Kävinpä taas Tallinnassa! Lilalla on vielä lomapäiviä varastossa ja nyt oli hyvä hetki käyttää niistä yksi matkailun ja shoppailun merkeissä. Sää Tallinnassa oli ihan ok, mutta meillä oli pikkusen liian lämpimät varusteet kun pakkasta olikin vain noin 1-3 astetta. Kaduilla oli monin paikoin "lumisohjoa", sellaista paksua hienosokeria, märkää se oli vain jossain ilmeisesti suolatuissa paikoissa. Mutta ei me valitettu, eikä valiteta, nyt on talvi.
Menomatka meni nopsaan, kuten aina, mukavia jutellen ja sukkia kutoen. Monta muutakin neulojaa näkyi laivalla olevan, yksi neuletapaamisista tuttukin *vilkutus*. Paluumatkalla puikot suihkivat mutta jutut oli vähemmässä, pikkusen väsytti reipas kulkeminen.
Karnaluks oli tietysti eka kohteemme. Taksit tosiaan nykyään osaavat sinne, eivätkä ihmettele "mikä ja missä" kuten joskus aiemmin. Lila osti hyvin maltillisesti ja vain tarpeellista, mä kyllä vähän yllytin ostamaan Hello Kitty -silitysmerkkejä ja jotain muuta tarpeellista mitä hän ei muistanut tarvitsevansa. Mun ainoa ostos Karnasta oli tämä "kiinnitysnyörihakanen" (huiviin), joka maksoi peräti 6.00 kruunua!
Liann Löngadissa pistäydyin vain katsomassa josko olis ollut kiva ja edullinen nappipussi tarjolla, mutta ei ollut vaan ne oli nyt tylsiä nappeja. Saman käytävän kirjakaupasta ostin jälleen kerran tilatuna lapaskirjan, tämä on ollut syksyn tilatuin tuote, hinta: 26.78 €/419.00 kroonia. Sudranan blogissa on kiva esittely kirjasta.
Seuraavaksi vein HK-fanin Foorum-kauppakeskuksen Hello Kitty kauppaan. Montaa tuotetta Lila ihaili ja himoitsi mutta pysyi tiukkana, ei ostanut! Viereisessä Lush-saippuakaupassa myös kävimme mutta Lila totesi, että kyllä kotona on ihan riittävästi saippuaa eikä ostanut vaikka mieli teki. Ihailtavaa itsekuria;)
Siitä sitten Vanhaan Kaupunkiin. Muurilla Lila katsoi vironvillasta huovutettuja lapasia. Myyjillä oli vaihteleva kurssi; 200 kroonia oli joko 13 tai 14 euroa. Pronksi Lõngapoodissa ei ollut Anu paikalla vaan ihan outo miesmyyjä, uskalsin kuitenkin jättää rasiallisen Vihreitä kuulia Anulle joulutervehdyksenä. Puu ja Puduka poodista Lila osti kaksi kourallista puunappeja ja mä ostin Villen kummeille tammesta tehdyn kenkärengin (eihän ne lue mun blogia?)
Joulutori vain käveltiin läpi, ei siellä mitään ihmeellistä näkynyt. Katsastimme marsipaanimuseon , ja Maiasmokan tarjonnan mutta siellä ei ollut kaivattua tummaa voileipää niin mentiin toiseen kahvilaan. Kahvia, kakkua ja voileipää välipalaksi ja sitten olikin jo aika lähteä lampsimaan satamaan päin. Sadamarketin Kalev-kioskista ostin tietysti paljon namia, mm. joulutoffeeta jota tehdään vain tätä kioskia varten ja se on niiiiiin hyvää piparinmakuista (ei ole Kalevin tuote vaan joku muu sen valmistaa). Ja marsipaani joulukuusen, näitä samaisia taiteilija maalasi siellä marsipaanimuseossa.
Vironvillaillapuodista, puoti nro 213, Lila osti tilatut vironvillavyydit ja nyt sortui ostamaan itselleenkin yhden vyyhdin! Mä ostin kauniin oranssia villalankaa, josta olisi tarkoitus huovuttaa itselle kiva hattu. Lanka on ihan uusi tuttavuus ja edullistakin oli: 100 grammaa 3.20 euroa, valmistettu Latviassa.
Ja villasormikkaat, edullisesti = sain reilun alennuksen.
Tallinnan keramiikkatehtaan kioskilta ostin kotiin servettitelineen (just tiistaina taas kaipasin tällaista kahvipöytääni). Kissa edessä ja hiiriä takana.
Ostokset kulkivat laivalle uudessa, pyörällisessä matkakassissani! Sain sen Maijalta: KIITOS!
Olin sattunut mainitsemaan, että harmi kun en englannista ostanut kassia pyörillä vaan ilman. Kiltti Maija oli laittanut tämän korvan taakse ja espanjassa olikin sitt kohdalle tullut just sopiva "pyöräkassi".
Kotiin asti pyöriä en tarvinnutkaan koska Lilan ihana mies tuli meitä vastaan ja ystävällisesti toi minutkin kotiin. Lila oli pyytänyt miestä ottamaan "Ainot kyytiin"!
Ja nyt ne Ainot on mun!! KIITOS kiitos!
Mä olen aina halunnut Ainot, Lila oli semmoset saanut mutta ei tykkää eikä olisi tullut niitä käyttämään niin nyt ne pääsivät hyvään kotiin! Me oltiin puhuttu näistä joskus aiemmin ja olin tarjoutunut ostamaan ne mutta ei Lila rahaa huolinut. Tämä oli taas niitä tilanteita, että "toisen roska on toisen aarre" (siis noin kuvannollisesti sanottuna kuten tapana on).
Matkalla sain myös joulukortin kera Joulutontun (kuva alussa). Ja vielä pienen pussin. Siinä oli silmukkamerkkejä, osa papukaijalukolla ja osa lenkillä.
Kiitos, Lila.
Tonttuja on tullutkin mukavasti mutta kyllä tänne niitä mahtuu vielä jos joku vaikka on matkalla vielä;) (ei, en ole ahne mutta ettei kukaan luule, että tontut ei enää kelpais).
* * * * *
* * * * *
Kiitos kaikista saapuneista ihanista joulukorteista!
Niin moni on itse tehnyt kortit ja ostokortitkin näyttävät olevan ajatuksella matkaan laitetut.
* * * * *
* * * * *
Kiitos ryijykommenteista!
* * * * *
KS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi.