mm
Koko: siipiväli 95 cm, korkeus 26 cm
Malli: Pirjo Iivosen kirjasta Unelmien huivit: Leija

Leija

Frozen river

Nämä jäävät odottamaan sopivia hartioita. Näitä on kiva neuloa ja vaikka saajaa ei ole tiedossa niin neulon nyt kun intoa riittää.

Taito-lehti nro 2 tupsahti postiluukusta. Mun on nyt kyllä sanottava, että hinta-laatusuhde ei vastaa odotuksiani. Uudistuksessa lehti nuortui liikaa ja muuttui aika mitäänsanomattomaksi.
Entinen formaatti oli kaikinpuolin parempi. Sitä sanoin monesti yleissivistäväksi; siitä sai tietoa monien asioiden taustoista ja oikeata asiaa oli paljon.
Tässä numerossa on esim. sivulla 8 Taito-lehden somesuosikit Top 3: näistä kaksi on kauppoja ja kolmannen sivu oli 'hetkellisesti pois käytöstä' ja kaikki nämä ovat Instagram-sivustoja. Kauppoja varten lehdellä on erikseen mainossivu. Instakuvien sijaan katsoisin ja lukisin mieluummin jonkin taitavan käsityöläisen blogia.
Lehden sidonta on niin tiukka, että lehti ei pysy auki kun siitä kätensä irrottaa. Kansallispukujen esittelyjä en ymmärrä kun ei ole edes valokuvia, piirros ei anna selkeää kuvaa puvusta.
Ja niin edelleen, monivuotinen tilaus loppuu tähän. Mitä mieltä muut ovat?
KS

Sokoksen neuletepaamisessa 5.4.17

Hiukset

Just joo: nuppineulapurkki putosi lattialle!

Tämä ei ole maksettu mainos eikä muunkaanlainen blogiyhteistyö, ihan itse maksoin permiksen. Hiusboxin Suvi teki taas taattua hyvää työtä, kiitos.

ENNEN

JÄLKEEN

Tämän aamuinen lumisade oli kaiketi se "uusi lumin on vanhan surma", ainakin mä uskon niin. Kyllä se kevät nyt on ihan oikeesti kun lokitkin on tulleet.

KS

Huivitehtaalta taas Peipponen

Viimeksi Ogelin neuletapaamisessa taas tulin sanoneeksi "mä voin tehdä". Niinpä sitten Camilla osti langan ja mä neuloin Peipposen nro 6. Tämä on kaunis ja helppo malli, mikäs sitä on neuloessa kivalla langalla.

Lanka: FernerWolle Lace, 500 m/ 100g, 100% superwash wolle. Kulutus 73 grammaa, väri 26, käsinvärjätty
Puikko: Addi-pitsipyörö 3.5 mm
Koko: korkeus n. 40 cm, siipiväli n. 150 cm
Ohje: Heidi Alander Peipponen

Usein multa kysytään 'kauanko meni?' Nyt kellotin puikkoilutuokiot ja tulos on 14 tuntia.

Mä näin just Sipin Silmukoissa kauniin huivin Frozen River. Lanka Schoeller + Stahl Daphne Lace  tekee kivat raidat. Etsin lankakaupoista mutta missään ei näytä tätä olevan, tietääkö joku missä olis?  Schoppel Wollella näyttää olevan samanlaista raitaa tekevää pitsilankaa, ostan sitä.
KS

Alkuperäiskansojen asiaa Willensaunassa

Willensauna on yksi Kansallisteatterin näyttämöistä. Olin siellä tänään katsomassa Arktinen hysteria - esityksen. Hmm..mm, olipas erikoinen mutta mielenkiintoinen, hyvä kun tuli tämäkin nähtyä. Tässä linkissä-kliks (Yle uutiset) on hyvin esitelty esiintyjät ja heidän asiansa; Niilas Holmberg, Connie Kristoffersen, Anra Naw ja muusikko Tuomas Rounakari.

Kyse on alkuperäiskansojen kohtalosta ja kohtelusta. Saamelainen, grönlantilainen ja siperian koilliskolkan tsukotkalainen kertovat kukin oman tarinansa, karusti ja koskettavasti. He puhuvat omaa kieltänsä, katsojalle on tekstitys taustakankaalla. Tekstiä ei ole paljoa joten se ei häiritse esityksen katsomista.
Myös musiikilla on iso rooli, mm. jouhikkoa saadaan kuulla.

