sunnuntai 20. joulukuuta 2020

Olkavirkkaukset korjattu

 

 Jotain kivaa sentään: orkidea on avannut ensimmäisen kukkansa!

21.12.220 LISÄYS:   

HOX!! Tikkurin ohjetta on todella paljon korjattu! Otin yhteyttä Ouluun ja vastauksena sain tietoa, että netissä on ollut jopa Tikkurin neulontakursseja yms. Ensi vuonna ilmeisesti taas järjestetään.

Ja uusittu ohje on selkeä. Enää ei tule epäselvyyttä minkälaisilla silmukoilla olat virkataan, kainalokavennuskin selkiää.  Paljon on jo mitä mä tässä oon valittanu. Eli Tikkurin neulomista ei tarvitse enää jännittää vaan aloita neulominen hyvillä mielin. Ja jos on ongelma niin voin nyt yrittää neuvoakin. Ilmeisesti FB:stakin löytyy Tikkuriapua.

Nyt on Ravelryssa neuleen esittelyssäkin jo paremmat kuvat kuin aiemmin, kainalovirkkauskin näkyy niin että heti ymmärtäisin mitä oon tehny väärin. Niih.

 

Tikkuripaidan väärin virkkaamani olkapäät olen nyt purkanut ja virkannut uudestaan. Oikeasta on vielä sauma ompelematta mutta sen joutaa sitten kohta, nyt on etusormen turnauskestävyys loppu tältä päivältä.

Vasen olikin helppo tehdä uusiksi kun siitä ei ollut niitä hihasilmukoita vielä poimittu.

Oikeasta otin ekaks hihasilmukat talteen ja otin niitä sitten mukaan virkkaukseen, osa tuli nätisti osa vähän rumasti mutta ei haittaa, enää en jaksa olla just niin tarkka. Miksköhän;)


Olenko mä nyt ainoa joka ei ole tajunnut miten tää virkataan, vai eikö muut oo kehdannut tunnustaa? Ja tältä harmilta olis vältytty jos ois ollu neuletapaaminen missä olisin voinu näyttää ohjetta ja kysyä tietäviltä neulekamuilta neuvoa. Niih, hiiteen tämä c-virus, sen syytä tämäkin harmistus.

lauantai 19. joulukuuta 2020

Neulottua ja joulutavaraa

Tavarat ensin:
Mulla on kaunis kynttiläkruunu. Siinä roikkuu tänä vuonna kaikki (6 kpl) Kalevala Korun pronssiset vuosijoulukoristeet sekä Terhiltä vuosien mittaan saamani kauniit lasikoristeet. Tänä vuonna koristeen nimi on Tampereen lintu, aihe siis sieltä menneisyydestä. Tätä on myös hopeisena 200 kpl:een numeroitu erä. Tässä on punainen ripustusnaru, joka on tehty kierrätetyistä muovipulloista. Tykkäsin kyllä enemmän aiempien kullan värisestä narusta. 

 

Stadilla kulkiessa kävin TaitoShopissa ostamassa langat tulevaan MKAL sukkamysteerineulontaan, joka alkaa 5.1.2021 Taito.fi sivutolla. Ostin myös kaulapussin puhelinta/silmälaseja varten. Ja Stockalta ihan oikeata marsipaania, namskis.


Ei, ei mulla ole uutta mustaa kissaa;) Tämän kestokassin toi posteljooni iso-systeri Pikolta. Kiitos, ja tupsusta kans.

 

Ja sitten niitä neuleita:

Raitasukat langoista Ulrike by Anke, Step ja OnLine.

Toiset raitasukat langoista: Markus 6 ply ja Regia Design line 6 ply



Säärystimet Ilun Handun käsinvärjättyä puna- ja keltasävyistä. Ruttuvarret ovat ison näköiset tässä mutta tarkoitus on, että mahtuvat ulkohousujen päälle.


HOX!! Tikkurin ohjetta on todella paljon korjattu! Otin yhteyttä Ouluun ja vastauksena sain tietoa, että netissä on ollut jopa Tikkurin neulontakursseja yms. Ensi vuonna ilmeisesti taas järjestetään. Ja uusittu ohje on toella selkeä. Enää ei tule epäselvyyttä minkälaisilla silmukoilla olat virkataan, kainalokavennuskin selkiää. ym. Paljon on korjattu jo mitä mä tässä oon valittanu. Eli Tikkurin neulomista ei tarvitse enää jännittää vaan aloita neulominen hyvillä mielin. 

 Nyt on Ravelryssa neuleen esittelyssäkin jo paremmat kuvat kuin aiemmin, kainalovirkkauskin näkyy niin että heti ymmärtäisin mitä oon tehny väärin. Niih.

Ja sitten tämä murheenkryyni: Tikkuri! Mä en kaikilta osin tajua tätä ohjetta!? Sen on varmasti kirjoittanut sellainen henkilö, joka osaa neulota tämän vaikka unissaan eikä ole kokenut tarpeelliseksi selittää yksityiskohtia yksityiskohtaisesti. Tässä kuvassa olkavirkkaus näkyy tuollaisena tönkkönä pullistumana, arrggh. Okei okei, kait se siitä tasaantuu ku neule on valmis, ehkä, toivottavasti . . .


Kainalokavennuksia en tajunnut miten ne "asettuvat nauhamaisesti hihan sisäpuolelle"? Siis miten, ja oikeinko sisäpuolelle vaiko hihan alapuolelle? Tein sitten tavallisen ns. nauhakavennuksen.

Tästä johtuen mulla ei enää ole niitä hakaneulalla olleita silmukoita, jotka pitäisi nyt käyttää kyynärpääkavennuksiin: "neulo 9 silmukan nauhamainen pystyraitaneule (hakaneulalla olleet silmukat), neulo 25 s, neulo 2 o yht . . . jne". Arggh.

Ja sitten ne olkavirkkaukset! Kummalta puolelta virkkaus piti aloittaa? Mä aloitin oikealta puolelta, virkkasin silmukat eri puolilla etu- tai takareunasta kuten ohjeessa sanottiin. Ei tässä mitään ongelmaa. Mutta kun nyt mun mielestä se ns. nurja puoli oliskin ollut nätimpi päälipuolella. Kuvassa nuppineulojen yläpuolella on ns. nurjapuoli  ja alla päälipuoli, joka on tullainen "kohoraidallinen".

Sauman ompelin huolellisesti mutta ei siitä hyvä tullut. Kuvissa nurja- ja päälipuoli.

Eikä nyt riittänyt tämä, että en osaa tehdä "oikein" tätä niin seuraavan vyyhdin keriminenkin meni päin peetä! Hirmuinen sotku, mutta kyllä sain sen parissa tunnissa setvittyä ja keräksi.

Noh, jatkan hihoja ja tulee mitä tulee. Nyt on sitten ilmestynyt Tikkurin ohje ilman kaulusta. Se olis ollu mulle parempi kun en oo niin palelvainen, että paksua kaulusta tarttisin. Pikkusen harmittaa, ohje kun on hintava niin en halua toista ostaa, ja ehkä en enää viitsisi purkaakaan tätä.

Kyllä päivätkin on niiiiin pitkiä, että en kohta ajankulua enää keksi. Odotellaan joulua ja ehkä sen jälkeen vapaampaa eloa ja oloa. Toivottavasti.

KS

maanantai 14. joulukuuta 2020

Juhlia

 

Kiitos Outi-M kivasta synttärikortista! Tänään on myös Siiri Äitee Rantasen syntymäpäivä, vähän vanhempi kuin mä;) (96/68).

Tällaisena aikana ei mitään vastaanottoa voinut järjestää mutta Villen sallin tulla käymään. Toi tullessaan kauniin kukkakimpun.

Ja todella erikoisen ja mieluisan lahjan! Lehti vuodelta 1964!!




Oih, mitä nostalgisia kuvia, ja kuvatekstit ja artikkelit . . . . Ei ne kyl koskaan tänne asti tulleet vaikka tuossa vikan kuvan tekstissä vielä niin oletetaan. Eihän Tukholmasta ois ollut tänne ku yks pikku luikaus vaan. Kyllä se poika taas tiesi mistä äiti tykkää, KIITOS!

Joulun possut tuli kans nyt jo, ja possujen mukana tuli ihan uusi tuttavuus "Vinksahtanut jääkarhu"! Huom: näitä ei mistään tehtaan tuutista tule vaan ihan vain mua varten tehty.



Nyt ne saavat viettää aikaansa juustokuvun alla, etteivät kuivu. Ja siitähän niitä on hyvä pikku hiljaa napostella;)

Kerrottakoon niille, jotka eivät tiedä tai muista niin marsipaanipossut kuuluvat mun jouluun, pitkä perinne näillä. Ja Ville muistaa ne tuoda, kiitos.

Päivän yllätyksiä on myös tämä söpöläinen:

Villen perheeseen on viikonloppuna tullut uusi jäsen: Viljo! Väinölle kaveriksi.

Itsenäisyyspäivänä join pois jo kesällä ostamani juhlajuoman, samaa makua kuin puolukkapiirakassanikin. Kuusenkerkkiä tarttee varmaan ens keväänä jostain saada kerättyä. Linnan juhlat oli mun mielestä kiva ohjelma, ilta sujui rattoisasti.


Puolukkapiirasta oli tänäänkin. Jouluna mä teen tän raparperista! Jee, kesä ja joulu samaan aikaan.

KS

sunnuntai 6. joulukuuta 2020

Hyvää Itsenäisyyspäivää

 Kenttäpostia

Tämä kirjepino kertoo oman osansa maamme itsenäisyydestä.




Nämä ovat isäni rintamalta kotiin lähettämät kirjeet ja kortit. Usealta vuodelta, monesta tuntemattomasta paikasta "täältä jostakin".

Tuo päällimmäinen Kenttäpostikuori 5.12.1939 mainostaa stadionin kuvan kera: OLYMPIA, Helsinki - Helsingfors 1940, eli on niitä isoja kisoja ennenkin siirretty. Osoitteesta näkee, että perhe on paennut pois stadista, olihan mun broidikin tuolloin vain pikkuvauva.

Samaisen vuoden -39 joulukortti, sieltä jostakin korsusta, perinteisellä seimikuvalla toivottaa:  
 
"Rauhallista Joulua.

Rakkain Railini. Hyvää joulua Sinulle ja paljon lahjoja. Minun lahjani
tulevat vasta ensi vuonna mutta jaksathan pikkuinen odottaa niin kauan.
Kuulemiin, Rufus."
 
KS 

keskiviikko 2. joulukuuta 2020

Isosysterille Unisukat

Hyasintit laitoin vajaa viikko sitten maljaan (kuva yllä) ja nyt ne ovat hienosti auenneet.


Isosysteri Piko on kova kuluttamaan sukkia, myös näitä ns. unisukkia. Nyt on taas yhdet menossa hänelle, ehkä pitää postittaa kun on tämä "covid-tilanne" päällä. Pialle neulotusta puserosta jäi yksi valkoinen kerä, ostin toisen ja näin sain sukat neulottua.


Talvi- ja joulukoristeita olen ripotellut sinne ja tänne. Nämä kauniit Punatulkut pääsivät 'metsään':




Tämä mun toistakymmentävuotta vanha orkidea tekee taas kukkia! Mä jo luulin, että sen kukinnat on kukittu kun alkoi kukkavanaansa kuivattaa. Mutta se kuivatti siitä vain puolet ja sitten alkoi yhden 'nivelen' kohdalta kasvattamaan pätkän uutta vartta ja siihen sitten tekaisi nämä nuput. Jee! Se taisi piristyä tuosta kasvivalosta.


Heti kun tuli tietoa uusista rajoituksista niin kävin kirjastossa vähän hamstraamassa;) Noh, nythän kirjastoon kyllä pääsee rajoitetusti mutta mulla ei ihan heti ole tarvetta. Jos sitten jouluksi taas uusi lasti . . . Mulla kun ei oo muuta tekemistä niin kirjoja kuluu.

Mä luen vähän yli sata kirjaa vuodessa. Helmetin 'Omat tiedot' osiosta tulostan vuoden lopussa Lainaushistorian ja tyhjennän sen sitten. Näin mulla on aina hyvä lista/vuosi lukemistani kirjoista, kansiosta voin sit tarkistaa oonko jo lukenut tai milloin se tulikaan luetuksi yms.

KS

keskiviikko 25. marraskuuta 2020

Sormikkaat


Krassin viimeinen kaunis kukka. Lehdet vielä vihertää ja uusia on tulossa. Täällä meren äärellä on vielä lämmintä ulkoterassillakin koska meri on vielä aika lämmin, noin +6 astetta. Pelargoniakin on täydessä kukassa ja nuppuja on paljon, saa nähdä aukeavatko ne enää ku valo vähenee.


Ulkona myös syklaamit voivat hyvin. Yksi ruukku oli mulla sisällä ja se nuupahti aika pian eikä vironnut vaikka se pääsi ulos viileään.

Sormikkaat on neulottu 2.5 mm puikoilla Pirtin kehräämön 90 tex3 kampalangasta. Varsinaista ohjetta mulla ei ole, vanhojen muistiinpanojen mukaan soveltaen ja sovittaen hyvät tulee.


Tämä kanerva-kuusi laatikko on ihan litimärkä samoin kuin toinen missä on hopealanka ja tädyke. Nämä ovat altakastelulaatikoita ja niitä on paha ruveta tyhjentämään liiasta vedestä, painoakin on aika paljon. Aiemmat syksyt, talvet ja muut vuodenajat, jos niitä nyt enää on, nämä laatikot on toimineet ihan hyvin. Harvoin on näin paljon satanut, että ihan lainehtivat. Nyt ei edes haihtumista tapahdu. Noh, toivon, että nämä kasvit eivät vallan suutu ja kuole.


Kotiin ostin ekat hyasintit. Isomman lasiastian pohjalle laitoin kanaverkkoa ja sen päälle hyasintit, joista olin poistanut mullan. Juuret yltävät veteen mutta sipulit ovat 'kuivalla maalla'. Katsotaan kuinka tässä viritelmässä kukat viihtyvät.


Päivän ateria: savulohisalaatti, karpalo-cashew sämpylä, juomana vesi Kakolan peltimukista.


KS