Alussa esiintymisasuna oli värikäs villahame

Väliajan jälkeen yleisöä pyydettiin hetkeksi lavalle osaksi esitystä, joka streamattiin pohjoiseen, lainaus Ruska Ensamblen FB-sivulta:

 "Suomen Kansallisteatteri lähettää kolmesta Arktisen Odysseian näytännöstä live-streamaukset Suomen saamelaisalueille ja Ruotsiin. Yhteistyössä ovat kulttuurikeskus Sajos Sámekulturguovddáš Inarissa, Áilegas-keskus Utsjoella sekä Ruotsin Riksteatern. Streamaustilaisuuksiin on vapaa pääsy." (27. ja 30.3.)

Tässä kohdassa keskusteltiin paljon puhutusta aiheesta: saamenpuvun, gáktin, väärinkäytöstä.

Esitys päättyi grönlantilaisen Connie Kristoffersenin esittämään maskitanssiin. Se oli hurja, pelottava, hauska, raju . . . kertakaikkisen hieno tanssi, jossa esittäjän symboliväreillä maalatut kasvot olivat pääosassa. Mitä ilmeitä ja ääniä, wau.

Tämä oli hieno ja antoisa kokemus. Jäi pähkinää purtavaksi joksikin aikaa.
KS

Kaikkenlaista jutunjuurta

Isosysteri Pikolta tuli postia, kaunis kortti ja Usko The Catille pieni paketti. Kortissa kyllä annettiin mulle lupa auttaa Uskoa, koska palapeli On tosi vaikea. KIITOS postista.

X X X

Sokkotreffit kirjan kanssa! Jep, Roihuvuoren kirjastossa, ja muissakin, on ollut kauniisti paketoituja kirjoja. Paketin päällä on omin sanoin kuvaus minkälainen kirja sisällä on.

Tottakai kun tällaista kivaa joku tekee niin mä oon mukana, eli lainasin sokkona tämän kirjan. Avattuna sieltä paljastui:

Antti Holma: Kauheimmat runot. Hän siis ei ole runoja kirjoittanut vaan tähän on koottu runoja, jotka eivät pääseet mukaan Kauneimmat runot -kokoelmiin. Montaa en vielä ole lukenut mutt kyllä sen verran kreiseiltä ja haastavilta vaikuttaa että pakko on lukea vielä, en kuitenkaan lupaa kaikkia lukea.

X X X

Syksyn aikana muutaman kerran mainitsin Narratiimin ja kerroin olleeni sen kanssa kävelyllä Kruunuvuorenrannassa. Nyt työn tulos on julki ja kirjoitettuna lehdessä Skutsi huutaa!

Siinä on pari kirjoitusta multakin. Lehteä on saatavana Vuotalosta, jossa ihmisen ja kaupungin suhdetta pohditaan enemmänkin, mm. kuvataiteilija Otto Karvosen näyttelyssä.

Metsäasiat oli just olleet paljon esillä mielessäni kun kuin luin kaverin blogikirjoitusta metsäkävelystään. Kommentoin kirjoitusta sen enempiä ajattelematta ja hämmästykseni oli suuri kun sähköpostiin kilahti tulenkivenkatkuinen viesti, että olen piikitellyt! Jösses sentään. Anteeksi pyysin mutta puolustautuminen jäi vähäiseksi koska ilmeisesti paluupostia ei edes aiottu lukea.
Musta on tosi kurjaa, että tahattomasti pahoitin toisen mielen mutta vielä ikävämpää on se, että mua syyttömästi syytettiin ja tarkoituksella mielipahaa tuotettiin.
Netissä kirjoittaminen on todella vaikea laji kun ne ilmeet, eleet ja sävyt jäävät lukijan mielenmukaisesti rivien välistä tulkittaviksi.
KS

Loppukevennykseksi laitan jo viiime kesänä ottamani kuva hauskasta pussukasta - miten nyt sitten itse kukin tämänkin tulkitsee;)